Ainahan se on mielessä, verovaje

160509_shutterstock_small_390163645

Verovajeen pienentäminen on meidän työmme keskeisin tavoite ja horisontissa siintävä maali. Vaje on eräänlainen mittari sille, miten hyvin Verohallinto ja verojärjestelmä onnistuvat tavoitteissaan.

Verovajeella tarkoitetaan lainmukaisen ja todellisen verokertymän erotusta: mitä meidän kuuluisi lain mukaan kerätä ja mitä todellisuudessa saamme kerättyä. Verovajetta aiheutuu virheistä, osaamattomuudesta, maksukyvyttömyydestä ja sekä tietenkin tahallisesta velvoitteiden laiminlyönnistä. Ilmiönä se liittyy moniin muihin ilmiöihin, joista tahallisten laiminlyöntien kansoittama harmaa talous on ehkä tunnetuin.

Verohallinto on vuodesta 2013 alkaen kehittänyt realistista, toistettavaa ja kansainvälisen tieteellisen arvioinnin kestävää verovajeen arviointimenetelmää. Tähän mennessä olemme soveltaneet mallia arvonlisäverovajeeseen, mistä julkaisimme alkuvuodesta laskelmia Kansainvälisen valuuttarahasto IMF:n kanssa yhteistyössä.

Julkisuudessa esitetään välillä erilaisia arvioita verovajeen tai harmaan talouden koosta. Teimme sinulle muistilistan, jota kannattaa hyödyntää erilaisia arvioita lukiessa:

Verovajeen tason mittaaminen kaikilla menetelmillä on hyvin vaikeaa. Tästä syystä kannattaa kiinnittää huomiota erityisesti trendiin ja katsoa sen suuntaa: onko vaje kasvamassa vai pienenemässä.

Nopeasti tehtyihin, vain yhtä vuotta koskeviin arvioihin kannattaa suhtautua kriittisesti. Erityisesti koko EU-aluetta koskevat arviot ovat haastavia, koska lainsäädäntö eri maissa vaihtelee ja vertailuaineistoissa on eroja. Esimerkiksi ensimmäisessä EU:n julkaisemassa ALV-vajetutkimuksessa Suomen vajeeksi arvioitiin noin 15 prosenttia. Nykyiset arviot Suomen alv-vajeesta ovat noin 5 prosenttia. Ensimmäisessä tutkimuksessa eräitä arvonlisäverottomia kansantalouden tilinpidon eriä käsiteltiin virheellisesti verollisina, mistä ero syntyi.

Verovaje ei ole sama asia kuin kerättävissä olevat verot. Arviointiin liittyy paljon epävarmuutta tuovia tekijöitä. Esimerkiksi tupakan salakuljettamisen vähentämiseen tähtäävät toimenpiteet voivat hyvinkin pienentää vajetta, mutta verotulojen ei voi arvioida kasvavan samassa suhteessa.

Jos jonkin yksittäisen toimenpiteen vaikuttavuudelle ilmoitetaan jokin summa, kokonaisverovaje ei välttämättä kutistu ko. summalla. Tämä on totta erityisesti harmaan talouden kohdalla. Rikolliset kehittävät jatkuvasti uusia keinoja lakien kiertämiseen. Esimerkiksi EU:n sisäkaupassa petosten vähentämiseksi on tehty Euroopassa paljon, mutta rikolliset keksivät aina uusia ja monimutkaisempia keinoja petosten tekemiseen. Näin ollen hyvätkään viranomaistoimenpiteet eivät välttämättä riitä verovajeen pienentämiseksi.

Verojäämät eli ilmoitetut mutta maksamatta jääneet verot eivät ole yhtä kuin harmaa talous. Jäämien kehitykseen vaikuttavat keskeisesti suhdannevaihtelut. Esimerkiksi finanssikriisin seurauksena vuonna 2008 arvonlisäverojäämät kasvoivat yli 36 miljoonaa euroa (+29 %) edelliseen vuoteen verrattuna.

Suomen talouden keskeisin ongelma on talouskasvun puute ja siitä seurannut julkisen talouden alijäämä. Tätä alijäämää ei voida poistaa verovajetta pienentämällä. Tarvitaan toimenpiteitä, joilla saadaan Suomen talous kasvamaan. Verovajeen tulisi olla mahdollisimman pieni, mutta todellisuudessa sitä ei koskaan voi saada täysin kurottua umpeen.

Miksikö?

Koska se on liikkuva maali, abstraktio, ja melkein kuin elävä organismi. Aina muuttumassa.

Jatka keskustelua vaikkapa Twitterissä: @AkiSavol.

Kommentoi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: