Yritysjohtaja, sinulla on merkittävä rooli yrityksesi siirtymisessä tulorekisteriaikaan. Pahimmassa tapauksessa voit olla jopa tukkona – pullonkaulana – yrityksesi tulorekisterin käyttöönotossa.

Tilanteen kärjistyessä talousihmisesi saattavat seistä tumput suorina tammikuussa, koska tarvittavia sopimuksia ei ole tehty ja järjestelmät eivät siksi toimi. Yritysjohtaja, sinä saatat olla ainoa henkilö yrityksessäsi joka voi uuden vuoden jälkeen liikutella yrityksen palkkatietoja. Jotta et aja edustamaasi yritystä tähän tilaan, nyt on aika toimia.

Tulorekisterin uudet valtuudet

Tulorekisteri on täysin uusi palvelu ja uusi viranomainen, joten mitkään vanhat valtuudet eivät toimi tulorekisterissä.

Palkkatiedot voi ilmoittaa tulorekisteriin joko automaattisesti teknistä rajapintaa pitkin tai ilmoittamalla ne sähköisessä asiointipalvelussa. Sähköiseen asiointipalveluun yrityksen talousasioita hoitava taho tarvitsee valtuutuksen ja teknisen rajapinnan käyttöön varmenteen.

Yrityksen nimenkirjoitusoikeudellinen on ensimmäinen, joka aloittaa valtuuttamisen ketjun tulorekisterin sähköisen asiointipalvelun käyttöön. Jos yrityksesi rakentaa teknisen rajapinnan tulorekisteriin, yrityksen nimenkirjoitusoikeudellinen tekee siihen hakemuksen.

Aloita valmistelutyöt nyt!

Jotta muutos olisi yrityksellesi mahdollisimman sujuva, olen laatinut sinulle, yrityksen nimenkirjoitusoikeudellinen, tehtävälistan.

Jos mielit tulorekisterin olevan onnistuneesti talousihmistesi käytössä vuodenvaihteessa, tehtävien on oltava tehtyinä ennen kuin pikkujoulukauden ensimmäiset glögit on siemaistu. Laatikkoketjujen lopussa on tehtävät, jotka ainoastaan sinä, yrityksesi nimenkirjoitusoikeudellinen, voit tehdä.

  • Selvitä, mitkä alla olevista tehtäväketjuista koskettavat yritystäsi.
  • Selvitä, hoitaako yrityksesi taloushallinto-osasto itse palkkojen ilmoittamisen ja palkkoihin liittyvät toiminnot tulorekisteriaikana vai onko tulorekisteriin liittyvät toiminnot ulkoistettu tilitoimistolle tai muulle palkkahallinnon ulkoistuskumppanille.
  • Tämän lisäksi sinulla tulee olla tieto siitä, mitä asiointikanavia yrityksesi tulee tulorekisteriin tarvitsemaan.

Valmistelutyöt vievät aikaa. Anna yrityksellesi mahdollisuus onnistua tulorekisterin käyttöönotossa. Nyt on viimeinen hetki aloittaa!

Jos yrityksesi käytössä on tekninen rajapinta:

Rajapinta tehtävät

 

Jos yrityksesi aikoo käyttää tulorekisterin sähköistä asiointipalvelua:

SA valtuutus

Verohallinnossa työskentelee yli 20 kielen ammattilaista: kielenhuoltajia ja kääntäjiä. He pyörittelevät työkseen kielen arvoituksia: yhdyssanoja kuten otsikon ”perustajaurakointiliiketoiminta” tai ”metsävähennysmetsä”, monimerkityksellisiä ilmaisuja kuten ”riippumaton ostaja” sekä oikeinkirjoitusongelmia kuten onko ”metsän haltija” taruolento vai verovelvoitteensa asiallisesti hoitava metsänomistaja.

Kääntäjät puolestaan huolehtivat siitä, että Verohallinnon viestit ovat saman sisältöisiä molemmilla kotimaisilla ja nykyisin yhä useammin myös sillä ”kolmannella kotimaisella” eli englanniksi.

Kielen osaajat ovat kovan luokan ammattilaisia, joita myös arvostetaan. Suomen Kuvalehden kesäkuussa julkaisemalla arvostetuimpien ammattien listalla kielenkääntäjä (128.) oli arvostetumpi kuin toimitusjohtaja (149.).

Meillä Verohallinnossa kielen ammattilaiset, niin kääntäjät kuin kielenhuoltajat, ovat päivittäin paljon vartijoina. Jokaisen meiltä lähtevän kirjeen, ohjeen ja päätöksen pitää olla sellainen, että vastaanottaja ymmärtää lukemansa. Kyse on asiakkaiden oikeusturvasta. Kenenkään veroasiat eivät saa mennä pieleen siksi, että asiakas ei ymmärrä, mitä häneltä odotetaan.

Virkamiehiä on perinteisesti moitittu kapulakielisyydestä, mutta ajat muuttuvat. Kielenhuoltajamme – tai tekstinmuotoilijat, kuten näitä suomen kielen asiantuntijoita voi myös nimittää – ovat päivittäin mukana tekstien tuottamisessa verotuksen asiantuntijoiden työpareina jo varhaisessa vaiheessa, olipa kyseessä sitten kirje tai verkkopalvelun käyttöliittymä.

Kielenhuolto ei ole punakynän heiluttelua vaan moniammatillista tiimityötä, jossa kielen asiantuntijat ovat mukana tekstien synnyttämisessä alkumetreistä lähtien.

Tekstejä kirjoitetaan vero-osaajien kanssa tiiviissä yhteistyössä, jolloin varmistetaan se, että asia on paitsi sisällöltään oikein, myös helposti ymmärrettävä. Samalla saadaan vietyä asiakasystävällisen, selkeän ja ymmärrettävän kielen ilosanomaa ruohonjuuritasolle – sinne, missä päätökset ja ohjeet syntyvät.

Jos ovat veroasiat vaikeita suomeksikin, niin vaikeuskerroin kasvaa käännettäessä – erityisesti juridisille termeille ei aina löydy vastinparia, sillä eri kielialueiden järjestelmät ovat erilaisia. Virhe käännöksessä voi olla asiakkaalle kohtalokas. Käännöstyö on hyvin usein etsivän työtä, luovaa ongelmanratkaisua sekä tasapainoilua sanatarkan käännöksen, asian ymmärrettävyyden ja kielelle ominaisen ilmaisutavan välillä. Jokainen, joka on joskus yrittänyt kääntää vitsiä suomesta jollekin muulle kielelle, tietänee, miten vaikeaa se voi olla.

Verottajalta tulee ohjeita ja kirjeitä monenlaisiin tilanteisiin ja erilaisia tekstejä käsitellään kielenkääntäjien ja -huoltajien ruuduilla kymmeniä joka kuukausi: jos pelkät Verohallinnossa vuoden aikana tehtävät käännöstyöt muutettaisiin kirjoiksi, vuonna 2016 suomesta ruotsiin käännettiin noin 50 kappaletta 200-sivuista romaania – siis keskimäärin romaani viikossa!

Viranomaiselle kieli on yksi tärkeimmistä työvälineistä, ellei tärkein. Se on meidän keinomme tavoittaa kansalaiset. Veron kieli- ja tekstityö on asiakkaan auttamista, sen varmistamista, että meiltä lähtevien tekstien sävy on oikea ja että jokainen teksti on paras mahdollinen kuhunkin tilanteeseen ja kanavaan. Kielen ammattilaiset eivät ehkä ammattiryhmänä ole Verohallinnon parhaiten tunnettu joukko, mutta heidän työnsä aikaansaannokset ovat kiistatta kansalaisille työmme näkyvin osa. Asiakaspalvelijoidemme ohella tällä porukalla on tärkeä rooli Verohallinnon maineen hallitsijoina.

Lähdin vajaa viisi vuotta sitten Verohallinnon palveluksesta töihin yksityissektorille urheilumaailman pariin. Noina vuosina katselin työpaikkani toimiston ikkunasta päivittäin kaunista vihreää näkymää: jalkapallokenttää. Tuo maisema silmien edessä auttoi konkreettisella tavalla joka päivä pitämään toiminnan päätavoitteen mielessä. Kun teimme urheiluseurassa erilaisia päätöksiä – markkinointia, taloudellisia, hallinnollisia tai urheilullisia ratkaisuja – tavoite oli, että ratkaisut parhaimmalla mahdollisella tavalla palvelevat lopulta pääkäyttäjää eli toimintaa jalkapallokentällä ja pelin onnistumista. Pelaajia, joukkuetta ja koko lajia.

Nyt työpäiväni koostuvat henkilöasiakkaiden ennakoivan ohjauksen ja siihen liittyvän prosessin kehittämisestä.

Toimisiko pelikenttä-ajatus apuna ennakoivassa ohjauksessakin?

Monet ihmiselämän päivittäiset asiat ja elämäntilanteet sisältävät myös verotukseen liittyviä asioita. Työssä käyminen, asunnon ostaminen ja myyminen, remontin teettäminen tai vaikkapa lahjan antaminen ovat tapahtumia, joilla on liityntä myös verotukseen. Veroasiat ja niihin liittyvät menettelyt tai sähköisten palveluiden käyttö voivat herättää kysymyksiä verotuksen pelikentällä toimiville henkilöille. Veroasiat voi hoitaa usein verkossa, mutta sen onnistumiseksi tarvitaan selkokielistä ohjausta, jotta asiakkaat osaavat toimia oikein. Vaikka verotuksen pelikenttä voi tuntua joskus mutkikkaalta, on tavoitteenamme, että peli kulkee veroasioissa hyvin: asiakkaat osaavat hoitaa veroasiansa. Mahdollisimman helposti.

Verkkoasiointi kasvaa niin urheilussa kuin verotuksessakin.

Urheilumaailmassa pelaamisen uutena ilmiönä on rinnalle tullut e-urheilu eli nettipelaaminen, jota harrastavien määrä kasvaa hurjaa vauhtia. Lukujen valossa myös verotuksen pelissä on siirrytty kovaa vauhtia e-peliin eli sähköisten palveluiden käyttöön. Esimerkiksi vuonna 2017 kaikista verokorttimuutoksista jo noin 60 % tehtiin verkossa. Esitäytettyyn veroilmoitukseensa muutoksia teki verkossa noin 57 % asiakkaista, mikä on neljä prosenttiyksikköä enemmän kuin vuonna 2016. Hienointa toki on se, että esitäytettyyn veroilmoitukseen ei suurimman osan (73 %) henkilöasiakkaista tarvitse tehdä täydennyksiä lainkaan vaan tiedot ovat jo valmiiksi oikein sidosryhmiltä saatavien tietojen ansiosta.

Verkkoilmoittamista ja sähköisten palvelujen käyttöä verotusasioissa haluamme edistää jatkossakin. Asiakkaiden ennakoivalla ohjauksella on tässä iso merkitys: peli kulkee, kun pelitapa on yhteinen ja se on kaikkien tiedossa. Innolla odotan, miltä vuosi 2018 lukujen valossa näyttää – kuinka sähköisiä olemme? Palaamme niihin lukuihin varmasti jatkossakin loppuvuodesta. Kesällä kannattaa veroasioiden lisäksi nauttia vaikkapa jalkapallon MM-kisoista ja muusta urheilusta.

Jatketaan Twitterissä: @HilkkaPela

Mitä oikeastaan tarkoittaa, kun Verohallinto sanoo, että oikein toimivaa suojellaan? Tämä kysymys esitettiin, kun kävimme tapaamassa kesätoimittajia. Kun itsestäänselvyyteen joutuu vastaamaan, se saattaa äkkiseltään tuntua yllättävältä. Lyhyesti sanottuna oikein toimivan suojelu tiivistyy kolmeen asiaan: pohjoismaiseen ihmiskäsitykseen, yhteisiin pelisääntöihin sekä auttamiseen.

Pohjoismainen veroajattelu perustuu positiiviseen ihmiskäsitykseen ja yhteiskuntasopimukseen. Lähtökohta on, että se, mitä asiakas ilmoittaa meille, on myös totta.

Siis tekeminen perustuu uskomukseen, että asiakas toimii oikein.

Samoin pohjoismaisen yhteiskuntasopimuksen lähtökohtana on, että verotuksella ylläpidetään yhteiskuntarauhaa ja siten rahoitetaan yhdessä hyvää kaikille.

Toinen olettamus on, että jokainen noudattaa yhteisiä pelisääntöjä, ja yksi tehtävistämme on tehdä säännöistä piittaamattomien toiminnan tekeminen mahdottomaksi. Se näkyy esimerkiksi verovajeen pienentämisessä sekä harmaan talouden torjumisessa. Verohallinnolla on merkittävä rooli harmaan talouden torjumisessa ja pyrimme ennalta estävyyteen. Verovajetta voimme pienentää esimerkiksi tehokkaalla Verohallinolla, ja olemmekin korkealla kansainvälisessä vertailussa.

Kilpailuneutraliteetti tarvitsee tuekseen sen, että kukaan ei hanki perusteetonta kilpailuetua esimerkiksi välttämällä velvoitteidensa hoitoa.

Verohallinto käyttää tehokkaasti omia resurssejaan ja toimivaltuuksiaan verovalvonnassa sekä tekee paljon yhteistyötä eri viranomaisten kanssa. Verohallinto myös tukee laajasti eri viranomaisten toimintaa kehittyneillä tietopalveluillaan, kuten Harmaan talouden selvitysyksikön velvoitteidenhoitoselvityksillä sekä koordinoi eri ministeriöiden ja viranomaisten yhteistä Harmaa talous & talousrikollisuus -sivustoa, joka auttaa mm. tunnistamaan ja suojautumaan harmaan talouden ilmiöiltä, joista esimerkkinä nämä kuusi ajankohtaista ilmiötä.

Viimeisin, eikä vähäisin, palvelutehtävistämme on auttaa ihmisiä toimimaan oikein. Se näkyy konkreettisesti siten, että teemme asiakkaalle valmiiksi asioita.

Kotiin lähetettävä esitäytetty veroilmoitus tai verokorttien toimittaminen vuoden alussa ovat konkreettisia tapoja helpottaa asiakkaan arkea sekä varmistaa, että kaikilla on yhtäläinen mahdollisuus toimia oikein.

Teknologia auttaa meitä tässä palvelutehtävässä ja olemmekin innokkaita hyödyntämään sitä aktiivisesti mm. kehittämällä vero.fi-palvelua tai tuotteistamalla chat-tekniikkaa asiakaspalveluun. Kaikki teknologiset keinot, jotka tehostavat meidän neuvontapalveluamme, ovat sallittuja.

Pohjoismainen ihmiskäsitys, yhteiset pelisäännöt sekä auttaminen eivät ole koko totuus tässä kysymyksessä, mutta hyviä esimerkkejä. Tavoitteemme on, että oikein toimivaa suojellaan. Aina.

 

Verotuksen oikeusvarmuus ja verovelvollisen oikeusturva – tämä pyhä kaksinaisuus lienee yksi Verohallinnon tärkeimpiä tehtäviämme suhteessa asiakkaisiimme. Konserniverokeskuksen asiakkaiden liiketoiminnassa oikeusvarmuuden ja oikeusturvan merkitys on erityisen korostunut. Liiketoiminnassa tahti on nopeaa ja verovaikutuksista ei voi jäädä epäselvyyttä.

Millaisista lahjoista suuryrityksen verojohtaja ei tykkää? Yllätyksistä.

Viime perjantaina EY:n Eija Tannila julkaisi blogikirjoituksen, joka käsitteli tätä aihetta – verotuksen oikeusvarmuutta ja oikeusturvaa – välillisen verotuksen näkökulmasta. Kirjoituksessa pohdittiin luonnollisesti myös Verohallinnon roolia ja nykyisiä toimintatapoja, perustuen suomalaisten talous- ja verojohtajien EY:n tilaisuudessa käymään keskusteluun. Se oli tietenkin luettava.

Lukemisen jälkeen olo oli hämmentynyt. En tunnistanut kirjoituksesta sitä organisaatiota, jossa olen jo pitkään tehnyt töitä. Vähän harmittikin. Toisaalta, eikö juuri tällaisessa tilanteessa julkista keskustelua voida käydä erityisen hedelmällisesti, kun on erilaisia näkemyksiä? Oma blogikynä siis käteen ja kirjoittamaan.

Me haluamme antaa Verohallinnon kannanoton mahdollisimman aikaisin

Hyvät asiakkaamme – kun te kysytte, me vastaamme aina. Muiden kuin tulkinnallisten asioiden osalta saatte oikeusvarmuuden heti. EY:n blogissa esitettiin kuitenkin huoli siitä, että Verohallinnolta on nykyisin vaikea saada kannanottoa, etenkin tulkinnallisista asioista. Tämä huoli kielii siitä, että nykyiset hyvät mahdollisuudet tulla joustavasti ja lyhyelläkin varoitusajalla keskustelemaan meidän kanssamme veroasioista eivät ole vielä riittävän hyvin talous- ja verojohtajien ja konsulttikollegojemme tiedossa.

Tämä on selkeä viestintähaaste meille Konserniverokeskuksessa. Nykyisistä toimintatavoistamme ja keskustelumahdollisuudesta voitte lukea mm. artikkelistani Verotuslehdessä 3/2017 (Konserniverokeskuksen uudet työkalut).

Kaikki asiat eivät ole selviä ja voimme olla myös eri mieltä

Suurin EY:n blogissa esitetty huoli koskee juuri tulkinnallisia asioita. Miten oikeusvarmuudelle käy niiden osalta? Osa asioista ei ole suoraan selviä meillekään ja joskus olemme asiakkaan kanssa eri mieltä tulkinnasta. Näissä tilanteissa meidän vastuumme on liputtaa tämä asiakkaalle ja ohjata asia tarvittaessa valitusmahdollisuuden sisältävään ennakkoratkaisumenettelyyn. Tällöin asiakas saa aikaisessa vaiheessa tiedon siitä, että heidän suunnittelemaansa liiketoimintaan liittyy verotuksessa epävarmuustekijä ja he voivat ottaa tämän seikan huomioon päätöksenteossaan.

Oma kokemukseni on, että suuryritysasiakkaamme ymmärtävät ja hyväksyvät Verohallinnon roolin tässä suhteessa. Emme ole aina samaa mieltä, mutta haluamme näissäkin tilanteissa tarjota asiakkaillemme hyvää palvelua ja yhteistyötä asian eteenpäin viemiseksi ja ratkaisun löytämiseksi.

Ohjeistamme ja kysymme, koska haluamme olla ennakollisia

EY:n blogissa esitettiin lisäksi, että Verohallinnon kohderyhmälle suunnattu oma-aloitteinen ohjeistus sekä muussa kuin verotarkastuksen yhteydessä tehdyt kyselyt olisivat aiheuttaneet epävarmuutta asiakkaissa. Ohjeistamalla ja kysymällä ennakolta tai reaaliaikaisesti olemme pyrkineet nimenomaan vähentämään jälkikäteen tapahtuvaa veroasioiden käsittelyä yrityksessä. Meidän saamamme suora palaute asiakkailta tällaisesta uudenlaisesta toiminnasta on ollut positiivista.

Pyrimme siis jatkossakin kohdennetulla ohjauksella, kysymällä asioita suoraan sekä muilla soveltuvilla työkaluilla edistämään verotuksen ennakollisuutta – ja samalla sen ennakoitavuutta ja oikeusvarmuutta.

Kehitettävää on aina

Olemme enemmän kuin valmiita käymään keskusteltua toimintatapojemme kehittämisestä asiakkaidemme ja muiden sidosryhmiemme kanssa. Haluan lopuksi heittää haasteen sekä asiakkaillemme että konsulttipuolen kollegoille – kun teillä on huoli meidän toiminnastamme, kutsukaa meidätkin mukaan keskustelemaan!

Monia yhteisiä keskustelutilaisuuksia meillä on ollutkin ja me oikeasti haluamme kuulla teidän huolenne ja palautteenne. Olen täysin vakuuttunut siitä, että nimenomaan yhteistyöllä ja vuorovaikutuksella pystymme edistämään oikeusvarmuutta ja oikeusturvaa. Veroriitoja ei halua kukaan.

Verohallinnon asiakkaisiinsa kohdistama verotarkastustoiminto ja harmaan talouden torjunta ovat kumpikin melko säännönmukaisesti median kiinnostuksen kohteena. Aihe kiinnostaa mediaa osittain siitä syystä, että siitä on löydettävissä tilanteita, joissa on jännitteitä eri osapuolten välillä.

Näitä mediakiinnostuksen polttoaineena toimivia jännitteitä voidaan tuoda esiin koskien yksittäistapauksia tai koskien esimerkiksi tiettyjä verotukseen liittyviä riski-ilmiöitä.

Esimerkkeinä mediaa kiinnostavista aihealueista voidaan mainita yksittäisenä asiana siirtohinnoitteluun liittyvät verotarkastukset sekä suurempana kokonaisuutena harmaan talouden torjunta ja siihen liittyvät Verohallinnon toimet.

Kaikessa verotarkastustyössä johtavana ohjenuorana on se, että toimimme tasapuolisesti, luotettavasti ja ammattitaitoisesti

Verohallinto tekee vuosittain tuhansia verotarkastuksia. Tällaiseen tarkastusmäärään osuu paljon erilaisia tarkastuksia, joten mukaan mahtuu myös monenlaisia tarinoita. Valtaosaan tarkastuksista ei kuitenkaan liity mitään dramaattista. Yhteistyö sujuu hyvin molempiin suuntiin ja tarkastus tehdään hyvässä yhteistyössä. Joukossa on kuitenkin myös niitä yksittäistapauksia, jotka ovat johtaneet pitkiin oikeusprosesseihin ja suureen medianäkyvyyteen.

Olemme saaneet tekemistämme verotarkastuksista viime vuosina hyvää palautetta. Asiakaskyselyn tuloksista voi lukea lisää Kauppalehden uutisesta Verotarkastus onkin iloinen asia. Kysely oli teetetty riippumattomalla osapuolella ja se oli suunnattu Yritysverotusyksikön asiakkaille.

Olemme median suhteen monesti hankalassa tilanteessa, koska lainsäädäntö estää meitä kommentoimasta niitä yksittäisiä tapauksia, joiden kautta mediassa usein keskusteluja käydään. Meidän näkökulmastamme faktapohja erilaisille mediassa esitetyille väitteille on välillä ollut tukevalla ja välillä vähän hatarammalla pohjalla. Näissä tilanteissa roolinamme on usein tuottaa sama toistuva tylsä vastaus:

”Valitettavasti emme pysty kommentoimaan yksittäistä asiakasta koskevaa tapausta. ”

Emme myöskään pysty kommentoimaan niitä tarkkoja valvonnallisia kriteereitä, jotka voivat johtaa verotarkastuksen aloittamiseen tai muun verovalvonnan toteutumiseen. Onneksi meillä on Verohallinnossa selkeät toimintaa ohjaavat strategiset tavoitteet, joita voimme näissä tilanteissa toistaa.

Valtaosa asiakkaista haluaa toimia oikein

Yksi ajattelumme kulmakivistä on se, että haluamme Verohallinnossa panostaa siihen, että suomalaisten veromyönteisyys säilyy nykyisellä hyvällä tasollaan. Kokemuksiimme ja havaintoihin nojautuen uskomme siihen, että valtaosa asiakkaista haluaa toimia oikein ja haluaa osallistua yhteiskuntamme rahoitukseen.

Jotta tilanne säilyy yhtä hyvänä kuin se on nyt, on tärkeää, että asiakkaiden mielestä oikein toimiminen kannattaa ja väärin toimimisesta aiheutuu selkeästi negatiivisia seuraamuksia. Tähän liittyy myös Verohallinnon teettämän asiakastyytyväisyyskyselyn tulos, jonka mukaan omaan haluun toimia oikein vaikuttaa käsitys siitä, millä tavalla muut vastaavassa tilanteessa olevat toimivat.

Tavoite on suojella rehellisesti toimivia asiakkaita

Verohallinnon harmaan talouden torjunnan ja verotarkastustoiminnon tärkeänä tavoitteena on se, että suojelemme rehellisesti toimivia asiakkaita vilpilliseltä kilpailulta, joka perustuu verojen välttämiselle.

Kehittyvä veroriskien hallinta, vertailutietojen käyttäminen ja hyvä asiakastuntemus ovat auttaneet meitä kohdistamaan etenkin harmaan talouden verotarkastukset aiempaa osuvammin. Olemme tyytyväisiä saavutettuun kehitykseen, koska siitä on seurauksena myös se, että häiritsemme oikein toimivia yrityksiä mahdollisimman vähän.

Kohdalle osuva verotarkastus ei automaattisesti ole merkki siitä, että kuuluisi mihinkään määritettyyn riskiryhmään

Verotarkastusresursseistamme noin kolmasosa on kohdennettu suoraan harmaan talouden torjuntaan. Muut tarkastusresurssit pyrimme suuntaamaan koko yrityskentällä havaittuihin riski-ilmiöihin. Tämän lisäksi teemme verotarkastuksia myös satunnaisesti, joten periaatteessa millä tahansa yrityksellä on mahdollisuus joutua valvonnan kohteeksi.

Tulevaisuudessa tulemme myös monipuolistamaan sitä välinevalikoimaa, joka verotarkastajilla on käytössään. Verotarkastusten sijaan voimme käyttää myös kevyempiä valvontakeinoja ja asiakkaan ohjausta. Yhtenä vaihtoehtona voimme verotarkastuksen sijaan käydä esimerkiksi ennakollisen keskustelun asiakkaan kanssa, jolloin tavoitteena on yhteistyössä ratkaista riskikartoituksessa esiin noussut asia.

Jatketaan aiheesta Twitterissä @MarkoMyllyniemi

Yrittäjä tai palkanlaskija, olisitko valmis luopumaan palkkatietojen ilmoittamiseen liittyvistä työvaiheista, byrokratiasta, monen luukun periaatteesta ja hallinnollisesta taakasta? Ja käyttämään vapautuvan ajan esimerkiksi ydinbisnekseen, asiakassuhteisiin tai jopa pidempään kesälomaan? Minulla saattaa olla sinulle ratkaisu.

Tulorekisterin myötä palkkahallinnon toimintoja on vihdoin mahdollista yksinkertaistaa, automatisoida ja nopeuttaa. Siihen tarvitaan tekninen rajapinta.

Tekninen rajapinta tai integraatio kuulostaa sanana hyvin luotaan työntävältä. Vaikea ja tekninen asia, en halua tietää enempää. Tuntuuko ajatus tutulta? Et ole ajatustesi kanssa yksin. Vaikka sana on aivan kamala, tekninen rajapinta on itsessään aivan nerokas keksintö.

Tulorekisteri hallituksen kärkihankkeena noudattelee valtiovarainministeriön julkistamia Digitalisoinnin periaatteita. Tavoitteena on automatisoida tietojen kulkua yritysten ja viranomaisten välillä. Vuonna 2019 käyttöönotettava tulorekisteri tulee olemaan teknisten rajapintojen suurkuluttaja ja puolestapuhuja. Tulorekisteri tulee toimimaan hyvin pitkälle rajapintojen avulla.

Miten viranomaisten kanssa nykyisin asioidaan?

Esimerkiksi palkkojen vuosi-ilmoittaminen viranomaisille on nykyisin hyvin manuaalinen prosessi.

  1. Lasket ensiksi palkat omassa palkkajärjestelmässäsi tai excelissä tai muulla tavalla.
  2. Sen jälkeen valmistelet tiedot vuosi-ilmoituksia varten jopa usealle eri viranomaiselle.
  3. Jonka jälkeen avaat nettiselaimen ja kirjaudut ja tunnistaudut viranomaisten sähköisiin asiointipalveluihin tai muihin ilmoittamisen asiointipalveluihin.
  4. Sitten ilmoitat saman palkkatiedon yhden viranomaisen palvelussa ja huomenna toisen.

Tiedot voi näppäillä manuaalisesti tai vaihtoehtoisesti siirtää käsipelillä paljon tietoa omalta kovalevyltä tiedostossa.

tulorekisteri asiointipalvelu

Prosessissa on (liian) monta manuaalista vaihetta, joita voitaisiin virtaviivaistaa ja nopeuttaa. Kun manuaalisia työvaiheita on useita, kasvaa myös näppäilyvirheiden riski ja tehokasta työaikaa kuluu saman tiedon moninkertaiseen käsittelyyn.

Tulorekisteri tulee muuttamaan esimerkiksi yllä kuvatun tilanteen ja siitä syntyvän vaivan määrän kokonaisvaltaisesti kun rajapinnat otetaan käyttöön. Rakenteilla olevan tulorekisterin kovaa ydintä ovat juuri tekniset rajapinnat ja niiden hyödyntäminen.

Miksi yrityksesi kannattaa valita tekninen rajapinta?

Teknisellä rajapinnalla tai integraatiolla tarkoitetaan sähköistä yhteyttä kahden järjestelmän välillä. Tiedot voidaan siirtää automaatiossa kahden järjestelmän välillä niin että manuaalisia työvaiheita on hyvin vähän. Sähköinen yhteys voidaan rakentaa esimeriksi palkkajärjestelmän ja tulorekisterin välille.

Rajapinnan avulla voidaan korvata erilaiset tietojen siirtämiseen tarkoitetut sähköiset asiointipalvelut. Käyttäjä voi hoitaa viranomaisilmoittamisen suoraan tutusta palkkajärjestelmästä.

Erillinen sähköinen asiointipalvelu, jossa ilmoittaja joko itse näppäilee tiedot palveluun tai siirtää tiedoston omalta tietokoneeltaan, jää teknisen rajapinnan käyttäjillä historiaan. Näppärää eikö totta?

Teknisessä rajapinnassa työvaiheet on virtaviivaisia eikä rajapinnassa tarvita esimerkiksi pankkitunnuksia viranomaispalveluun kirjautumisessa. Tunnistautuminen tehdään varmenteen avulla, joka haetaan rajapinnan avaamisen hetkellä ja on voimassa aina kaksi vuotta kerrallaan.

tulorekisteri palkanlaskenta

Paras palvelu on huomaamaton palvelu

Tulorekisteriä rakentaessa ja kaikkia uusia palveluja mietittäessä keskeisessä asemassa on asiakkaan palvelupolku. Parasta palvelua on mielestäni se, kun asiakkaan tarvitsee itse tehdä mahdollisimman vähän.

Kun työnantajan palkkajärjestelmästä on rakennettu tekninen rajapinta tulorekisteriin, työnantaja voi unohtaa koko tulorekisterin. Palkkajärjestelmä ja tietokone huolehtivat ilmoittamisesta ja valitsevat oikeat tiedot ilmoitettavaksi tulorekisteriin. Tiedot voidaan automatisoida lähteväksi välittömästi,  kun palkat on laskettu, joten ilmoittamisen päivämääriä ei tarvitse enää muistaa.

Moni on jo mukana

Olemme tulorekisterihankkeessa tehneet pitkään tiiviisti yhteistyötä palkkajärjestelmän toimittajien kanssa rajapintaratkaisujen eteen. Rakennamme rajapintoja, jotta työnantajien ja tilitoimistojen palvelupolku olisi mahdollisimman mutkaton.

Tulorekisterin teknisten rajapintojen testaus on ollut käynnissä nyt maaliskuusta lähtien. 38 järjestelmätoimittajaa on tehnyt testaussopimuksen teknisen rajapinnan testaamisesta (16.5.2018). Tämä vastaa noin 68 % Verohallinnon vuoden 2016 sähköisten palkkojen vuosi-ilmoitusten ilmoittajista. Kehityksen suunta on siis hyvä ja selkeä.

Me tulorekisteriviranomaiset olemme valmiita luopumaan ilmoittamiseen liittyvistä työvaiheista, byrokratiasta, monen luukun periaatteesta ja hallinnollisesta taakasta. Oletko sinä?

Jatketaan keskustelua Twitterissä  @TuloRekisteri ja @AnniinaKorhonen

 

Joustaa, joustaa!

OmaVero_kevätYhteisöjen tuloverotus muuttuu reaaliaikaiseksi toukokuun alussa. Jatkossa verotus päättyy asiakaskohtaisesti. Myös veronpalautuksen maksupäivä ja jäännösveron eräpäivä muuttuvat ja jatkossa ne määräytyvät verotuksen päättymispäivän mukaisesti.

Muutokset alkavat näkyä pikkuhiljaa

Suurimmalla osalla yhteisöjä verotus päättyy huomattavasti entistä aikaisemmin ja samalla maksu- ja palautuspäivät aikaistuvat.

Myös sanktiot yhtenäistyvät. Verohallinnon harkintamahdollisuus seuraamusmaksujen osalta kaventuu, minkä seurauksena myöhästymismaksut ja veronkorotukset ovat pääosin kaavamaisia ja tulevat suoraan laista. Muutoksia sovelletaan verovuoden 2018 verotukseen, joten käytännössä muutokset alkavat näkyä vasta pikkuhiljaa tämän ja ensi vuoden aikana.

Raha liikkuu nopeammin

Vanhanaikainen ajatus siitä, että verottaja olisi yhtä joustava kuin rautakanki, alkaa olla historiaa! Lakimuutokset ja vauhdilla etenevä tietojärjestelmäuudistuksemme mahdollistavat entistä reaaliaikaisemman verotuksen ja verotuksen reaaliaikaistuminen on tietenkin kaikkien kannalta hyvä asia. Asiat saadaan päätökseen ilman turhaa yleisten määräpäivien odottamista ja raha liikkuu nopeammin.

Jatkossa asiakas näkee verotuksen päättymispäivän OmaVero-palvelusta. Kun Verohallinto  on saanut verotuksen toimitettua ja muodostettua asiakkaalle verotuspäätöksen, päättymispäivän voi tarkistaa yhteisön tuloveron sivulta tai verotuspäätökseltä, joka löytyy OmaVeron postilaatikosta.

Verotuksen päättymispäivä saattaa joissain tapauksissa siirtyä. Esimerkiksi, jos asiakas antaa korvaavaa tietoa verotuspäätöksen antamisen jälkeen, mutta ennen asiakaskohtaisen verotuksen päättymistä, eikä Verohallinto ehdi käsittelemään tietoa alkuperäiseen päättymispäivään mennessä.

Tieto suoraan sähköpostiin

Tällä hetkellä noin 40 prosenttia OmaVeron käyttäjistä on tilannut itselleen sähköposti-ilmoituksen palvelun tapahtumista. Ilmoitukset lähtevät automaattisesti kaikista huomautuksista ja muistutuksista. Jatkossa siis myös tiedon uudesta verotuspäätöksestä tai verotusta koskevasta selvityspyynnöstä saa halutessaan heti sähköpostiinsa.

Lue lisää toukokuun alussa voimaan tulevista muutoksista vero.fi:stä tai katso YouTubessa verkkoseminaarimme.

Maailma muuttuu ja Verohallinto myös. Kehitystyö täällä on todella vauhdikasta. Seuraavaksi vuorossa on sitten henkilöasiakkaiden verotuksen joustava valmistuminen ensi vuonna – siitä kerron lisää lähempänä h-hetkeä.

Kommentteja muutoksista voi jakaa Twitterissä @KuuriSanna!

 

Verokarhu ei tee päätöksiä vihaisena

”Verottajan aggressiivinen päätös”, lukee jälleen uutisessa. ”Verottaja jatkaa aggressiivista linjaansa” – blogitekstissä. ”KHO kumosi/vahvisti verottajan aggressiivisen linjauksen” – yksityisen toimijan tiedotteessa. Vaikka edellä olevat esimerkit eivät suoraan viittaa mihinkään oikeisiin teksteihin, vastaavia lausahduksia osuu julkisessa keskustelussa silmiini ihan säännöllisesti. Usein ne koskevat suuryritysten verotusta ja viittaavat siis oman taloni, Konserniverokeskuksen päätöksiin.

Jokainen silmiini osunut viittaus ”verottajan aggressiiviseen päätökseen” aiheuttaa minussa aggressiivisen reaktion (pun intended). Siihen on kaksi syytä:

Ensinnäkin, tuo kovin kepeästi viljelty ilmaisu ei kerta kaikkiaan pidä paikkaansa.

Me teemme lakiin perustuvia päätöksiä, joilla on aina vaikutuksia asiakkaiden verotukseen. Joskus nuo vaikutukset ovat merkittäviä, suuryritysten ollessa kyseessä hyvinkin merkittäviä. Ratkaisuista on suotavaa käydä kriittistä ja asiallista julkista keskustelua ja eri mieltä saa olla. Usein olemme oikeassa ja joskus väärässä, koska lait ovat tulkinnallisia. Joskus laki voi johtaa sellaiseen lopputulokseen, jota verottajakaan ei haluaisi, mutta harkintavaltaa meille ei ole suotu.

Aggressiivisia emme kuitenkaan koskaan ole. Aggressiivinenhan tässä kontekstissa tarkoittaisi sitä, että verottaja tarkoituksella hakisi tulkintaratkaisuja lakien äärirajoilta verovelvollisen vahingoksi. Metsästäisi maksimieuroja ahdistaen asiakkaansa nurkkaan. Pilakuvassa iso ahne verokarhu löisi rahapussi kädessä yritystä lekalla päähän, investointien karatessa pois Suomesta kuvan ylälaidassa.

Oma suuryritysten verotukseen painottunut kokemukseni on osoittanut, että aggressiivisuudelle ei meillä ole tilaa. Hyvä niin! Meillä on vahvat päätöksentekoprosessit ja korkea asiantuntemus, joiden avulla pyrimme aina laadukkaisiin ratkaisuihin. Hyvä ratkaisu huomioi veronsaajan oikeuksien lisäksi yhtä lailla myös asiakkaiden oikeusturvanäkökohdat. Erehtymättömiä emme toki ole, mutta aggressiivisia emme milloinkaan.

Tässä vaiheessa sopii kysyä, mitä väliä sillä on, jos joku kutsuukin meitä aggressiiviseksi? Julkinen keskusteluhan on usein kärjistettyä – koirat haukkuu ja karavaani kulkee. Tästä päästään siihen toiseen ja tärkeämpään syyhyn, miksi aggressiivisuusväitteet ovat minulle punainen vaate.

Mielestäni verottajan leimaaminen aggressiiviseksi julkisessa keskustelussa on vahingollista veroasioiden hoitamiselle ja veromyönteisyydelle.

Veroasioiden hoitaminen on paljon muutakin kuin veropäätöksen sisältö. Se on vuorovaikutusta asiakkaan ja Verohallinnon välillä. Suuryritysten moniulotteisten veroasioiden hoitamisessa vuorovaikutuksen merkitys on erityisen korostunut. OECD ohjaa panostamaan suuryritysten veroasioissa yhteistyöhön asiakkaan kanssa ja Suomen ohella valtaosa moderneista verohallinnoista näin toimiikin. Vuorovaikutuksessa ovat mukana myös konsulttiyritysten edustajat sekä erilaiset sidosryhmät, kuten elinkeinoelämän järjestöt.

Julkinen keskustelu verottajan toiminnasta ei voi olla vaikuttamatta tähän vuorovaikutukseen. Jos verottajalle lyödään otsaan aggressiivisen leima, on jo lähtökohta vuorovaikutukselle ongelmallinen. Yhtä vahingollisena pidän sitä, että suomalaiset suuryritykset kuvataan veronkiertäjiksi kaikki tyyni, apunaan oman tilipussin perässä juoksevat kierot konsultit. Leimoja nuokin ja mielestäni on hienoa, että Verohallinto ei omassa viestinnässään niitä vahvista.

On olemassa yksittäisiä Verohallinnon päätöksiä, jotka eivät ole onnistuneita. On olemassa yksittäisiä tilanteita, joissa yrityksen verosuunnittelu on viety liian pitkälle. On olemassa lainsäädäntöä, joka kaipaisi muutosta. Siinä missä julkisessa keskustelussa pyörivät yleensä vain nämä ääripäät, asettuu leijonanosa tilanteista jonnekin välimaastoon. Niissä verokysymys saadaan yleensä ratkaistua Verohallinnon, asiakkaan ja konsulttien välisellä hyvällä vuorovaikutuksella.

Jos vuorovaikutus veroasioiden hoitamisessa ei onnistu, niin mitä jää Verohallinnolle vaihtoehdoksi? Aivan, se perinteinen verovalvonta. Sillekin on yhä paikkansa, mutta eivätköhän kaikki toimijat ole yhtä mieltä siitä, että asioita voidaan nykyisin tehdä myös uudella tavalla, paremmin kuin ennen. Tämän tavoitteen toivonkin heijastuvan myös siinä veroasioita koskevassa julkisessa keskustelussa, jota me alan toimijat käymme.

Jatketaan keskustelua Twitterissä @johanna_waal

Mikko ja robotti pussauskoppiin?

tekoälyPeter Druckerin mielestä johtajan keskeinen tehtävä on tarkkailla ja mitata omaa ajankäyttöään. Kirjassaan ”The Effective Executive” hän väittää sen johtavan vielä tehokkaampaan toimintaan sekä johtajan että organisaation kannalta.

Viime viikolla The Economist julkaisi artikkelin samaan aiheeseen liittyen hieman eri näkökulmasta. Artikkelissa ”The workplace of the future” kerrotaan keinoälypalveluista, jotka mittaavat yksittäisen työntekijän toimintaa. Esitellyissä sovelluksissa oli kyseessä näppäimistön käytön tarkkailu tai työntekijän liikkuvuus varastossa. Hienoa, mutta artikkelissa kuvatut sovellukset keskittyivät toimeenpaneviin tehtäviin. Miksi pysähtyä toimeenpanoon, eikö samaan aikaan pitäisi miettiä, miten johdon työtä robotisoidaan?

Milloin siis johto saa oman robottinsa tai keinoälysovelluksensa?

Minäkin haluan oman robotin. Robotin tai keinoälypalvelun, joka auttaa minua kolmessa asiassa. Ensimmäiseksi aloittaisin robotin kanssa, joka auttaisi minua kehittymään työssäni. Voisin aloittaa mm. sillä, että tehostaisin omaa ajankäyttöäni. Niin kuin kaikkien myös minun viikkoni ovat palaveritäyteisiä. Yritän johtaa itseäni värikoodaamalla palaverit. Otin kuvakaappauksen satunnaisesta viikostani – siitä näkee erilaisia palavereita, joihin olen osallistunut. Vihreät merkinnät ovat toimiston ulkopuolelle sovittuja palavereita, oranssit ovat palavereita, joissa sovitaan tai päätetään asioista ja jotka vaativat ehdotuksen, keltaisiin palavereihin tulee ulkopuolisia vieraita ja niin edelleen. Värikoodaus on hyvä, koska näen yhdellä silmäyksellä, mitä tulevina viikkoina pitää tehdä.

Mikon_viikko

Värikoodauksen lisäksi olen miettinyt, että voisin mitata sitä, miten viikkosuoritteeni kääntyvät tuloksiksi. Tässä kohtaa robotti voisi tulla avuksi. Ennen työviikon alkua saisin robotilta ennusteen, miten saavutan tavoitteeni. Ja viikon päätyttyä robotti kertoisi, kuinka paljon tavoitteesta saavutettiin. Jos ennen viikon alkua näyttäisi, että alisuoriudun tehtävissäni, niin ehtisin vielä justeeraamaan toimintaani. Samoin saan viikon päätyttyä arvion, miten onnistuin tavoitteissani.

Toinen asia, johon voisin robottia käyttää, on, että se voisi päivittäin kertoa, mitä minun kannattaa lukea. Yuval Noah Harari ennusti Homo Deus -kirjassaan, että tulemme vielä saamaan koneilta palveluna tiedon, mitä kannattaa lukea. Netti on täynnä tietoa ja joka päivä syntyy uusia artikkeleita yli kaksi miljoonaa kappaletta. Edes minä en ehdi lukea niitä. Mutta jos robotti ehdottaisi joka aamu 1–3 artikkelia, joihin minun kannattaisi keskittyä, niin todennäköisesti kehittyisin keskimääräistä enemmän.

Kolmas ja mielenkiintoisin osa-alue olisi, että voisin jutella robotin kanssa. Olen aina haaveillut omasta mentorista.

Voisiko robotti toimia minulle mentorina? Sehän tuntisi jo ajankäyttöni, se tietäisi tavoitteeni sekä viikoittaiset tulokseni ja jopa sen, mitä luen päivittäin. Robotti siis tietäisi kaiken. Mihin käytän aikani, miten päätökseni tuottavat tulosta ja kuinka kehitän itseäni lukemalla uutta tietoa. Juurikin sitä, mitä Peter Drucker ehdottaa kirjassaan. Hänen mukaansa tehokkaan johtajan on käytettävä säästeliäästi omaa aikaansa, opeteltava tehokuutta, suunniteltava työtään sekä päätöksiään. Voisivatko robotit kehittää organisaatiota vielä enemmän, jos myös johdon työtä ohjaisi robotti?

Valmiita vastauksia ei ole, mutta todennäköisesti näin kävisi. The Economistin artikkelin lopussa ennustetaan, että työpaikat muuttuvat reilummiksi ja tuottavammiksi, kun keinoäly tulee osaksi työpaikkoja. Jos siis jossain on olemassa robottipilotti, jossa kehitetään johdon työskentelyä, niin ilmoittaudun vapaaehtoiseksi.

Mikko ja robotti ne yhteen soppii, huomenna pannaan pussauskoppiin…

 

%d bloggers like this: