Veroblogi

Arkistot

Verotuksen oikeusvarmuus ja verovelvollisen oikeusturva – tämä pyhä kaksinaisuus lienee yksi Verohallinnon tärkeimpiä tehtäviämme suhteessa asiakkaisiimme. Konserniverokeskuksen asiakkaiden liiketoiminnassa oikeusvarmuuden ja oikeusturvan merkitys on erityisen korostunut. Liiketoiminnassa tahti on nopeaa ja verovaikutuksista ei voi jäädä epäselvyyttä. Millaisista lahjoista suuryrityksen verojohtaja ei tykkää? Yllätyksistä. Viime perjantaina EY:n Eija Tannila julkaisi blogikirjoituksen, joka käsitteli tätä aihetta – verotuksen oikeusvarmuutta ja oikeusturvaa – välillisen verotuksen näkökulmasta. Kirjoituksessa pohdittiin luonnollisesti myös Verohallinnon roolia ja nykyisiä toimintatapoja,… Lue lisää

Verohallinnon asiakkaisiinsa kohdistama verotarkastustoiminto ja harmaan talouden torjunta ovat kumpikin melko säännönmukaisesti median kiinnostuksen kohteena. Aihe kiinnostaa mediaa osittain siitä syystä, että siitä on löydettävissä tilanteita, joissa on jännitteitä eri osapuolten välillä. Näitä mediakiinnostuksen polttoaineena toimivia jännitteitä voidaan tuoda esiin koskien yksittäistapauksia tai koskien esimerkiksi tiettyjä verotukseen liittyviä riski-ilmiöitä. Esimerkkeinä mediaa kiinnostavista aihealueista voidaan mainita yksittäisenä asiana siirtohinnoitteluun liittyvät verotarkastukset sekä suurempana kokonaisuutena harmaan talouden torjunta ja siihen liittyvät Verohallinnon toimet. Kaikessa… Lue lisää

Vuoden alusta pääkaupunkiseudun uutisvirta on täyttynyt länsimetrosta. Surullisenkuuluisan, sekä aikataulun että budjetin osalta käsiin räjähtäneen rakennusprojektin jälkeen kauan odotettu metro ei lunastanutkaan lupauksiaan. Työmatka-aika piteni monilla kohtuuttomasti huonosti suunnitellun liityntäliikenteen johdosta ja väljyyteen tottuneet suomalaiset ovat joutuneet seisomaan täysissä metrovaunuissa. Espoolaiset nousivat heti barrikadeille ja some pursusi metronillitystä. Hesari haastatteli heti alkuvuodesta HSL:n edustajaa, jonka kommentti sai itseltänikin – länsimetron käyttäjältä – aamukahvit väärään kurkkuun. Kommentin mukaan näin isossa järjestelmämuutoksessa nyt vain… Lue lisää

Me verohallintolaiset olemme aktiivisia rummuttamaan onnistumisistamme. Nostamme saamamme kiitokset näkyviin intranetissä ja jaamme niitä somessa. Olin viime viikolla puhumassa eräässä asiakaspalvelutilaisuudessa. Minua esitellessään tilaisuuden puheenjohtaja huomautti, että usein juuri Verohallinnon asiakaspalvelu mainitaan esimerkkinä hyvästä asiakaskokemuksesta. Sain erityistä kiitosta siitä, että toin esityksessäni rehellisesti esille myös kohtaamiamme haasteita asiakaspalvelun kehittämisessä, enkä mielestäni ollut edes kovin itsekriittinen. Toki huomiota herättivät myös varsin kovat asiakastyytyväisyystutkimuksen tulokset, joita tilaisuudessa ylpeänä esittelin. Näitä tuloksia olemme nostaneet näkyviin… Lue lisää

Asiakaslähtöisyys on OmaVeron kehittämisen lähtökohta. Asiakkailta saatu palaute on aina palvelun rakentamisessa määräävämmässä asemassa kuin Verohallinnossa tehdyt määrittelyt. OmaVerosta saatiin keväällä paljon palautetta. Monet kummastelivat, miksi emme tehneet Verotilin kaltaista palvelua, kun se kerta oli toimiva. Niin kuin jo edellisessä kirjoituksessani totesin: Kun palvelun asiakkaina tulevat olemaan kaikki suomalaiset, on asiakasta ohjaavan käyttöliittymän suunnittelu haastavaa. Haluamme kuitenkin kuulla kaikkia ja kaikki asiakaspalautteet käsitellään ja huomioidaan. Palautteen perusteella on myös tehty muutoksia: muistutusten… Lue lisää

Verotili-palvelun korvaaminen OmaVerolla on herättänyt kysymyksiä. Miksi ei vaan rakennettu vanhan palvelun päälle uutta? Joku on jopa epäillyt, ettei meillä täällä Verohallinnossa ole muutakaan tekemistä kuin turhaan puljailla. Syynä ei ollut tekemisen puute, vaan todellinen tarve. Tällä hetkellä Verohallinnossa korvataan verotuksen vanhoja tietojärjestelmiä uusilla, koska niistä useimmat ovat tulleet elinkaarensa päähän, ja niiden ylläpito ja kehittäminen ovat käyneet liian kalliiksi. Myös Verotili-palvelun taustalla ollut järjestelmä korvattiin vuodenvaihteessa. Verotili-palvelu oli vain ikkuna verotustietoihin, kuten on… Lue lisää

Verohallinto kerää asiakaspalautetta monella eri tapaa. Asiakaslähtöisyydestä puhutaan paljon, mutta olemmeko asiakaslähtöisiä vain puheissa vai myös teoissa? Verohallinnolle voi antaa palautetta perinteisesti verotoimiston postilaatikkoon tai vero.fi:n kautta palautelomakkeella. Puhelinpalvelusta palautetta kerätään suoraan puhelinkeskusteluista ja verkkopalveluista jokaisen palvelun yhteydessä olevalla verkkolomakkeella. Palautteet ovat pääosin kriittisiä: jonot ovat liian pitkät, tieto ei löydy tai ohje on pöljä. Ihminen aktivoituu helpommin antamaan palautetta, kun mieli on mustunut. Tosin erityisesti asiakaskohtaamista arvioidessaan asiakkaat lähestyvät useammin positiivisella… Lue lisää

Niin asiakkaiden kuin Verohallinnon työntekijöiden toiveissa on jo pidemmän aikaan ollut yksi palvelu, jonka kautta pääsisi hoitamaan veroasiat ja tarkastelemaan omia verotustietojaan. Kohta olemme siellä. Lokakuun alussa, ilman suurempaa meteliä, otimme käyttöön OmaVero-palvelun. Meteliä ei pidetty, koska vielä tässä vaiheessa uunituoreessa palvelussa, voi ainoastaan tehdä lahjaveroon liittyviä juttuja: antaa veroilmoituksen, katsella päätöksen tietoja ja maksaa veron. Puolitoista kuukautta on nyt takana ja palaute on ollut hyvää. Asiakkaat ovat ottaneet OmaVeron vastaan hyvin. Syy varovaiseen… Lue lisää

Me verottajat haluamme kehittyä. Haluamme tehdä yrityksille asioinnin mahdollisimman helpoksi. Lainsäädäntöönkin pyrimme lähtökohtaisesti vaikuttamaan niin, että verotusta koskevat lait olisivat yksinkertaisia soveltaa. Monella muullakin viranomaisella on sama tavoite – asiakkaan etu. Tahtoa meillä siis on. Kenties jopa osaamista ja joskus hieman resursseja. Ajatuksenpoikaakin kehitettävistä kohteista löytyy, mutta mikä kaikki byrokratian rattaissa mättää, sen tietävät parhaiten yritysasiakkaamme. KERRO, KERRO JUHANNUKSEEN MENNESSÄ! Oletko yrittäjä tai oletko jonkun yrityksen palvelussa? Onko sinulla kokemusta turhasta tai… Lue lisää

Muistan elävästi tilanteen kultaiselta 80-luvulta, kun isosiskoni silloinen poikaystävä intoili uusista stereokaiuttimistaan. Silloinhan oli muotia koota mahdollisimman suuria stereoalttareita keskelle olohuonetta ja sijoittaa kaiuttimet näkyvästi kirjahyllyyn bonsai-puun viereen. Kaiuttimien merkki ei tehnyt nuoreen mieheen vaikutusta, mutta sen muistan kirkkaasti, että niiden etureunaa koristi G-kirjain. Huippukaiuttimien valmistaja oli kotimainen: iisalmelainen Genelec. Pääsiäisenä 80-luku muistui mieleeni, kun kuuntelin Genelecin vuonna 1978 perustaneen Ilpo Martikaisen haastattelua A-Studiossa. Martikainen korosti niiden asioiden merkitystä, joita organisaatio voi… Lue lisää