Yhteisöverojen jakaminen kunnille: kuka saa ja kenelle annetaan?

Meiltä kysytään usein, kuinka yhteisöverotulot oikein jaetaan kunnille. Verohallintohan tilittää yhteisöasiakkaiden tuloverot enää vain valtiolle ja kunnille, koska seurakuntien osuus siirtyi valtiolle vuoden 2016 alusta alkaen.

Verovuonna 2016 yhteisöasiakkaille määrätyistä tuloveroista valtion osuus on 3,8 miljardia euroa (+ 42,1 %) ja kuntien osuus on 1,7 miljardia euroa (+ 3,9 %).

Mitä tälle 1,7 miljardille tapahtuu? Jakolasku on monimutkainen, mutta katsotaanpas.

Ensin pykälät. Yhteisöverojen jakaminen kunnille perustuu Verontilityslakiin, erityisesti sen 13. pykälään.

Varsinainen jakaminen tapahtuu kahdessa eri vaiheessa. Nyt tarkkana.

Ensimmäisestä vaiheesta, eli ryhmäjako-osuudesta päättää Eduskunta. Ryhmäjako-osuudessa määritellään, kuinka yhteisöveropotti jaetaan kuntien ja valtion kesken. Tänä vuonna (2017) valtio saa 69,66 ja kunnat 30,34 prosenttia.

Toisessa vaiheessa kuntien ryhmäjako-osuus jaetaan kuntien kesken. Tämä jako puolestaan tapahtuu kuntien yritystoiminta- ja metsäerien pohjalta. Etkö ole koskaan kuullutkaan näitä termejä? Ei haittaa, selitän.

Yritystoimintaerä perustuu valmistuneen verotuksen tietoihin.

Jos yhteisöllä on vain yksi toimipaikka, yhteisöveron jakaminen on melko suoraviivaista. Koko yhteisöveropotti kohdistuu toimipaikan sijainnin mukaiseen kuntaan.

Jos yhteisöllä on useampi toimipaikka, kuten esimerkiksi konserneilla on, niiden maksama yhteisövero jaetaan kuntiin toimipaikkojen tarjoamien työpaikkojen suhteessa. Toimipaikkojen henkilöstömäärätieto saadaan Tilastokeskuksesta.

Metsäerän laskenta perustuu hakkuumääristä ja kantohinnoista laskettuun arvioon metsänomistajien saamista puunmyyntituloista. Arvion tekevät metsäkeskukset. Metsäkeskuksen bruttokantorahatulot (mikä sana!) jaetaan suhteessa eri kuntien metsämaapinta-aloihin. Luonnonsuojelualueita ei lasketa mukaan metsämaapinta-alueisiin. Niiltä kertymättä jääneet puunmyyntitulot arvioidaan erikseen ja lisätään metsäerään.

Kuntien välinen jako-osuus perustuu siis yritystoiminta- ja metsäerään.

Nyt olemme laskutoimituksessa siinä vaiheessa, että nämä erät lasketaan yhteen jokaisen kunnan osalta. Kunnan osuus ryhmäjako-osuudesta on kunnan osuus kaikkien kuntien yritystoiminta- ja metsäeristä. Esimerkki ehkä selventää. Jos kunnan yritystoimintaerä on 50€ ja metsäerä 50€ (yht. 100€) sekä koko maan yritystoiminta- ja metsäerien summa 1000, on kunnan osuus 10% kuntien yhteisövero-osuudesta.

Eikä tässä vielä kaikki.

Yhteisöverojen kuntakohtaisen jako-osuuden määräytyminen tehdään yritystoiminta – ja metsäerän kahden viimeksi valmistuneen verovuoden keskiarvon perusteella. Jos kunnan osuus koko maan yritystoiminta- ja metsäerien summasta on vuonna 2014 prosentin ja 2015 kaksi prosenttia, niin kunnan osuus kuntien yhteisövero-osuudesta vuonna 2017 on 1,5 prosenttia. Siten yksittäinen kunta hyötyy yhteisöveroaan tänä vuonna kasvattavista yrityksistä viivästeisesti saamalla suuremman jako-osuuden tuleville vuosille.

Otetaanpa loppuun vielä esimerkki laskennasta.

Oletetaan että yhteisöverokertymä olisi viisi miljardia euroa. Nykyisillä ryhmäjako-osuuksilla kunnat saisivat tästä 30,34 prosenttia eli 1,517 miljardia. Jos esimerkkikunnan osuus ryhmäjako-osuudesta olisi yksi prosentti, kilahtaisi kunnan kassaan tällöin 15 170 000 euroa.

Laskennassa siis kaikkien yhteisöjen maksama yhteisöverot lasketaan yhteen ja kohdistetaan kunnille prosenttiosuuksien mukaan.

Jatketaan Twitterissä: @akisavol

Kommentoi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: