Pohjois-Karjalan liian suuret eläkeläistulot

Harva tietää, että Verohallinto tuottaa mätkyjen lisäksi myös paljon tilastoja verotuksesta. Teemme yhteistyötä Tilastokeskuksen kanssa ja saamme yhdessä koko kansan käyttöön useita erilaisia ja hyvinkin tarkkoja tilastoja verotuksesta.

Jo viime vuonna julkaisimme tilastotietoa kiinteistöverotuksesta ja henkilöiden tuloverotuksesta. Tänä vuonna olemme julkaisseet tilastoja myös elinkeinoverotuksesta. Lisäksi julkaisemme kuukausittain tietoja verotulojen kehityksestä.

No mitä niin kun oikeasti tilastotietokannastamme löytyy?  Esimerkiksi henkilöverotuksen tietoja kaikista Suomen kunnista.

Koko maassa reilut 61 prosenttia henkilöiden veronalaisista tuloista on palkkatuloja, ja eläkkeiden osuus on lähes 22 prosenttia. Loppu on sitten esimerkiksi yrittäjätuloa, työttömyysetuja ja pääomatuloja. Pääomatulojahan kunta ei pysty verottamaan.

Minkä tahansa kunnan kannalta olisi tärkeää, että veropohja painottuu palkkatuloihin. Ne ovat tyypillisesti korkeammat kuin vaikkapa eläketulot.

Mitä enemmän palkkatuloa, sitä enemmän kunnallisveroja. Ja se taas tarkoittaa kunnalle enemmän mahdollisuuksia tuottaa palveluja kuntalaisille.

Tarkastellaanpa vaikka Pohjois-Karjalan kuntien veropohjia.

Pohjois-Karjalan verot

Pohjois-Karjalassa lähes 55 prosenttia tuloista on palkkatuloja ja eläkkeiden osuus on 26,5 prosenttia. Ero koko maan lukuihin (61,4 / 21,9 %) ei ole valtava, mutta hajonta on suurta.

Kontiolahdella palkkojen osuus (64,8 %) on jopa korkeampi kuin koko maassa – mutta toisessa ääripäässä on Tohmajärvi. Siellä vajaa 44 prosenttia veronalaisista tuloista on palkkatuloja. Joku voisi sanoa, että se on ”reilusti alle puolet”.

Itse asiassa Pohjois-Karjalassa on useita kuntia, joissa tilanne on sama.

Useassa sikäläisessä kunnassa eläketulot ovat yli 30 prosenttia veronalaisista tuloista. Ilomantsi pääsee nauttimaan suhteellisesti korkeimmasta eläketulojen osuudesta, joka on 36,9 prosenttia. Se on yli kaksinkertainen osuus verrattuna Uuteenmaahan.

Mitä suurempi eläketulojen osuus kunnassa on, sitä suurempi on palvelukysyntä, mutta sitä vähemmän on tuloverosta saatavaa kunnallisveroa.

Näitä tietoja voivat kuntalaiset, kunnallisvaaliehdokkaat sekä media käydä katsomassa. Tilastojen pohjalta voi arvioida vaikkapa kuntansa talousnäkymiä ja ehdokkaiden lupausten realistisuutta.

Tilastoja tulkittaessa on muistettava, että ne sisältävät tiedot vain verotettavista tuloista. Näin ollen esimerkiksi verovapaat tulot, kuten asumistuki tai lapsilisät, eivät sisälly tietoihin.

Suosittelen tilastoihin tutustumista. Saatatte hämmästyä kuinka erilaisessa asemassa maamme eri kunnat ovat vaikkapa lakisääteisten palveluiden rahoittamisen suhteen.

@AkiSavol

2 Comments on “Pohjois-Karjalan liian suuret eläkeläistulot

  1. ”Suosittelen tilastoihin tutustumista. Saatatte hämmästyä kuinka erilaisessa asemassa maamme eri kunnat ovat vaikkapa lakisääteisten palveluiden rahoittamisen suhteen.”

    Noin varmaan onkin. Edellä ollut teksti käsitteli henkilöverotusta, joka on yksi kuntien verotulolähteistä. Muitakin verotulolähteitä kunnilla on. Jopa valtio on nykyään aika merkittävä veronmaksaja joidenkin kuntien kohdalla. Valtiohan maksaa esimerkiksi kohtalaisen suuria määriä yhteisöveroa joihinkin kuntiin (erityisesti se maksaa yhteisöveroja Solidiumin kautta, mutta myös monien muiden yhtiöiden kautta) ja valtavia määriä kiinteistöveroja (esimerkiksi Senaatin, mutta myös monen muun yhtiön kautta). Valtion kunnille maksamien verojen kokonaismääriä on kuitenkin vaikea tietää, enkä ole löytänyt niistä mitään tilastoa.

    Onko Verohallinnolla olemassa siitä jotain lukuarvoisia arvioita tai tilastoja, paljonko valtio nykyisin veroja mihinkin kuntaan maksaa, ja että kuinka iso osa kunkin kunnan tuloista muodostuu valtion sille maksamista veroista?

    Tykkää

    • Hei,
      kiitos hyvästä kommentista.
      Teksti tosiaan käsitteli henkilöverotusta. Se on kuntien tärkein vero. Vuodelta 2015 kunnille tilitettiin tuloveroa noin 18,6 miljardia. Kiinteistöveroa kunnille kerättiin noin 1,6 miljardia ja yhteisöverosta kuntien osuus oli noin 1,7 miljardia.
      Tietoa valtion maksamista veroista kunnille ei ole saatavana. Vero.fi-sivuilta löytyy kunnittain tilitetty yhteisöveron osuus (http://www.vero.fi/fi-FI/Tietoa_Verohallinnosta/Tilastoja_ja_tutkimuksia/Yhteisoasiakkaiden_tuloverotilastoja/Verohallinnon_tilastoja_Yhteisoasiakkaid(41064)
      ). Siitä ei voi päätellä valtio-omisteisten yhtiöiden maksamaa osuutta mutta ehkä siitä saa käsityksen yhteisöveron merkityksestä eri kunnille. Kiinteistöverosta on tietoja asiakkaan oikeudellisen muodon mukaan, tosin ainoastaan julkisyhteisöt ja liikelaitos -tasolla eli valtiota ei eritellä. Lisäksi joistakin tilastoista saa tietoja valtion merkityksestä kunnalle. Esimerkiksi Tilastokeskuksen julkaisemassa työssäkäyntitilastossa on valtion ja valtioenemmistöisten osakeyhtiöiden työpaikat kunnittain.

      Tykkää

Kommentoi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: