Verokarhu ei tee päätöksiä vihaisena

”Verottajan aggressiivinen päätös”, lukee jälleen uutisessa. ”Verottaja jatkaa aggressiivista linjaansa” – blogitekstissä. ”KHO kumosi/vahvisti verottajan aggressiivisen linjauksen” – yksityisen toimijan tiedotteessa. Vaikka edellä olevat esimerkit eivät suoraan viittaa mihinkään oikeisiin teksteihin, vastaavia lausahduksia osuu julkisessa keskustelussa silmiini ihan säännöllisesti. Usein ne koskevat suuryritysten verotusta ja viittaavat siis oman taloni, Konserniverokeskuksen päätöksiin.

Jokainen silmiini osunut viittaus ”verottajan aggressiiviseen päätökseen” aiheuttaa minussa aggressiivisen reaktion (pun intended). Siihen on kaksi syytä:

Ensinnäkin, tuo kovin kepeästi viljelty ilmaisu ei kerta kaikkiaan pidä paikkaansa.

Me teemme lakiin perustuvia päätöksiä, joilla on aina vaikutuksia asiakkaiden verotukseen. Joskus nuo vaikutukset ovat merkittäviä, suuryritysten ollessa kyseessä hyvinkin merkittäviä. Ratkaisuista on suotavaa käydä kriittistä ja asiallista julkista keskustelua ja eri mieltä saa olla. Usein olemme oikeassa ja joskus väärässä, koska lait ovat tulkinnallisia. Joskus laki voi johtaa sellaiseen lopputulokseen, jota verottajakaan ei haluaisi, mutta harkintavaltaa meille ei ole suotu.

Aggressiivisia emme kuitenkaan koskaan ole. Aggressiivinenhan tässä kontekstissa tarkoittaisi sitä, että verottaja tarkoituksella hakisi tulkintaratkaisuja lakien äärirajoilta verovelvollisen vahingoksi. Metsästäisi maksimieuroja ahdistaen asiakkaansa nurkkaan. Pilakuvassa iso ahne verokarhu löisi rahapussi kädessä yritystä lekalla päähän, investointien karatessa pois Suomesta kuvan ylälaidassa.

Oma suuryritysten verotukseen painottunut kokemukseni on osoittanut, että aggressiivisuudelle ei meillä ole tilaa. Hyvä niin! Meillä on vahvat päätöksentekoprosessit ja korkea asiantuntemus, joiden avulla pyrimme aina laadukkaisiin ratkaisuihin. Hyvä ratkaisu huomioi veronsaajan oikeuksien lisäksi yhtä lailla myös asiakkaiden oikeusturvanäkökohdat. Erehtymättömiä emme toki ole, mutta aggressiivisia emme milloinkaan.

Tässä vaiheessa sopii kysyä, mitä väliä sillä on, jos joku kutsuukin meitä aggressiiviseksi? Julkinen keskusteluhan on usein kärjistettyä – koirat haukkuu ja karavaani kulkee. Tästä päästään siihen toiseen ja tärkeämpään syyhyn, miksi aggressiivisuusväitteet ovat minulle punainen vaate.

Mielestäni verottajan leimaaminen aggressiiviseksi julkisessa keskustelussa on vahingollista veroasioiden hoitamiselle ja veromyönteisyydelle.

Veroasioiden hoitaminen on paljon muutakin kuin veropäätöksen sisältö. Se on vuorovaikutusta asiakkaan ja Verohallinnon välillä. Suuryritysten moniulotteisten veroasioiden hoitamisessa vuorovaikutuksen merkitys on erityisen korostunut. OECD ohjaa panostamaan suuryritysten veroasioissa yhteistyöhön asiakkaan kanssa ja Suomen ohella valtaosa moderneista verohallinnoista näin toimiikin. Vuorovaikutuksessa ovat mukana myös konsulttiyritysten edustajat sekä erilaiset sidosryhmät, kuten elinkeinoelämän järjestöt.

Julkinen keskustelu verottajan toiminnasta ei voi olla vaikuttamatta tähän vuorovaikutukseen. Jos verottajalle lyödään otsaan aggressiivisen leima, on jo lähtökohta vuorovaikutukselle ongelmallinen. Yhtä vahingollisena pidän sitä, että suomalaiset suuryritykset kuvataan veronkiertäjiksi kaikki tyyni, apunaan oman tilipussin perässä juoksevat kierot konsultit. Leimoja nuokin ja mielestäni on hienoa, että Verohallinto ei omassa viestinnässään niitä vahvista.

On olemassa yksittäisiä Verohallinnon päätöksiä, jotka eivät ole onnistuneita. On olemassa yksittäisiä tilanteita, joissa yrityksen verosuunnittelu on viety liian pitkälle. On olemassa lainsäädäntöä, joka kaipaisi muutosta. Siinä missä julkisessa keskustelussa pyörivät yleensä vain nämä ääripäät, asettuu leijonanosa tilanteista jonnekin välimaastoon. Niissä verokysymys saadaan yleensä ratkaistua Verohallinnon, asiakkaan ja konsulttien välisellä hyvällä vuorovaikutuksella.

Jos vuorovaikutus veroasioiden hoitamisessa ei onnistu, niin mitä jää Verohallinnolle vaihtoehdoksi? Aivan, se perinteinen verovalvonta. Sillekin on yhä paikkansa, mutta eivätköhän kaikki toimijat ole yhtä mieltä siitä, että asioita voidaan nykyisin tehdä myös uudella tavalla, paremmin kuin ennen. Tämän tavoitteen toivonkin heijastuvan myös siinä veroasioita koskevassa julkisessa keskustelussa, jota me alan toimijat käymme.

Jatketaan keskustelua Twitterissä @johanna_waal

One Comment on “Verokarhu ei tee päätöksiä vihaisena

  1. Verovalvonnan todellinen ongelma ovat ne henkilöt, jotka tahallaan jättävät ilmoittamatta hallinnoimansa yrityksen verotuksiin liittyviä tietoja tai ilmoittavat täysin vääriä tietoja. Näiden henkilöiden tunnistaminen ei tänä päivänä ole mahdoton tehtävä, ei edes Verohallinnolle. Suomen lainsäädännöstä löytyy työkalut näiden henkilöiden ruotuun saamisessa. Näille henkilöille yritykset ovat vain rikoksentekovälineitä, kuten sorkkarauta asuntomurtojen tekijälle. Homman hoito edellyttää aggressiivisempaa verovalvontaotetta.

    Tykkää

Kommentoi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.

%d bloggers like this: