Miten meni, työnantajan koulutusvähennys?

Vuodesta 2014 alkaen työnantajien on ollut mahdollista tehdä elinkeinoverotuksessa koulutusvähennys.

Tämä on luokiteltu ihan verotueksi, jolla Valtiovarainministeriö tarkoittaa ”verovapauksia, verovähennyksiä, alempia verokantoja ja muita niihin rinnastettavia keinoja, joiden avulla tuetaan jotain tiettyä elinkeinoa tai verovelvollisryhmää.

Lisävähennyksen tavoite on epäilemättä hieno ja kannatettava: kannustaa työnantajia lisäämään henkilöstön koulutusta tai yli 55-vuotiaiden kohdalla työkykyä parantavia toimia. Koulutusmenothan on saanut toki aiemminkin vähentää.

Katsotaanpa, miten lisävähennyksellä on mennyt.

Vuosi 2016 oli kolmas vuosi, jolloin vähennyksen saattoi voinut tehdä. Nyt voidaan vihdoin arvioida tuloksia. Datana ovat Verohallinnon avoimesta tilastotietokannasta löytyvät tilastot.

Vuonna 2014 työnantajan koulutustukea hyödynsi vain 2 807 yritystä. Siis vain 1,9 prosenttia palkkoja maksaneista yrityksistä, joita on kaikkiaan 149 334 kappaletta. Toki on huomattava, että kaikki palkkoja maksavat yritykset eivät ole oikeutettuja vähennykseen, vaikka vähennyksen edellytyksenä olevat suunnitelmat jne. koreografiat olisivat hallussa. Vähennysoikeutta ei esimerkiksi ole, jos palkkoja maksetaan vain toimitusjohtajalle.

Ajattelen, että ehkä ensimmäisenä vuonna ohjeet ja koreografia eivät olleet vielä tuttuja. Vähennystä käyttävien määrä varmaankin kasvaa myöhemmin.

Vuonna 2016 vähennyksen hyödynsi vain 3 153 yritystä. Se on 2,1 prosenttia palkkoja maksaneista yrityksistä. Kahdessakaan vuodessa merkittävää muutosta vähennyksen käyttöön ei ole tullut. Päinvastoin, kasvu on todella vaatimatonta.

Katsotaanpa, minkä kokoluokan yritykset vähennystä hyödyntävät.

Vähennyksen käyttö painottuu selvästi suuriin yrityksiin. Vaikka tuen käyttö on vielä noussut suurissa yrityksissä, edes kaikki suuretkaan yritykset eivät käytä vähennystä. Esimerkiksi 10–50 miljoonan liikevaihdon yrityksistä reilut 22 prosenttia käytti vähennystä vuonna 2016, kun taas yli 50 miljoonan liikevaihdon yrityksistä jopa 51 prosenttia hyödynsi vähennystä.

Kun tipautetaan katse 0,5–1 miljoonan liikevaihdon yritysryhmään, huomataan, että palkkoja maksavista yrityksistä vain 1,4 prosenttia käytti vähennystä.

Ero on huikaiseva.

Vähennyksen vertaaminen palkkasummaan tuo saman ilmiön esille. Noin 84 prosenttia vähennyksen arvosta kohdistuu yli 10 miljoonan liikevaihdon yrityksiin, jotka maksavat palkkasummasta yhteensä noin 58 prosenttia.

Mikä aiheuttaa näin suuret erot vähennyksen käytössä?

Periaatteessa voi ajatella, että vähennyksen käyttö kuvaa työntekijöiden koulutuksen määrää. Olisi tosin hyvin huolestuttavaa, jos vain 2,1 prosenttia yrityksistä kouluttaisi henkilöstöään.

Todennäköisempi syy vähäiselle käytölle on, että vähennyksen käyttö on tehty paitsi lainsäädännössä hyvin vaikeaksi myös käytännössä varsin monimutkaiseksi. Pienissä yrityksissä ei välttämättä ole resursseja laatia koulutussuunnitelmia, tehdä jälkikäteistä työntekijäkohtaista kirjallista seurantaa, kirjata koulutustunteja ja laskea keskipäiväpalkkaa. Bisnestäkin pitäisi ehtiä tehdä!

Vähennyksen verohyöty yritykselle on marginaalinen – mediaani oli vuonna 2016 noin 3100€ ja siitä saatava verohyöty noin 620€. Varsinkin pienillä yrityksillä vähennyksen edellyttämä hallinto todennäköisesti maksaa selkeästi tätä enemmän. Suuret yritykset sen sijaan pystyvät hyödyntämään jo olemassa olevia henkilöstöhallinnon järjestelmiään. Lisäksi niillä yrityskohtainen verohyöty on suurempi.

Valtion kassaan laskettuna koulutusvähennyksen arvo kolmelta ensimmäiseltä vuodelta on yhteensä noin 10 miljoonaa. Siis varsin pieni. Hallituksen esityksessä vaikutukseksi arvioitiin vuositasolla noin 57 miljoonaa.

Mitä ajatuksia tämä sinussa herättää?

Jatketaan Twitterissä: @AkiSavol

P.S. Oletko jo tutustunut Verohallinnon tilastotietokantaan? Lupaan, että sieltä löytyy kaikenlaista kiinnostavaa ja lisää on tulossa. Katso tästä, miten tietokantaa käytetään!

Kommentoi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: