Tasa-arvoa pääomatuloissa?

Tasa-arvokeskustelussa hyvin usein viitataan miesten ja naisten palkkaeroihin. ”Naisen euro on 80 senttiä” on usein kuultu toteamus. Suurelta osin tuo palkkaero selittyy ammattirakenteella ja osa-aikatyön tekemisellä.

Sen sijaan harvemmin keskustellaan miesten ja naisten pääomatuloista. Uskokaa tai älkää, mutta myös näissä näkyy hyvin selvästi miesten ja naisten ero. Ero on itse asiassa vielä suurempi kuin palkoissa.


Vuonna 2016 pääomatuloja (sekä verottomia että veronalaisia) maksettiin 10,8 miljardia noin 2,6 miljoonalle henkilölle eli kyseessä on varsin iso tuloerä.


Pääomatuloista naisille tipahtaa alle kolmannes, 28,9 prosenttia. Suurin ero on verovapaissa pääomatuloissa, joista naisten osuus on 22,8 prosenttia. Näitä verovapaita pääomatuloja ovat mm. 75 % osuuskuntien jakamista ylijäämistä, 15 % julkisesti noteerattujen yhtiöiden osingoista sekä 75 % listaamattoman yhtiön osingoista tietyin edellytyksin. Osakehuoneistojen vuokraamisesta saatavat pääomatulot sen sijaan jakaantuvat lähes puoliksi – naiset saavat niistä 43 prosenttia. Ilmeisesti vuokratut asunnot omistetaan usein puoliksi ja niinpä myös vuokratulot jaetaan puoliksi.

Pienemmissä pääomatuloluokissa tulot jakaantuvat vielä suhteellisen tasan, mutta korkeammissa pääomatuloluokissa ero on vahva. Alla olevasta kuvasta näkyy, että alle 500 euron veronalaiset pääomatulot menevät käytännössä puoliksi. Sen sijaan yli miljoonan pääomatuloista 87 % maksetaan miehille.

Entistä erikoisemmaksi tilanne muuttuu, kun katsotaan saajien lukumääriä. Pääomatulojen saajista naisia on enemmistö, 53,4 %. Enemmistö pääomatulojen saajista on siis naisia, mutta he saavat alle kolmanneksen tuloista. Tästä seuraa, että ero keskimääräisessä pääomatulossa on suuri: miehet 6 293 ja naiset 2 233. Pääomatuloissa naisen euro on siis 35 senttiä.


Mitkä syyt voivat selittää eroa?


Suurituloisista suurin osa on miehiä, ja tietysti suuret palkkatulot johtavat helposti myös sijoitettavan omaisuuden kasvuun. Esimerkiksi yli 300 000 euron palkkatulonsaajissa oli miehiä 3 763 ja naisia 695.

Ehkä monessa perheessä mies vastaa perheen omaisuuden sijoittamisesta. Keskittäminen voi toki olla järkevää esimerkiksi kaupankäyntikustannusten ja säilytyspalkkioiden minimoimisen kannalta. Voidaan kuitenkin kysyä, miksi juuri miehet vastaavat sijoittamisesta. Ehkäpä sijoittamista pidetään perinteisenä ”miesten työnä”?

Naiset voivat olla myös varovaisempia sijoittajia kuin miehet. Tällöin tuotot jäävät heikoimmiksi kuin enemmän riskejä ottavilla miehillä.

Yrittäjissä enemmistö on miehiä ja yritystoiminnasta kertyy pääomatuloja esimerkiksi veronalaisten tai verottomien osinkojen muodossa. Myös yrityksen myynnistä kertyy pääomatuloja.

Yli miljoona naista saa osuuskuntien pääoman palautuksia. Yleensä nämä palautukset ovat muutamia euroja, joten on selvää, että tämä vaikuttaa keskiarvoa laskevasti.

One Comment on “Tasa-arvoa pääomatuloissa?

  1. Sanot: ”Tasa-arvokeskustelussa hyvin usein viitataan miesten ja naisten palkkaeroihin. ”Naisen euro on 80 senttiä” on usein kuultu toteamus. Suurelta osin tuo palkkaero selittyy ammattirakenteella ja osa-aikatyön tekemisellä.”
    Osa-aikatyöntekijät eivät ole Suomen virallisessa palkkaerovertailussa mukana.
    Mutta vertailussa ei huomioida, että kokoaikaiset palkansaajamiehet tekevät keskimäärin (usean eri tutkimuksen mukaan) noin 20 % enemmän vuosityötunteja kuin naiset. Se selittää 17 % palkkaeron täysin.
    Ammattirakenne taas selittää sen, miksi miehet tekevät niin paljon enemmän töitä. Julkisen sektorin viikkotyöaika ja vuosilomat ovat eri planeetalta kuin yksityisellä sektorilla. Kuntasektorilla on liki 80 % naisia. Yksityisen sektorin sisällä ammattiero tarkoittaa esim. esimiesasemassa olevia. Heidän työaikaansa ei mitata ja heidän palkkansa sisältää silloin myös korvauksen ylitöistä. Yksityisellä sektorilla esimiehet lienevät liki 80 % miehiä.
    Miesten ansiotaso on 17 % suurempi kuin naisten, mutta ne samat miehet tekevät 20 % enemmän töitä. Miesten ja naisten keskituntipalkka tehtyä työtuntia kohden on Suomessa sama.

    Tykkää

Kommentoi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.

%d bloggers like this: