Joku nukkuu yönsä hyvin, joku ei

Kirjoitin aiemmin tietojenvaihtosirkuksen rooleista. Kysehän on valtioiden välisestä finanssitilitietojenvaihdosta ja siitä, että ympäri maailmaa finanssilaitoksia on velvoitettu ilmoittamaan oman maansa verohallinnolle tietoja ulkomaisten henkilöiden ja yritysten tuloista ja varallisuudesta. Näitä tietoja olemme saaneet Suomeenkin nyt ensimmäistä kertaa – ja huomattavissa määrin.

CRS-sopimuksen pohjalta saatavia tietoja ovat muun muassa:

  • osingot
  • korot
  • myyntitulot
  • vakuutuksista saadut tulot
  • varat, kuten pankkitilin saldot.

Kaikkiaan olemme saaneet tässä vaiheessa yli 70.000 riviä tietoa suomalaisista henkilöistä ja yrityksistä. Yksittäisiä tilinhaltijoita on yli 46.000, mikä tarkoittaa, että osalla on useampi kuin yksi tili ulkomailla.

Kun aloitimme valmistautumisen saapuvien tietojen hyödyntämiseksi, oli suurena peikkona se, miten tiedot saadaan yhdistettyä Suomessa verovelvollisiin henkilöihin ja yrityksiin. Huolta oli, koska tietoja on kokonaisuudessaan vaihtamassa yli 100 maata ja raportoivia finanssilaitoksia tuhansia. Osasimme odottaa että kaikissa tiedoissa ei ole suomalaista henkilötunnusta tai syntymäaikaa mukana.

Onneksemme Suomessa on yksinkertainen nimenantopolitiikka – pojalle ei anneta kovin usein samaa nimeä kuin isoisällä ja isällä on (toki toisena nimenä on usein Johannes tai Juhani). Myös osoitejärjestelmämme on looginen ja postinumerotkin löytyvät.

Nyt saatujen tietojen osalta olen tyytyväinen koneellisen tunnistamisen tasoon.

Käytännössä pystymme tunnistamaan saaduista tiedoista verovelvollisen automaattisesti yli 90 % tapauksista, useiden maiden osalta liki 100 %

Manuaalisesti saamme tunnistettua käytännössä kaikki tiedot joissa on liittymäpinta Suomeen. Kokonaan tunnistamattomaksi jäävät esimerkiksi henkilöt, joilla ei näytä olevan mitään liittymäpintaa Suomeen. Näissä tilanteissa arvioimme, onko syytä olla yhteydessä tietoja lähettävään maahan jotta selviäisi, mistä asia johtuu.

Tunnistamisen jälkeen ajamme tietoja ristiin käytettävissä olevien tietojemme kanssa. Nämä voivat olla joko asiakkaan itsensä antamia tietoja, kuten veroilmoitustiedot tai muualta saatuja tietoja, kuten vuosi-ilmoituksilta kerättävät tiedot.

Myös muita valvontakeinoja käytetään mutta en niistä sen enempää paljasta :)

Käsittelyyn nostamme ainakin ne tapaukset, joissa on syytä epäillä ettei tuloa ole ilmoitettu oikein, tai emme suoraan pysty päättelemään, sisältävätkö veroilmoitustiedot juuri näitä ulkomaantuloja. Verotuksen oikeellisuuden varmistamiseksi meitä voi myös epäilyttää jos esimerkiksi tulottomalla henkilöllä on ulkomaisella tilillä huomattavasti rahaa ilman selkeää syytä.

Kuten muiden maiden verohallintojen kanssa käydyissä keskusteluissa on tullut esille, olemme asiassa oppimisen äärellä, sillä vastaavassa laajuudessa emme ole samanlaisia tietoja aiemmin saaneet. Siten valvonta- ja analysointityömme kasvaa portaittain – kuten saatavien tietojenkin määrä.

On selvää, että tietojen kerääminen on vienyt finanssilaitoksilta ja verohallinnoilta aikaa ja rahaa.

Odotukset veronkiertäjien kiinnisaamiseksi ovat suuret ja tietojen hyödyntämiselle on paineita.

Nostamme tapaukset käsittelyyn riskilähtöisesti ja käytämme näihin kattavasti keinovalikoimaamme. Toisaalta, kuten HS:n toimittajallekin totesin, odotamme tuloksina myös vahvistusta sille, että suomalaiset raportoivat yleensä ottaen tulonsa hyvin.

Joku nukkuu yönsä hyvin, joku toinen ei.

@Mattila_Jaakko

Lisätietoa:

Kommentoi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: