Onko alv-vaje kasvanut?

Yksi EU:n rahoituksen keskeisistä lähteistä on arvonlisävero. Sitä kerättiinkin EU-maissa vuonna 2016 reilut 1 000 miljardia.

Alv on myös hyvin petosherkkä vero, ja petosten torjuntaan on EU:ssa ja jäsenmaissa panostettu voimakkaasti viime vuosina.

EU:n budjetin valmistelusta vastaava Euroopan komissio julkaisee syksyisin jäsenmaiden alv-vajeesta tutkimuksen, jonka toteuttaa riippumaton CASE -tutkimuslaitos. Uusin tutkimus on nyt ulkona.

Myös Verohallinto arvioi alv-vajetta vuosittain. Olemme tehneet arvioita nyt kahden vuoden ajan ja raportoimme niistä mm. hallituksen vuosikertomuksessa.

Komission uusimmassa raportissa Suomen alv-vajeen on arvioitu nousseen, vaikka se on toki edelleenkin alle EU:n keskiarvon.

Sen sijaan Verohallinnon omassa arviossa Suomen alv-vajeen trendi ei osoita nousun merkkejä (ks. alla oleva kuva).

Miten arviot voivat olla näin erilaiset, ja mitä tästä ristiriidasta pitäisi ajatella?

Vastaus löytyy aineistoista.

Komission käyttämä menetelmä perustuu kansantalouden tilinpidon sekä eräiden erien osalta hyödynnetään myös muista aineistoja. Kansantalouden tilinpidosta käytetään pääasiassa ns. kulutuspuolen tietoja – siis tietoja kulutuksen kehityksestä.

Meidän tekemämme alv-vajearviot perustuvat IMF:n kehittämään menetelmään, jonka käyttöönotossa olemme saaneet IMF:ltä käytännön apua.

Toisin kuin komissiolla, IMF:n kehittämä menetelmä perustuu kansantalouden tilinpidon ns. tarjontapuolen tietoihin. Menetelmässä lähdetään liikkeelle tuotannosta ja tuonnista sekä mallintamisessa arvioidaan sitä, pitäisikö niistä maksaa arvonlisäveroa vai ei?

Molemmissa menetelmissä oletetaan, että kansantalouden tilinpito kuvaa luotettavasti alv:n alaista toimintaa. Lisäksi molemmissa malleissa on erilaisia parametreja, joilla mm. jaetaan tuotteita verolliseen ja verottomaan käyttöön.

Molempiin menetelmiin liittyy tietenkin epävarmuutta. Erityisesti epävarmuuden oletetaan kohdistuvan alv-vajeen tasoon – siis siihen, onko vaje esimerkiksi 5 vai 6 prosenttia.

Pilkun paikka on tärkeä

Noudatamme Suomessa IMF:n käyttämää menettelyä emmekä raportoi vajeesta desimaaleja. Yhden tai kahden prosenttiyksikön heilunnasta ei kannata tehdä liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Tällaiset muutokset todennäköisesti johtuvat menetelmään ja aineistoihin sisältyvistä epävarmuuksista.

Esimerkiksi aikaisemmin tänä vuonna tehdyssä arviossamme vuoden 2016 vaje oli 6 prosenttia mutta Tilastokeskuksen kesällä tekemän tilinpidon päivityksen jälkeen vaje putosi 5 prosenttiin.

Olennaista malleissa on seurata usean vuoden trendin kehitystä, ja se on meidän mallissamme tasainen.

Kovin nopeaan reagointiin mallit eivät sovellu, koska tulokset valmistuvat 1-2 vuoden viiveellä ja voivat vielä senkin jälkeen muuttua Tilastokeskuksen tarkentaessa tilastojaan. Yleensä vajeeseen vaikuttavat ilmiöt onkin jo havaittu verohallintojen normaalissa valvontatyössä, ja vajearviot vain vahvistavat nämä havainnot jälkikäteen.

One size does not fit all

Alv-vajeen arvioiminen kaikille 28 jäsenmaalle on haastava tehtävä. Pitäisi perehtyä kaikkien maiden alv-lainsäädäntöön sekä tilastoihin.  Käytännössä kaikille maille on tehtävä omia, räätälöityjä ratkaisujaan, joista on keskusteltava ko. maan viranomaisten kanssa.

Kaikesta huolimatta tulokset eivät kaikkien maiden kohdalla ole uskottavia. Esimerkiksi Ruotsin ja Luxemburgin alv-vaje on prosentin. Todennäköisesti näin alhaiseen vajeeseen ei päästä, koska pelkästään verojäämät ovat helposti lähellä tuota tasoa.

Selittävänä tekijänä uudet petosmuodot, alustatalous ja verojäämät

Emme ole valvonnassa havainneet mitään yksittäistä selkeää verovajetta vahvasti nostavaa ilmiötä. Uusia petosmuotoja tietenkin tulee koko ajan esille, mutta toisaalta vanhoja tekotapoja tukitaan. Erityisesti ulkomaankaupassa uusia petostapoja paljastuu jatkuvasti.

Jonkin verran Suomeen kohdistuvia petoksia ovat lisänneet muiden maiden petostorjuntaa tehostavat toimet. Petokset nimittäin ainakin jossain määrin siirtyvät maahan, jossa esimerkiksi lainsäädännössä ei ole otettu käyttöön tapoja, jotka toisissa maissa kaventavat petosmahdollisuuksia.

Esimerkiksi Virossa on otettu käyttöön menettely, jonka ansiosta Viron verohallinto saa käyttöönsä yritysten transaktiodataa eli osto- ja myyntitietoja. Tämä uudistus on vaikeuttanut alv-petoksia ja laskenut verovajetta Virossa. Viime vuosina olemme havainneet Virosta tänne suuntautuvien petosyritysten lisääntyneen.

Yksi kasvava ilmiö kuitenkin löytyy: alustatalous ja erityisesti verkkokauppa.  Ulkomaiset kauppiaat kun eivät aina hoida verovelvoitteitaan Suomeen oikein. Toki verkkokaupan riskit on tunnistettu ja niiden valvontaan on Suomessa panostettu.

Verovajeeseen kuuluvat myös verojäämät eli maksamatta jääneet verot. Vuodelta 2016 maksamattomat arvonlisäverot ovat noin 186 miljoonaa, missä on kasvua edelliseen vuoteen noin 40 miljoonaa. Tämä jäämä on noin vajaa prosentti lainmukaisesta verokertymästä. Toki on niin, että osa maksamatta olevista veroista saadaan vielä perittyä, joten todennäköisesti vuodelta 2016 lopullisesti maksamatta jäävät arvonlisäverot laskevat vielä jonkin verran.

Muutos vai ei muutosta?

Tulkintani on, että Suomen alv-vajeessa ei ole tapahtunut suurta muutosta. Se ei tietenkään tarkoita, etteikö olisi ilmiöitä, joiden ansiosta verovaje saattaa kasvaa. Eikä pidä myöskään tuudittautua ajatukseen, että verovaje pysyy kansainvälisesti vertaillen alhaisella tasolla ihan itsestään – kyllä tämän tason säilyttämiseen on tehtävä kovasti töitä.

PS. Olen muuten kirjoitellut aiemminkin verovajeesta. Aikaisemmat blogit löytyvät täältä ja täältä.

PPS. Alv-vajeen arvioinnin menetelmistä voit lukea lisää Komission pari vuotta sitten julkaisemasta raportista.

Kommentoi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.

%d bloggers like this: