Veronkierto ei ole vain paratiisien ongelma

Olen saanut olla mukana viestimässä verotarkastuksesta. Olen laatinut lehdistötiedotteita ravintolaprojektista ja bloggannut verotarkastuksesta. Ideana on ollut lisätä avoimuutta viranomaistyöstä ja infota siitä, miten verotuksen virheiltä voi välttyä.

Ilmeisesti ihan kaikki ei ole mennyt putkeen.

Ravintolaprojektin aloittaminen keväällä 2015 herätti ihmisissä ärsytystä ainakin someen ja paikallislehtiin tulleiden kommenttien perusteella. Syy oli se, että ravintoloiden tarkastamisen koettiin olevan tavallisen pienyrittäjän kiusaamista, kun isot kalat päästetään – taas – vapaasti pärskimään. Samanlaista viestiä saimme, kun kerroimme tarkastavamme takseja ja partureita.

Harmillista, jos verotarkastukset koetaan yrittäjän kiusaamisena. Minua lohduttaa tieto, että varsin moni verotarkastuksen läpikäynyt yritys kokee asian toisin.

Mielenkiintoista sen sijaan on päättely, että arjessa meitä lähellä olevien alojen verotarkastus poissulkisi muunlaisen verovalvonnan tai että esimerkiksi ravintola-alalla ei olisi suurehkoja kaloja. Väkisinkin tällainen päättely herättää kysymyksen, onko niin, että ns. tavanomaisen toimialan verotarkastus tuo ilmiön nimeltä veronkierto liian iholle.

Nähdäänkö veronkierto vain kaukaisena juttuna, joka ei kosketa meidän kylää?

Tosiasia on, että tulojen salaaminen on joillakin toimialoilla ongelma. Se ei ole vain kaukana veroparatiiseissa oleva ilmiö.

Verotarkastusviestintää siis tarvitaan.

Veronmaksajista suurin osa hoitaa velvoitteensa moitteetta. Silti mielestäni on yleisesti tärkeää saada tietää, että osa ei maksa veroja oikein, mutta että valvonnalla tilannetta korjataan.

Parhaimmillaan tarkastuksista viestiminen voi johtaa siihen, että kirjanpitäjä ja yrittäjä käyvät yhdessä läpi, että meneehän meidän firmassa vaikkapa myynnin tuloutus oikein.

Ja itse verotarkastus on paitsi veronmaksussa tapahtuneiden virheiden etsintää myös neuvontaa yrittäjille. Joskus on niin, että yrityksessä ei vain osata hoitaa jotakin verotusasiaa niin kuin pitäisi – koska verotusasiat ovat välillä harmillisen vaikeita.

Entä ne isot kalat?

Kalasaaliista viestiminen on salassapitosäännösten vuoksi hieman vaikeaa: voimme vain puhua yleisesti ja ympäripyöreästi.  Arvioisin kuitenkin, että esimerkiksi ravintolaprojektissa tarkastetuista yrityksistä osa täyttää iso kala -tunnusmerkistön: vältettyjen verojen määrä saattoi olla satoja tuhansia euroja, jopa miljoonan euron luokkaa.

Kun seuraavan kerran luet uutista talousrikoksesta määrätystä tuomiosta, oikeusprosessi on saattanut saada alkunsa verotarkastajan tekemästä havainnosta.
Jatketaan keskustelua täällä tai Twitterissä: @PiaAnsamaki

7 Comments on “Veronkierto ei ole vain paratiisien ongelma

  1. Hyviä näkemyksiä.

    Verohallinnon harmaantalouden selvitysyksikkö on pitänyt riskinä,että suuret toimija tulevat hallitsemaan työvoimavaltaisia aloja ja riskinä voi olla verojen välttämisen lisääntyminen ja veronkierron lisääntyminen.

    Aivan kuten tässä artikkelissa kerrottiin, verojen välttäminen koskee myös pienempiä yrityksiä ja elinkeinonharjoittajia. Toisinaan kyseessä voi olla myös vilpitön toiminta, jolloin verojen välttäminen voi johtua verotusasioiden osaamattomuudesta tai verotusasioiden ulkoistaminen koetaan kalliiksi palveluksi. Verovelvoitteiden laiminlyönti voi kuitenkin kostautua esim. yrityksen osallistuessa julkisiin hankintoihin. Hankintayksikkö voi katsoa yrityksen taloudellisen luotettavuuden epävakaaksi maksuvelvoitteiden laiminlyönnin vuoksi ja katsoa tämän olevan soveltumaton suoriutumaan hankinnasta. Hankintayksiköllä on tässä suhteessa laaja harkintavalta ja uudistuva hankintalainsäädäntö näyttää mahdollistavan edelleen tämän mahdollisuuden.

    Uudistuvaan hankintalaisäädäntöön ollaan lisäämässä self-clean menetelmä, joka antaa yritykselle/taloudelliselle toimijalle mahdollisuuden osoittaa hankintayksikölle korjaavia toimenpiteitä ja osoittaa uudelleen taloudellisen luotettavuutensa. Aika näyttää tuleeko tämä riittämään ja mikä tulee olemaan markkinaoikeuden linjaus tämän kohdalla.

    Tykkää

    • Kiitos kommentista nimimerkki Temlex. On totta, että osa verotarkastuksilla havaituista virheistä on tahattomia. Niitä pääsee syntymään vaikkapa kiireessä (huolimattomuusvirheet) sekä osaamattomuuden tai tiedonkulkuongelmien takia. Tällaisesta aiheesta voisin hyvinkin kirjoitella tänne blogiin!

      Terv. Pia

      Tykkää

    • Kiitos kommentista nimimerkki Jatkokaneetti. On tosiaan hyvä, että tällainen päätös saatiin. Nyrkkisääntö on mielestäni se, että verovelvollisen on voitava tutustua niihin asiakirjoihin, jotka ovat vaikuttaneet hänen verotuspäätöksiinsä. Nyrkkisäännöt eivät vaan aina ole helppoja itse käytännön työssä. Nyt tullut KHO:n päätös sen sijaan asetti aika selkeät raamit sille, millainen asiakirja on luovutettava ja millainen ei.

      Terv. Pia

      Tykkää

  2. Verohallinnolla on etukäteen ollut tiedossa se, että asiakirjat pitää antaa.

    Se miksi niitä ei ole annettu, johtuu mm. siitä, että verohallinnon työntekijät eivät itse vastaa henkilökohtaisesti siitä, että heidän toiminnallaan aiheutetaan lainvastaista vahinkoa verovelvollisille.

    Kyseessä on lainaukko.

    Kaikista oikeudenmukaisinta olisi, että tulisi: ”laki virkamiehen henkilökohtaisesta vastuusta”. Eli lainvastainen toiminta yksinkertaisesti sanktioitaisiin, eli lainrikkomisesta tulisi aina henkilökohtainen taloudellinen sanktio.

    Nyt kyseessä olevassa tapauksessa verovelvollinen on joutunut kärsimään lainrikkoimisesta aiheutuvat seuraamukset JA maksamaan prosessointikustannukset omasta pussistaan.

    Lakiin tarvittaisiin muutos, jotta nämä virheellisen toiminnan muutoksenhakuun kuluvat prosessointikustannukset, tulisivat oletusarvoisesti aina vähintään 20 % osalta virkamiehen henkilökohtaisesti maksettavaksi, loppuosa 80 %:a voisi olla viraston vastuuta. Tämä uudistus, jos mikä olisi omiaan lisäämään verovelvollisten oikeusturvan mahdollisuuksia toteutua, edes lain kirjaimen tasolla. Toisaalta voisihan nuo lukemat olla 50 % ja 50 %.

    Täytyy kuitenkin muistaa, että virasto ei koskaan tee päätöstä prosessissa, aina sen tekee viraston virkamiehet.

    Täytyy toivoa, että asiasta tehtäisiin lakialoite.

    Aivan keskeinen periaate on perustuslain tarkoittaman oikeusturva, jota tulisi aina tulkita heikomman osapuolen eduksi.

    Tykkää

  3. Kyllä se vaan on niin, että KHOn näkemys on uraauurtava.

    Toki verohallinnon näkemyksestä ilmenee se, että KHOn vuosikirjaratkaisun 2016:131, ei ole oikein ymmärretty verohallinnossa, vaikkakin sekä rivien välistä että suoraan, on ihan aidosti luettavissa KHOn ohjausvaikutus. Mainitussa verohallinnon verositaatissa on mainitun KHOn vuosikirjaratkaisun perusteluihin nähden ”vedetty mutkat” suoriksi.

    Mutta aivan varmasti tätä tulee kommentoimaan tulevissa julkaisussa myös puolueettomat oikeustieteilijät.

    Asiassa ei kylliksi voi painottaa oikeusturvaa.

    Tykkää

Kommentoi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: