Siirtohinnoittelu jokaisen käden ulottuville

Arviolta yli 60 prosenttia maailman kaupasta perustuu kansainvälisten konsernien sisäiseen kauppaan, siis siirtohinnoiteltaviin transaktioihin. Yksistään jo tätä taustaa vasten ei ole yllättävää, että siirtohinnoittelu on viime vuosina noussut kestosuosikiksi kansainvälisissä verokeskusteluissa.

Tiedon ja ymmärryksen lisääntymisen myötä maailmanlaajuinen kiinnostus aihetta kohtaan on kasvanut räjähdysmäisesti niin poliitikkojen kannanotoissa, medioiden otsikoissa kuin erilaisten järjestöjenkin keskuudessa

Kuhinaa ja kohinaa on syntynyt mm. siirtohinnoittelun yhteiskunnallisesta merkityksestä, eri valtioiden oikeustapauksista, yritysten siirtohinnoittelukäytännöistä ja veroviranomaisten toiminnasta. Yritykset kamppailevat yhä lisääntyneiden raportointivaatimusten kanssa ja toisaalla taas rahaministeriöt ja veroviranomaiset ympäri maailman eivät halua nähdä kun oman valtion veropohjasta katoaa jättimäisiä siivuja yhteiskunnan rattaita rahoittavan kirstun ulottumattomiin ei-hyväksyttävän siirtohinnoittelun seurauksena. Rahaa ja aikaa palaa siis urakalla eri instansseissa.

Huolimatta globaalista trendistä kiristyvien raportointivaatimusten hämähäkinseitissä, yritysten ja Verohallinnon sekä muiden sidosryhmien välistä yhteistyötä tehdään enemmän kuin koskaan aiemmin, sillä toimivan vuoropuhelun ja yhteisymmärryksen tavoittelu nähdään modernin ja valistuneen siirtohinnoittelukeskustelun keskiössä (kyllä, myös Verohallinnossa!). Tämähän on joka tapauksessa sekä yritysten että valtioiden etu. Kenenkään intressissä ei liene pitkät ja kalliit valitusprosessit.

Siirtohinnoittelua ohjaava punainen lanka on yleisiin talousoppeihin nojautuva markkinaehtoperiaate, joka sinänsä on arkijärkeilylläkin ymmärrettävä käsite

Esimerkiksi, miksi myydä jotain pilkkahintaan, kun toisin toimien voisi saada paremman tuoton – ja päinvastoin taas ostotapahtuman ollessa kysymyksessä. Toki markkinaehtoisen hinnan määrittäminen on usein varsin visainen tehtävä ja onnistuneiden päätelmien tekeminen edellyttää valtavaa selvitystyötä faktojen keräämisessä (sekä objektiivista tarkasteluvalmiutta), syvällistä talousteorioiden ja liiketoiminnan ymmärtämistä, esimerkiksi aineettomien varallisuuserien tai kokonaisten liiketoimintojen luovutusten kohdalla. Vaikeuskerrointa kasvattaa osaltaan se, että konsernien sisäisessä toiminnassa ei ole toisistaan riippumattomiin toimijoihin verrattavaa luontaista tarvetta varmistaa, että toimitussisältö on todella sitä mistä on osapuolten kesken ehkä kirjallisestikin sovittu. Ei ole poissuljettua (ei Suomessa eikä varsinkaan muualla maailmassa), että konserniyhtiöiden välillä sovitaan kirjallisesti palvelun A toimittamisesta yhtiöiden välillä, mutta toimitus pitääkin sisällään vaikkapa liiketoiminta B luovutuksen. Hankalia tilanteita sekä yrityksille että veroviranomaisille, sillä siirtohinnoittelun perustaminen sopimukseen ja siis toteutumatta jääneen palvelu A toimitukseen ei tunnu edes arkijärjenkäytöllä asiaa lähestyen kovin täysipäiseltä toiminnalta.

Siirtohinnoittelun pelikenttä olisikin täydellinen villi länsi ilman yhteisesti sovittuja pelisääntöjä

Tämä on asia, josta kaikki siirtohinnoittelun ammattilaiset ovat yhtä mieltä. Oikeastaan yhteisesti sovitut pelisäännöt ovat täysin välttämätön öljy maailmankaupan rattaissa niin kauan kun maailmassa on yhteisöverotusta, asiaa hieman karrikoiden. Tässä tapauksessa puhutaan OECD:n vuosikymmenten aikana rakentamista standardeista markkinaehtoperiaatteen tulkitsemiseksi. Toki on selvää, että ohjeiden tulkinta on usein tulkitsijan silmässä, mutta siitäkin huolimatta valtaosa siirtohinnoittelun ammattilaisista ympäri maailman puhuu samaa ”arm’s length –kieltä”. Tämä antaa merkittävän toivon kipinän myös valtioiden välisiin neuvotteluihin tilanteessa, jossa yritystä uhkaa kaksinkertainen verotus kahden tai useamman valtion veroviranomaisten juostessa saman tulon perässä. Lisäksi valtiot ovat sitoutuneet kaikissa tilanteissa markkinaehtoperiaatteen soveltamiseen, vaikka ne tarkoin suojelevatkin omia verotulojaan. Yhteisen tulkintapohjan perusteella tehtävillä valtioiden välisillä sopimuksilla pystytään poistamaan jo toteutunut tuplaverotus. Siirtohinnoittelun parissa toimivat henkilöt eivät siis syyttä nosta OECD:n työtä korkeaan arvoon.

Oma henkilökohtainen siirtohinnoittelukokemukseni rajoittuu reiluun kymmeneen vuoteen, mikä on tarjonnut kuitenkin mahdollisuuden nähdä jokseenkin laajalla läpiluotauksella erityisesti Suomen siirtohinnoittelukentän läpi, minkä myötä on myös pikkuhiljaa valjennut kuinka monimutkainen ja moniulotteinen maailma aihepiiriä ympäröi.

Siirtohinnoittelun nostaminen julkiseen keskusteluun (eri aspekteineen!) on ollut enemmän kuin tervetullutta, ja yhteisöverotuksen sielunmaisemaa maalailtaessa välttämätöntäkin

Kuten aina asioita kehitettäessä, ymmärrys, osaaminen ja viisaus kasvavat tekemisen ja kokemusten kautta, johon taas avoin keskustelu ja vastaanottavaiset antennit tarjoilevat tuiki tärkeitä rakennuskomponentteja. Tässäkin suhteessa suomalaisille konserneille, siirtohinnoittelun asiantuntijoille ja kaikille muille asian parissa hääriville tahoille voi antaa ison tunnustuksen. Selvällä valtaenemmistöllä vaikuttaa olevan positiivisen rakentava asenne tehdä asiat, myös veroasiat oikein, ja usein myös määrätietoinen tahtotila kehittää siirtohinnoittelun toimintaympäristöä toimivammaksi. Verohallinnon verotarkastusdata vuosilta 2012–2017 tukee tätä havaintoa, sillä riskiperusteiseen toimintaan pohjautuen siirtohinnoittelutarkastukset rajoittuivat vain muutamaan kymmeneen asiakaskonserniin, kaiken kaikkiaan parin tuhannen siirtohinnoitteluasiakkaan joukosta, ja tarkastetuistakin lähes puolet olivat sellaisia, joissa Verohallinnolla ei ollut huomautettavaa, kun kaikki keskeiset tapauskohtaiset faktat oli saatu selvitettyä. Tästä näkökulmasta tarkasteltuna maaperä julkiselle keskustelulle on hedelmällinen.

Siirtohinnoitteluun kohdistuvan julkisen keskustelun suurin haaste lienee siinä, että siirtohinnoitteluteorian/yleisen ilmiöpohdinnan ja toisaalta tapauskohtaisen analyysin välillä ammottaa toisinaan Grand Canyonin kokoinen kuilu ja toisinaan vähän pienempi rotko, tapauksesta riippuen. Kömpelö kielikuva, mutta havainnollistaa asian haasteellisuutta. Nimittäin kuilun ylittäminen edellyttää tyhjän tilan täyttämistä erikokoisilla faktoilla, sanotaan vaikka neppisautosta rekkaan. Loputtoman tuntuiseen faktojen selvittelytyöhön sekä asian perinpohjaiseen perehtymiseen palaa jos jonnin verran aikaa ja vahvaa kahvia.

Siirtohinnoitteluammattilaisenkin on mahdollista arvioida asiaa kestävästi vasta sitten kun kanjonin yli on vihdoin onnistuttu kapuamaan

Valitettavasti tämä tarkoittaa käytännössä myös sitä, että mielikuvien maalaaminen ja johtopäätösten muotoileminen muutamaan kappaleeseen on aina mahdollista, mutta onnistuneen tapausanalyysin suhteen melkoisen hyödytöntä, Grand Canyonin tilavuus huomioiden.

Tätä taustaa vasten peilattuna härmäläiselle siirtohinnoitteluskenelle, ja jopa kadun miehelle ja naiselle, olisi oikea lottovoitto, jos oikeustapaukset olisivat kaikkine asiakirjoineen ja asianhaaroineen jokaisen kansalaisen saatavilla ja hypisteltävissä (nythän näin ei ole). Silloin jokaisella siirtohinnoittelukokilla, myös medialla, olisi mahdollisuus perehtyä kuhunkin itseään kiinnostavaan tapaukseen riittävällä aineistopohjalla – käytännössä siis täysimittaisella aineistolla, mitä valistuneen siirtohinnoitteluanalyysin tuottaminen eli kanjonin ylittäminen tyypillisesti edellyttää. Omasta kokemuksesta ja eräänlaisena kuriositeettina voi todeta, että joidenkin tapausten kohdalla materiaalisisällöistä olisi mahdollista löytää hyvinkin mielenkiintoisia tuotoksia melko yllättäviltä korkean tason ulkopuolisilta tahoilta, jotka ovat haistaneet omat ansaintamahdollisuutensa prosessien pyörteissä – isoissa kakuissa pienetkin siivut ovat isoja.

One Comment on “Siirtohinnoittelu jokaisen käden ulottuville

  1. Päivitysilmoitus: Verokonsultit lobbareina – Veropolitiikka-blogi

Kommentoi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.

%d bloggers like this: