Vielä kerran eduskuntavaaleista

Eduskuntavaalit järjestetään huhtikuussa 2019 eli noin puolen vuoden kuluttua. Tässä kohtaa on hyvä hetki vilkaista edellisten vaalien tuloksia yhdistämällä ne verotilastojen tietoihin.

Millaisilla alueilla eri puolueet menestyivät? Voidaanko tehdä jotain päätelmiä esimerkiksi puolueiden kannatuksesta?

Tässä aineistona on käytetty Verohallinnon henkilöverotuksen avointa tietokantaa sekä Tilastokeskuksen Px-webistä löytyviä vuoden 2015 Eduskuntavaalien kuntakohtaisia tuloksia. Molemmista löytyy tietoja kuntatasolla. Tilastoja yhdistelemällä löytyy mielenkiintoisia tuloksia, jotka auttavat ymmärtämään, miksi esimerkiksi yrittäjävähennys on ollut hallituspuolueille* tärkeä uudistus.

Enemmän työttömyyskorvauksia, vähemmän äänestämistä?

Äänestysaktiivisuus oli viime eduskuntavaaleissa 70,1 prosenttia, mutta se vaihteli melko paljon kunnittain. Alhaisimmat äänestysprosentit löytyvät Ahvenanmaan pienistä kunnista, esimerkiksi Finströmissä 53,4 ja Hammarlandissa 55,2 prosenttia. Korkein äänestysprosentti oli Kauniaisissa (84,7 %).

Demokratian toteutumisen kannalta voi olla ongelma, jos jotkut ryhmät äänestävät muita laiskemmin.

Verotilastojen perusteella mitään erityisen selkeää äänestysaktiivisuuteen liittyvää ominaisuutta ei ole löydettävissä.

Mutta katsotaanpa.

Jonkinlainen yhteys työttömyyskorvauksia saavien osuudella ja äänestysaktiivisuudella on. Äänestysaktiivisuus näyttäisi olevan korkeampi kunnissa, joissa työttömyyskorvauksia saavien osuus veronalaisia tuloja saavista on alhaisempi.

Kuvan 1 alalaidassa näkyvät alhaisen äänestysaktiivisuuden (alle 70 %) ja työttömien osuuden (alle 7 %) kunnat ovat pääasiassa Ahvenanmaan pieniä kuntia.

Enemmän yrittäjätuloa, enemmän hallituspuolueita?

Vuoden 2017 alussa otettiin käyttöön yrittäjävähennys, joka tarkoittaa viiden prosentin vähennystä yrittäjätulosta. Yrittäjätuloa kertyy mm. liikkeen- ja ammatinharjoittajille sekä maatalouden harjoittajille. Yrittäjävähennystä on oppositiosta arvosteltu hallituksen lahjaksi omille kannattajilleen.

Katsotaanpa, millainen yhteys yrittäjätuloa saavien osuudella on puolueiden menestykseen kunnassa.

Tulos on jopa yllättävän selvä.

Mitä enemmän kunnassa on yrittäjätuloa saavia, sitä enemmän keräävät hallituspuolueet (Kok, Kesk, PS*) kannatusta. Vihreiden ja vasemmiston yhteenlaskettu kannatus taas kehittyy päinvastaiseen suuntaan.

Enemmän ay-vähennyksiä, enemmän vasemmistoa?

Tuloverotuksessa voidaan vähentää työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksut ja työttömyyskassamaksut. Nämä vähennykset ovat ammattiyhdistysliikkeelle ja vasemmistolle tärkeitä asioita. Ei ole yllätys, että Vihreiden ja vasemmiston (SDP, Vasemmistoliitto) kannatus on sitä korkeampaa, mitä enemmän kunnassa on mainittujen vähennysten tekijöitä.

Työttömyyskassamaksut sisältävät myös Yleisen työttömyyskassan (YTK) maksut ja on mahdollista, että osa kassan jäsenistä ei ole työmarkkinajärjestöjen jäsen. Jos tarkastelu rajattaisiin vain työmarkkinajärjestöjen maksuihin, on mahdollista, että korrelaatio vasemmiston kannatuksen kanssa olisi vielä vahvempi.

Enemmän veroja, enemmän Kokoomusta?

Kokoomus menestyy sitä paremmin mitä enemmän kunnassa on ansiotuloista valtion tuloveroa maksavia. Valtion tulovero on ansiotulojen osalta progressiivinen eikä sitä peritä pienistä tuloista, joten tulos kertoo itse asiassa siitä, että Kokoomus menestyy kunnissa, joissa on korkeammat palkka- tai eläketulot.

Keskusta menestyy kunnissa, joissa on vähemmän valtion ansiotuloveroista tuloveroa maksavia – siis täysin päinvastainen tilanne kuin Kokoomuksella.

Hallitus on linjannut, että kenenkään verotus ei kiristy. Hallitus voi helpoimmin vaikuttaa valtion tuloveroasteikkoihin. Asteikkojen keventämisestä tosin pienituloiset eivät juurikaan hyödy. Jos hallitus haluaa keventää pienituloisten verotusta, on se tehtävä esimerkiksi työ- tai eläketulovähennysten kautta. Näiden korottamisesta eivät taas hyvätuloiset paljoakaan hyödy. Lisäksi vähennysten korottaminen pienentää myös kuntien verotuloja, ja voi pahimmillaan johtaa kunnallisveron nostoon.

Eli mielenkiintoisesti hallitus on joutunut taiteilemaan kannattajilleen sopivan veropolitiikan kanssa.

Enemmän eläkeläisiä, enemmän Keskustaa?

Keskusta menestyy kunnassa myös sitä paremmin, mitä pienempi kunnan keskimääräinen eläke on.

Keskustan menestys pienen keskimääräisen eläkkeen kunnissa selittyy ensisijaisesti kansaneläkettä saavien lukumäärällä. Kansaneläkettä saa, jos työeläke jää pieneksi tai sitä ei saa lainkaan. Tämä toteutuu usein maanviljelijöiden kohdalla, jotka ovat perinteisesti olleet Keskustan äänestäjiä. Keskusta siis menestyy kunnissa, joissa on paljon kansaneläkettä saavia suhteessa veronalaisia tuloja saaviin.

Muistamme, että SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne lupasi vappupuheessaan korotuksen pienempiin eläkkeisiin. Voisi siis kuvitella, että Rinteen vappulupaus olisi erityisesti Keskustalle hankala pala.

Jäämme odottamaan innolla tulevien eduskuntavaalien tuloksia. Silloin pääsemme analysoimaan myös kannatusmuutosten ja esimerkiksi tulojen muutosten yhteyttä.

Menestyvätkö hallituspuolueet alueilla, joissa esimerkiksi yrittäjätulot ovat kasvaneet?

Jatketaan Twitterissä: @akisavol

* Disclaimer: Perussuomalaisia käsitellään näissä tilastoissa vielä yhtenä ryhmänä ja hallituspuolueena, vaikka puolue on nyt jakaantunut kahtia ja hallituksessa jatkavat Perussuomalaisten sijaan Siniset.

One Comment on “Vielä kerran eduskuntavaaleista

  1. Hyviä tilastoja ja mielenkiintoista pohdintaa, mutta millä tavalla nämä pohdinnat liittyvät Verohallinnon toimenkuvaan ja tehtävään? Eikö toimeenpanovaltaa käyttävän viranomaisen tulisi pidättäytyä puoluepoliittisista analyyseistä?

    ”Muistamme, että SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne lupasi vappupuheessaan korotuksen pienempiin eläkkeisiin. Voisi siis kuvitella, että Rinteen vappulupaus olisi erityisesti Keskustalle hankala pala.” Mihin Verohallinto pyrkii esim. edellä mainitulla SDP:n vappulupauksen kertaamisella ja onko Verohallinnon tehtävä verrata sitä Keskustapuolueen agendaan?

    Tykkää

Kommentoi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.

%d bloggers like this: