Verokoura ulkomaisella pankkitililläsi

Kirjoitin syksyllä tietojenvaihtosirkuksesta eli siitä, että Verohallinto alkaa saada ovista ja ikkunoista tietoa suomalaisten ulkomaisilla tileillä lepäävistä varallisuuksista. Nyt kevään korvilla tämä on entistä lähempänä.

Automaattista ja muunkinlaista tietojenvaihtoa on toki pitkään ollut eri maiden veroviranomaisten välillä.

Muutos vanhaan on se, että vaihdettavan tiedon volyymi kasvaa uusiin mittoihin. Uudenlaiseen tietojenvaihtoon on sitoutunut yli 100 valtiota tai lainkäyttöaluetta.

Kenties onneksemme maailma ei muutu yhdessä eikä kahdessakaan yössä. Maiden kesken vaihdettavien tietojen määrä kasvaa osissa.

Ensimmäiset tiedot Suomeen saadaan syyskuussa.

crs

Minulta on kysytty paljon tietojenvaihdon muutoksiin liittyen. Yleisin kysymys on se, mitä Verohallinto tekee saamillaan tiedoilla.

Tarkoituksena on saatujen tietojen avulla tietenkin valvoa, onko Suomeen verovelvollisilta jäänyt ilmoittamatta sellaisia ulkomaisia tulojaan, joista vero pitäisi maksaa Suomeen. Jos on, otamme asiakkaaseen yhteyttä, verotamme tulon ja ohjaamme häntä jatkossa ilmoittamaan tiedot oikein. Saattaapa ilmoittamatta jättäminen johtaa rikostutkintaankin.

Miten analyysityö käytännössä tehdään, on oma kysymyksensä. Ihan helpolla saatavia tietoja ei voi yhdistää meidän tietokantaan, jossa henkilöt ovat nätissä järjestyksessä suomalaisten sotujensa pohjalta.

Riittävälle tietojen hyödyntämiselle on painetta, ovathan nämä uudet vaatimukset aiheuttaneet erittäin paljon työtä finanssilaitoksissa, erityisesti pankeissa, ympäri maailmaa. Eri maiden veroviranomaiset nimittäin saavat keskenään vaihdettavat tietonsa nimenomaan omien maidensa finanssilaitoksilta.

Pyrimme kattavaan riskilähtöiseen tietojen hyödyntämiseen ja tehokkaaseen analyysityöhön. Tietojen tunnistettavuuteen vaikuttavat mm. onko saadussa tiedossa syntymäaikaa tai suomalaista henkilötunnusta ja ovatko osoitetiedot oikein.

Niin Suomessa kuin muissakin maissa on vielä paljon tehtävää ennen kuin tieto ulkomaisesta tilistä jalostuu käsitykseen, onko kyseessä niin sanottu riskiasiakas vai riittääkö pelkkä asiakasohjaus.

Näitä kysymyksiä mietittiin pari viikkoa sitten OECD:n kokouksessa Pariisissa, johon itsekin osallistuin. Siellä eri maiden verohallintojen edustajat puivat yhdessä tietojenvaihtoa, ja päällimmäisinä olivat tietojen tunnistamiseen ja hyödyntämiseen liittyvät asiat.

Entä kuinka monen suomalaisen tulo- ja varallisuustietoa tänä syksynä saadaan? Sitä kukaan ei vielä osaa tarkkaan sanoa. Oma veikkaukseni on, että saamme tietoa noin sadasta tai parista sadasta tuhannesta henkilöstä. Puhutaan siis väkimäärästä väliltä Lahti ja Espoo.

Mutta lähes varmaa on, että kappalemääräisesti suurin tietomäärä koskee kohtuullisen pieniä summia. Siten vain osa tiedoista on sellaista, jolle meidän kannattaa kohdistaa valvonnan toimenpiteitä.

Ja jottei jäisi väärää kuvaa: ulkomaisessa varallisuudessa ei ole mitään väärää, ainoastaan siinä, että jättää veronalaiset tulot ilmoittamatta.

Oikein toimivien asiakkaiden hallinnollista taakkaa emme halua lisätä, mutta tietoisesti väärin toimivien suuntaan keppi saakin mielestäni viuhua.

@Mattila_Jaakko

Kommentoi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: