Veronpalautukset ovat maan tapa

Vuoden 2017 verotus on valmistunut ja tilastot julkaistu. On aika analysoida tilastoja hieman lisää.

Tänä vuonna veronpalautuksia maksetaan ennätykselliset 2,9 miljardia eli 12,5 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten. Tämä on kiinnostanut monia. Palautuksia saavien asiakkaiden lukumäärä ei kuitenkaan kasvanut, vaan se itse asiassa laski noin 74 000 asiakkaalla.

Palautukset suhteessa maksuunpantuihin veroihin ovat kuitenkin lähes 10 prosenttia.

Se on aika paljon. Väitän, että palautukset ovat maan tapa.

Palautusten kasvu näkyy trendinä

Tarkastellaanpa aluksi veronpalautusten trendiä pidemmällä ajalla. Vuosina 2001 ja 2007 palautukset kasvoivat molempina vuosina reilun 16 prosenttia. Itse asiassa, 2000-luvulla palautukset kasvoivat yli 10 prosenttia jopa seitsemänä vuonna – ja laskua tuli vain yhtenä vuonna.

Veronpalautukset ovat nimellisesti noin kolminkertaistuneet vuodesta 1999. Niiden kasvu on ollut huomattavasti nopeampaa kuin tuloverokertymän, vaikka sekin on kasvanut jopa 45 prosenttia, 20,8 miljardista 30,1 miljardiin.

Osa verokertymän ja -palautusten kasvusta selittyy esimerkiksi ansioiden ja varallisuuden arvon nousulla. Palkat olivat vuonna 2017 noin 70 prosenttia korkeammalla kuin vuonna 1999, ja vastaavasti myös työeläkkeet ovat nousseet noin 40 prosenttia.

Väestön ikääntyminen, siis eläkettä saavien kasvu, näkyy myös verokertymän rakenteessa.  Voi olla, että yhtäältä palautusten painottuminen palkansaajiin (tulot kasvavat nopeammin) ja toisaalta verokertymässä eläkkeiden osuuden nousu (tulot kasvavat hitaammin) selittää osan veronpalautusten kertymää nopeammasta kasvusta.

Vähennysten aliarviointi kasvattaa palautuksia

Osa asiakkaista yliarvioi tarkoituksella tulonsa ja jättää verokorttia muuttaessaan huomioimatta osan vähennyksistä. Esimerkiksi kotitalousvähennyksen käytöstä noin 85 prosenttia ilmoitetaan vasta veroilmoituksella, jolloin siitä seuraa veronpalautuksia. Kotitalousvähennyksen korvausosuutta nostettiin vuodelle 2017, ja tästä syystä palautukset ovat lisääntyneet. Toinen herkästi unohtuva tai aliarvioitava vähennys on työmatkakulu.

Kun verokortteja muutetaan enemmän, myös palautukset kasvavat

Yksi selitys palautusten trendiin on todennäköisesti se, että verokortin muuttamisesta on tehty helppoa.

Verokorttimuutoksen on voinut tehdä verkossa vuodesta 2007 lähtien, ja verokorttimuutokset ovatkin kasvaneet vuodesta 2007 lähtien noin 48 prosenttia – siis huomattavasti enemmän kuin veronmaksajien määrä, joka on kasvanut noin 7 prosenttia. Sama henkilö voi toki hakea muutosta useampaan kertaan.

Vuonna 2017 nämä verokorttimuutokset pomppasivat yli kahden miljoonan. Osaksi nousu varmasti selittyy parantuneella työllisyystilanteella. Työelämään siirryttäessä tai työpaikkaa vaihdettaessa usein haetaan uusi verokortti, koska tulot muuttuvat. Monet myös vain ilmoittavat työnantajalle verokorttia korkeamman pidätysprosentin.

Usein muutokset tehdään niin, ettei nyt ainakaan joutuisi jäännösveroa maksamaan, vieläpä juuri ennen joulua.

Meillä Verohallinnossa on tilasto tehdyistä verokorttimuutoksista, mutta ei näkymää siihen, kuinka moni on ilmoittanut työnantajalle verokorttiaan korkeamman pidätysprosentin. Pidämme kuitenkin todennäköisenä, että näillä itse korkeammiksi ilmoitetuilla pidätysprosenteilla on ollut merkittävä vaikutus nyt maksettavien veronpalautusten määrään.

Veronpalautukset eivät ole hyvätuloisten juttu

Suurin osa eli noin 72 prosenttia veronpalautuksista maksetaan palkansaajille. Absoluuttiset eurothan voivat lisääntyä vaikkapa siitä syystä, että tiettyyn tuloluokkaan siirtyy enemmän ihmisiä esimerkiksi työllistymisen myötä. Tämän vuoksi on fiksua suhteuttaa veronpalaukset määrättyihin veroihin. Näin tarkasteltuna huomaamme, että veronpalautukset ovat kasvaneet kaikissa alle 75 000 euron tuloryhmissä ja voimakkaimmin alle 25 000 euron tuloryhmissä.

Villakoiran ytimessä saattaa olla julkisen sektorin lomarahojen leikkaus

Vuonna 2017 julkisen sektorin lomarahoja leikattiin osana kiky-sopimusta. Tästä syntyi haaste vuoden lopun ennakonpidätysprosenttia laskettaessa.

Mehän toimitamme vuodenvaihteessa jokaiselle verokortin kotiin. Verokortissa on määritelty ennakonpidätysprosentit, ja ne perustuvat viimeksi valmistuneen verotuksen tietoihin tai edellisenä vuonna muutosverokortille ilmoitettuihin tuloihin.

Etukäteen emme kuitenkaan tiedä, ketkä työskentelevät julkisella sektorilla tai sitä, kuinka paljon kukin saa lomarahoja.

Verokorteilla, jotka toimitettiin vuodenvaihteessa 2016-2017 ihmisille kotiin, todennäköisesti yliarvioitiin julkisen puolen työntekijöiden tulot juuri tuon lomarahaleikkauksen verran. Ja kun tähän yliarvioituun ennakonpidätysprosenttiin vielä lisätään ihmisten itse tekemät muutokset – ne suoraan työnantajalle ilmoitetut korotetut ennakonpidätysprosentit – alkaa tilanne selvitä.

Veronpalautuksia saavien ihmisten määrä on ylipäätään kasvanut vuosien aikana. Vuonna 2017 jopa 80 prosenttia veroa maksavista asiakkaista sai palautuksia. On itse asiassa hyvin harvinaista, että verotuksessa ei tule palautuksia tai mätkyjä lainkaan.

Jatketaan Twitterissä: @akisavol

3 Comments on “Veronpalautukset ovat maan tapa

  1. Ei ne vähennykset ole unohtunut, mutta haluan ne ilmoittaa vasta veroilmoituksella. Samasta syystä kuin korotan veroprosenttiani. On helpompaa säästää ”pakolla” ja palautusrahoilla voin järjestää jouluksi jotain kivaa tai tehdä jonkun isomman ostoksen. Vanhempani ovat jo vuosikymmeniä säästäneet tällä tavalla joulurahat.. ja eikös ole niin että palautuksia maksetaan enemmän pienempituloisille ja mätkyjä maksaa ne isompituloiset jotka eivät ole huolehtineet velvollisuuksistaan ajoissa?

    Tykkää

    • Hei,
      kiitos kommentista. Palautukset painottuvat palkansaajille ja mätkyt taas henkilöille, joilla on pääomatuloja. Pääomatuloissa on usein myös se hankaluus, että niitä on vaikea etukäteen arvioida ja huomioida ennakonpidätyksissä.
      Terveisin,
      Aki Savolainen

      Tykkää

  2. Itse pyrin korjaamana verokortin niin ettei palautusta tai mätkyä tulisi, mutta sen tekee vaikeaksi pyöristyssääntö, joka pyöristää veroprosentit ylös lähimpään puoleen prosenttiin. Siitä kertyy aina ylipidätystä, vaikka kuinka yrittäisi säätää. Lisäksi korotus kohditsuu veronmaksajiin satunnaisen epätasaisesti, koska pyöristys voi joillakin olla hyvin lähellä puolta prosenttia, joillakin taas hyvin pieni tai ei mitään. Joudun siis tarkkailemaan tilannetta pitkin vuotta ja vielä marras-joulukuussa kokeilemaan ehtisikö sitä ylipidätystä vielä saada takaisin, muta aina tuloksena on palautus, vaikka kuinka säätäisi.

    Tykkää

Kommentoi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.

%d bloggers like this: