Kolme kysymystä Verohallinnon asennetutkimuksesta

Itsenäinen tutkimusyritys IROResearch Oy toteutti tilauksestamme elo-lokakuussa 2017 asennetutkimuksen. Olemme toteuttaneet edellisen vastaavan tutkimuksen vuonna 2015.

Vastausten perusteella voi sanoa, että suomalaiset kokevat verojen maksamisen tärkeäksi kansalaisvelvollisuudeksi. 79 % suomalaisista maksaa veronsa mielellään. Luku on noussut neljässä vuodessa peräti 10 prosenttiyksikköä.

Miten tutkimus oikein toteutettiin? Ajattelimme vastata kerralla muutamaan kysymykseen, jotka aika ajoin nousevat esiin, kun kerromme teettämiemme asennetutkimusten tuloksista.

Kysymys 1: Kysyttiinkö vain verojen nettosaajilta?

Vastaus 1: Tutkimusyrityksen tutkijat valitsevat haastateltavat satunnaisotannalla kaikista suomalaisista. Mukana on 1000 erilaisista taustoista tulevaa ihmistä. Käytännössä tutkimukseen mukaan valikoituneet vastaajat edustavat Suomea minikoossa: mm. eri tuloluokista, koulutustaustoista, sukupuolesta, ikärakenteesta, ammattiryhmistä ja maakunnista on mukana vastaajia samassa suhteessa kuin suomalaisia on isossa kuvassakin.

Vastaajissa on mukana niin työntekijöitä, maanviljelijöitä, opiskelijoita, eläkeläisiä, johtavassa asemassa olevia, yrittäjiä tai ammatinharjoittajia, ylempiä ja alempia toimihenkilöitä kuin kotiäitejä ja -isiä. Ikähaarukka ulottuu 15-74 vuoden väliin.

Vastauksista näkee, että myönteisesti veroihin suhtautuvia löytyy kaikista eri vastaajaryhmistä. Esimerkiksi viidessä eri bruttotuloluokassa väitteestä ”verojen maksaminen on kansalaisen tärkeä velvollisuus” samaa mieltä olevat jakaantuvat seuraavasti:

  • alle 1000 € / kk = 94 % samaa mieltä
  • 1001-2000 € = 94 %,
  • 2001-3000 € = 96 %,
  • 3001-4000 € = 98 %,
  • yli 4001 € = 98%.

Kysymys 2: Onko uskottavaa, että Verohallinnon tutkimuksessa asenteet verotusta kohtaan ovat myönteisiä?

Vastaus 2: Tutkimukseen vastaajista 96 % pitää verojen keräämistä tärkeänä, koska siten voidaan ylläpitää hyvinvointivaltiota. Luvut ovat olleet myönteisiä jo useiden vuosien ajan.

Olemme kehittäneet asiakaspalveluamme ja neuvontaa pitkäjänteisesti, ja uskomme, että tekemämme työ vaikuttaa myös ihmisten asenteisiin. Tutkimukseen vastaajista 85 % kokee, että Verohallinto kannustaa ohjeillaan ihmisiä toimimaan oikein, kun vuonna 2015 vastaava luku oli 79 %. Verohallinnon palveluita parin viime vuoden aikana käyttäneistä 80 % on tyytyväisiä saamaansa palveluun.

Selvitämme asiakastyytyväisyyttä nykyisin myös tekstiviesteillä, jolloin pääsemme kiinni paremmin siihen, missä, milloin ja miten asiakas on kanssamme asioinut.

Kysymys 3: Ohjeistettiinko vastaajia vastaamaan jostakin tietystä näkökulmasta?

Vastaus 3: Tutkimuksen toteuttava itsenäinen yritys ei ohjeista vastaajia vastaamaan millään tietyllä tavalla. Tutkimus toteutetaan puhelinhaastatteluna. Haastateltavalle esitetään väite, ja useimmissa väitteissä vastaus pyydetään antamaan asteikolla: täysin eri mieltä, jokseenkin eri mieltä, jokseenkin samaa mieltä, täysin samaa mieltä. Mukana on myös aina vaihtoehto En osaa sanoa. Tutkimusfirma valvoo puolestaan omien haastatteluidensa laatua tutkimusalan ISO-standardin mukaisesti.

Vanha viisaus on, että mitä ei voi mitata, sitä ei voi kehittää. Se pätee kaikkeen, myös veronmaksajien asenteisiin. Emme missään tapauksessa voi ottaa kaikkea kunniaa asenteiden hyvästä kehityksestä, mutta uskaltaisin väittää, että omalta osaltamme olemme tehneet asioita oikein.

Jatketaan Twitterissä: @jannemyyry

One Comment on “Kolme kysymystä Verohallinnon asennetutkimuksesta

  1. Kysynpä ja vastaan tänne itse vielä pari kysymystä, kun sain hieman palautetta kirjoituksestani sähköpostiini.

    Kysyjä tiedusteli, että todellako kaikilla 15–74-vuotiailla suomalaisilla oli yhtä iso nollasta poikkeava todennäköisyys tulla valituksi otokseen?

    Otos oli VTJ-otos. Lähtökohtaisesti kaikilla suomalaisilla on mahdollisuus osua otokseen, mutta joillekin ei löydy puhelinnumeroa (prepaid, työliittymä jne.). Näissä tapauksissa henkilö korvataan samaa ikää ja sukupuolta olevalla samalta alueelta. Aluemäärittelynä käytettiin maakuntatasoa. Kullekin maakunnalle siis oma kiintiö.

    Toinen kysymys koski vastausprosenttia. Laskemalla kiinni saadut henkilöt bruttoluvuksi, tutkimuksen vastausprosentiksi saatiin 23 %.

    Tykkää

Kommentoi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: