Jääkiekko tuo veroeuroja

Jääkiekko on hieno peli ja myös verottaja seuraa sitä innokkaasti. Erityisen mielenkiintoinen on syksyllä käynnistynyt KHL-liigakausi. Jokereiden vieraaksi saapuu Helsinkiin KHL-joukkueita Venäjältä, Slovakiasta, Valko-Venäjältä, Latviasta, Kazakstanista ja Kroatiasta.

Verottajan kiinnostus KHL-liigaan johtuu osittain siitä, että Suomessa pelatut ottelut aiheuttavat veroseuraamuksia joukkueiden pelaajille. Suomen verolainsäädännössä ja verosopimuksissa on säädetty, että ulkomailla asuvan urheilijan kuuluu maksaa Suomeen veroa tulosta, joka perustuu Suomessa harjoitettuun urheiluun. Näin ollen ulkomailla asuvan KHL-pelaajan tulee maksaa Suomeen veroa Suomessa pelaamistaan otteluista saamastaan tulosta. Käytännössä pelaajan palkasta verotetaan se osa, joka kohdistuu Suomessa pelattuihin otteluihin.

Kuinka verot pelaajien palkasta käytännössä peritään? Ulkomaisilla joukkueilla ei ole velvollisuutta periä ja tilittää pelaajien palkasta veroa Suomeen. Tosin ne voivat halutessaan vapaaehtoisesti hoitaa verotuksen työnantajavelvoitteet eli veron perimisen, tilittämisen ja vuosi-ilmoituksen antamisen. Jos työnantajajoukkue ei ole tätä tehnyt, pelaajan täytyy oma-aloitteisesti antaa Suomeen veroilmoitus ja ilmoittaa sillä Suomessa pelattuihin otteluihin kohdistuva osuus vuosipalkastaan. Tämän jälkeen verottaja maksuunpanee pelaajalle 15 prosentin suuruisen lähdeveron.

Jos kaikki menee niin kuin kuuluukin, KHL-liigan ottelut tosiaan tuovat Suomeen veroeuroja. Entäpä jos kaikki ei menekään pelikirjan mukaan? Mitä jos pelaajat eivät ilmoita Suomen verottajalle tulojaan? Tällöin verottaja astuu peliin ja käynnistää verojen pakkoperintäkoneiston ja valtioiden välisen virka-apumenettelyn. Toivottavasti verottajan ei tarvitse tätä tehdä. Parasta olisi, että KHL-liiga ja sen joukkueet kantavat yhteiskuntavastuunsa ja tekevät pelaajilleen selväksi, että veroja kuuluu maksaa niihin valtioihin, joissa otteluita pelataan. Verottaja auttaa mielellään ohjeistuksen antamisessa, veronmaksaja ei jää koskaan yksin.

Mitä miettii Oy Keskiarvoyritys Ab?

Aiemmin Ruuhosen Pekka Verkko vie… -kirjoituksessaan aloitti keskustelun hiljattain tehdyn asiakastutkimuksemme tuloksista. Jatkan tässä vielä hieman tutkimuksen tarkastelua asiakasryhmittäin.

Lähestyimme tutkimuksessamme sekä henkilöasiakkaita että yhteisöasiakkaita. Kysyimme vastaajien asenteista ja mielikuvista, mutta myös siitä miten asiakkaat aikovat jatkossa käyttää palveluitamme. Erityisen kiinnostuneita olemme oman toimintamme kehittämisestä: mitkä toimemme edistävät tai heikentävät asiakaskokemusta.

Keskityn nyt tässä kirjoituksessani yhteisöasiakkailtamme saatuihin vastauksiin. Yhteisöasiakkaisiin luemme mm. osakeyhtiöt, osuuskunnat ja säätiöt. Sarja saa jatkoa parin viikon kuluttua henkilöasiakkaiden vastausten tarkastelulla.

Kyselymme perusteella keskimääräinen yhteisöasiakkaamme suhtautuu jokseenkin myönteisesti verotukseen ja on tyytyväinen sähköisiin asiointipalveluihimme ja vero.fi –sivustoon. Siltä pieneltä osin kuin hän ei hoida asioita sähköisesti yhteisöasiakas pitää suurimpana käytön esteenä palveluiden hankalaa käyttöä. Eniten yhteisöasiakasta kannustaisi verkkopalveluiden käyttöön palvelu, jossa yhdellä kirjautumisella pääsisi hoitamaan kaikkia yhteisönsä asioita.

Sopivimpana tietolähteenä verotusasioissa yhteisöasiakas pitää ylivoimaisesti vero.fi –sivustoa, mutta sosiaaliseen mediaan hänellä on tietokanavana mennyt pikkuhiljaa kokonaan usko (ja täällä sitä kuitenkin ollaan).

Kuvatessaan Verohallinnon työntekijöiden ominaisuuksia yhteisöasiakas mainitsee useammin kuin kolme kertaa neljästä adjektiivit ystävällinen, palveluhenkinen, asiantunteva ja asiakkaan tarpeet ymmärtävä. Yhteisöasiakas suhtautuu harmaaseen talouteen erittäin kielteisesti ja pitää sitä suomalaisissa yrityksissä melko harvinaisena ilmiönä.

Kuulostaako tutulta?
Keskiarvot ovat toki aina keskiarvoja, ja mielipiteet vaihtelevat usein laidasta laitaan. Yhteisöasiakkaat ovat kuitenkin varsin yksimielisiä siitä, että Verohallinnon tarjoama tieto vero.fi –sivustolla, puhelinpalvelussa tai asiakastilaisuudessa on sopivin tietolähde yritysverotusta koskevissa asioissa, ja muut tietolähteet tulevat kaukana perässä.

OECD ja verotus

Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD on kehittyneiden markkinatalousmaiden yhteistyöjärjestö. Better policies for better lives on OECD:n motto. OECD:ssä markkinatalousmaat kokoontuvat miettimään paremman maailman yhteisiä pelisääntöjä.

OECD:ssä on mietitty myös verotuksen koukeroita jo sen perustamisvuodesta 1961 alkaen. Verotusta koskevat tärkeimmät saavutukset ovat olleet ns. kahdenkertaisen verotuksen estämiseksi luotu verosopimusjärjestelmä, yritysten välistä siirtohinnoittelua koskevat suuntaviivat ja verotietojen vaihtamista koskevat menettelyt. Kaikkia näitä konsteja on toteutettu jossakin muodossa jo 1960 –luvulta alkaen, siis jo yli viidenkymmenen vuoden ajan.

Saavutuksia

Kahdenkertaisen verotuksen estämistä koskevilla verosopimuksilla estetään se, että useissa valtioissa toimivat yritykset joutuisivat maksamaan samasta tulosta veroa useampaan kuin yhteen kertaan.

Siirtohinnoittelun suuntaviivoilla pyritään varmistamaan se, että kaikki ne valtiot, joissa tietty kansainvälinen konserni toimii, saisivat oman kohtuullisen osuutensa siitä arvon lisääntymisestä, joka toiminnasta kussakin valtiossa syntyy.

Yhteisellä tietojenvaihdolla edellä mainittujen tavoitteiden toteutumista voidaan varmistaa.

Verojen tarkoituksesta

Verotuloilla valtiot rakentavat ja ylläpitävät omalta osaltaan sitä yhteiskuntaa, jonka palveluita hyväksi käyttäen yritykset voivat toimia. Valtiot takaavat yrityksille toimivan, vakaan ja turvallisen toimintaympäristön, jossa niiden on mahdollista tuottaa voittoa keskittymällä oman liiketoimintansa harjoittamiseen.

Viimeaikainen kehitys

OECD:n jäsenvaltioissa on huomattu viime vuosina, etenkin vuoden 2007 suuren romahduksen jälkeisenä aikana, että vanhat rakenteet eivät verotuksessa enää riitä. Kansainvälinen veroympäristö tuottaa jatkuvasti uusia keinoja veronmaksun manipulointiin.

Verosopimusjärjestelmä estää kahdenkertaisen verotuksen, mutta nykyisin se mahdollistaa myös tulon kokonaan verottamatta jäämisen. Siirtohinnoitteluohjeet eivät riitä estämään esimerkiksi arvokkaiden aineettomien oikeuksien, kuten patenttien, tavaramerkkien ja brändien siirtämistä pilkkahintaan pois siitä valtiosta, jossa aineeton tuotannontekijä on tuotettu. Enää ei riitä, että tietoja vaihdellaan silloin kun muistetaan.

Uusia avauksia

Verotulojen vähenemistä on alettu tutkia Base Erosion and Profit Shifting –projektissa (BEPS-project). Ilmiön ehkäisemiseksi OECD on nyt syyskuussa tehnyt ensimmäiset aloitteensa. Tarkemmin asiasta kerrotaan Verohallinnon tiedotteessa. Aloitteet olisivat hyvä pohjustus verokeskustelulle, joka ei toivottavasti valonnopeudella käänny metakeskusteluksi siitä, mistä saa keskustella ja mistä ei.

OECD:n sivulla on muuten hauska testi. Mikä olisi sinun arvojesi kannalta sinulle sopivin asuinpaikka? How´s life? -testi osoitteessa http://www.oecdbetterlifeindex.org/
Green grass

Verkko vie, eikä Verohallinto vikise

Suomalaiset ovat veromyönteistä kansaa ja asiakkaiden mielestä asioiminen Verohallinnon työntekijöiden kanssa on helppoa, kertoo uusin asiakastutkimuksemme. Hyvä näin!

Sähköinen asiointi on lopullisesti lyönyt läpi ja meidän ammatilliseen osaamiseemme sekä tehokkuuteemme luotetaan vahvasti. Sähköinen asiointi palvelee asiakkaitamme hyvin! Aiomme kehittää ja laajentaa sähköisiä palveluitamme myös jatkossa.

Muuttuva Verohallinto?

Suomalaisten mielestä emme kuitenkaan ole pystyneet muuttumaan muun yhteiskunnan mukana niin hyvin kuin aikaisempina vuosina. Vuonna 2010 jopa 70 prosenttia koki että olemme muuttuneet muun yhteiskunnan mukana, mutta neljä vuotta myöhemmin 56 prosenttia on enää samaa mieltä.

Haluavatko asiakkaamme viestiä, että emme nykymenettelyillä ja -säännöksillä kykene enää turvaamaan verotuloja?

Verojen kerääminen koetaan tärkeäksi

Lievä enemmistö vastaajista kokee, että emme kohtele kaikkia asiakkaita tasapuolisesti. Voivatko esimerkiksi laajaa julkisuutta saaneet verosuunnittelutapaukset vaikuttaa kansalaisten näkemykseen yhdenvertaisuudesta? Vai vaikuttaako asiaan harmaan talouden näkyvyys mediassa? Omien veropäätösten oikeellisuuteen kuitenkin luotetaan vahvasti.

Asiakkaamme ovat erittäin tyytyväisiä toimintaamme kaiken kaikkiaan. Henkilökohtaisesti olen todella iloinen siitä, että 96 prosenttia suomalaisista kokee verojen keräämisen tärkeäksi, koska siten ylläpidetään hyvinvointiyhteiskuntaa. Jopa 74 prosenttia suomalaisista maksaa veronsa mielellään.

Verohallinnon asiakastutkimus 2014

Veroblogin uudet tuulet

Tervetuloa jälleen Verona-blogin pariin! Kesätauon aikana on paitsi lepuutettu mieltä ja kehoa, saatu mukaan uusia bloggaajia. Blogin aihealueet laajenevat yritysverotuksesta myös henkilöverotukseen ja uusien asiantuntijakirjoittajien kaarti esittäytyy lukijoille syksyn mittaan.

Kirjoittajien asiantuntemuksessa näkyy mikrokoossa lähestulkoon koko Verohallinnon ammatillinen kirjo. Muutama yllätyskin mahtunee joukkoon. Fokus on kuitenkin edelleen ajankohtaisissa verotuksen kiemuroissa, joita parhaamme mukaan pyrimme täällä blogissa selventämään ja kommentoimaan. Myös lukijoiden kommentit ja kysymykset ovat tervetulleita!

Blogi kesätauolle

Boat on coast of lake

Blogi jää tauolle ja palaa uusin voimin syyskuussa.

Omasta puolestani kiitän kaikkia lukijoita ja kommentoijia!

Mukavaa kesää toivottaen

Tiina

Harmaan talouden kirkkaampi kääntöpuoli

Harmaalla taloudella on synkkä puoli, josta viranomaiset muistuttavat erityisesti nuorille suunnatulla kampanjalla Harmaa talous, musta tulevaisuus. Minua muistuteltiin vähän aikaa sitten, että harmaalla taloudella on myös toinen – kirkkaampi puoli. Lue lisää

Tiesitkö, että uudet rakentamisen ilmoittamisvelvollisuudet koskevat juuri sinun yritystä – toimialasta riippumatta. Jos kukkakaupassa sattuu vesivahinko ja korjausurakka kustantaa yli 15.000 euroa, on kukkakaupan annettava urakasta tietoja Verohallinnolle kuukausittain. Lue lisää

Yli 70 % 6B-ilmoituksen antavista yrityksistä antoi vuoden 2013 tuloveroilmoituksen sähköisesti. Luku on hyvä, mutta ei lähelläkään sitä mitä toivoisin. Myös kausiveroilmoituksista suurin osa annetaan sähköisesti, ei kuitenkaan kaikkia. Miten saataisiin loputkin yritykset ilmoittamaan sähköisesti? Lue lisää

Osakeyhtiö – tarkista verotuspäätös

Huhtikuun loppuun mennessä veroilmoituksen 2013 antaneiden osakeyhtiöiden ja muiden yhteisöjen verotuspäätösten postitus on aloitettu. Iso osa yhtiöistä saa päätöksen ennen kesälomia ja muut perässä – sitä mukaan kuin veroilmoitus ehditään käsitellä. Lue lisää

%d bloggers like this: