Kunnes kuolema verottaa

Kuolema on ihmisen pahin vihollinen. Se riistää ihmiseltä kaiken mitä hänellä on. Se rikkoo perheitä, särkee unelmia ja jättää monen sydämeen loputtoman kaipuun.

Kuolemaan liittyy myös verotus. Kuolema ja verotus ovat kulkeneet yhdessä pitkän matkan.

Perintöveron juuret ulottuvat kauas vuosituhansien taakse. Aikoinaan jo Rooman valtakunnassa verotettiin perintöjä, samoin kuin muinaisessa Egyptissä. Hyvin todennäköisesti kuolemaan perustuvaa verotusta on esiintynyt myös varhaisemmassa historiassa.

Suomessa ensimmäinen perintö- ja lahjaverolaki säädettiin vuonna 1919. Ennen perintö- ja lahjaverolain säätämistä perinnöistä kannettiin leimaveroa. Perintöjä on siten Suomessakin verotettu jo hyvin pitkään.

MIKSI PERINTÖJÄ VEROTETAAN?

Perintöveron niin kuin muidenkin verojen perimmäinen syy on fiskaalinen.  Perintö- ja lahjavero tuottaa valtiolle vuosittain noin 500 miljoonaa euroa. Verojen joukossa perintövero on suhteellisen pieni vero, mutta sen tuotto on kuitenkin sen verran merkittävä, että sen korvaaminen muilla veroilla ei ole helppoa.

Todennäköisesti perintöveron tuotto tulee lähivuosina huomattavasti kasvamaan sen vuoksi, että suuret ikäluokat lähestyvät ikää, jolloin perintöjä yleensä jätetään. Monelle heistä on kertynyt merkittävä määrä omaisuutta.

Perintöveron oikeutus piilee siinä, että perinnön saaminen kasvattaa henkilön varallisuusasemaa ja siten lisää veronmaksukykyä. Perinnön eteen ei tarvitse työskennellä otsa hiessä, vaan se tulee ilman perillisen ansiota ja omaa panosta. Tähän nähden ei ole kohtuutonta, että perinnön saanut henkilö joutuu maksamaan perinnöstään veroa.

Yhteiskunnassa, jossa ihannoidaan ahkeruutta, yritteliäisyyttä ja kovaa työntekoa, juuri perintöjä pitäisi verottaa ankarasti, koska ne ovat vastakohta uutteruudella hankitulle omaisuudelle. Vastaavasti työnteon verotuksen tulisi olla keveää.

PERINTÖVERON VASTUSTAJAT

Perintöveroa kutsutaan usein vihatuimmaksi veroksi. Monet haluaisivat poistaa perintöveron, siirtää tuon lähes satavuotiaan vanhuksen verojen hautausmaalle.

Erilaisten eturyhmien lobbarit käynnistävät tasaisin väliajoin keskustelun perintöveron poistamisesta. Monet lähtevät keskusteluun mukaan, vaikka tosiasiassa yli puolet perinnönsaajista ei joudu maksamaan perintöveroa, koska alle 20 000 euron perinnöt on vapautettu perintöverosta.

Perintöveroa vastustetaan useimmiten sillä perusteella, että omaisuudesta on jo maksettu verot perittävän elinaikana. Näin ei välttämättä kuitenkaan aina ole. Jäämistöomaisuus voi muodostua osittain tai kokonaan verovapaista tuloista, esimerkiksi verovapaista osingoista, luovutusvoitoista, arpajaisvoitoista tai ulkomaantuloista.

Toisaalta ei ole mitenkään poikkeuksellista, että kertaalleen verotetuilla varoilla maksetaan lisää veroja.

Näinhän arkielämässä tapahtuu päivittäin. Verotetuilla palkkatuloilla maksetaan hyödykkeiden hintoihin sisältyvää arvonlisäveroa, polttoaineveroa, alkoholiveroa, tupakkaveroa, makeisveroa ja montaa muuta veroa. Yhtä lailla esimerkiksi kiinteistövero ja varainsiirtovero maksetaan yleensä rahavaroilla, joista on jo verot muodossa tai toisessa maksettu.

YRITYKSEN PERINYT SAA HUOJENNUKSEN

Perintö- ja lahjaverolakiin sisältyy yrityksen sukupolvenvaihdostilanteita koskeva huojennussäännös, joka on veronmaksajan kannalta yksi verolainsäädännön edullisimmista säännöksistä.

Yritystoimintaa jatkavan perillisen perintöveroa huojennetaan tuntuvasti siten, että perintöön sisältyvä yritys arvostetaan huomattavasti alle sen käyvän arvon. Huojennuksen johdosta veron määrä putoaa usein noin kymmenesosaan normaalitilanteeseen verrattuna. Lisäksi veron maksulle saa kymmenen vuotta korotonta maksuaikaa. Pitkän maksuajan vuoksi veronmaksu on usein mahdollista rahoittaa peritystä yrityksestä tulevalla normaalilla osinkovirralla.

Huojennuksen saadakseen perillisen ei tarvitse osallistua täysipäiväisesti yrityksen operatiiviseen toimintaan. Riittää, että hän saa perintönä vähintään 10 prosentin osuuden yrityksestä ja että hänet nimitetään yrityksen hallitukseen. Sukupolvenvaihdoshuojennuksen piirissä olevia yrityksiä johtavat usein ammattijohtajat ja huojennuksen saaneet perilliset tekevät päivätyönsä muualla kuin kyseisessä yrityksessä. Huojennus onkin käytännössä usein enemmän omistajuuden kuin varsinaisen yrittäjyyden tukemista.

Jos huojennuksen haluttaisiin koskevan vain niitä tilanteita, joissa perintövero aidosti vaarantaa yritystoiminnan jatkuvuuden, tulisi huojennus säätää harkinnanvaraiseksi erityishuojennukseksi tai muutoin täsmentää huojennuksen saamisen edellytyksiä.

VOIKO PERINTÖVERON VÄLTTÄÄ?

Suomesta muuttaa silloin tällöin henkilöitä ulkomaille perintöveroa pakoon. Suomen perintöverotuksen välttäminen ulkomaille muuttamalla on mahdollista, mutta ei kovin helppoa. Suomella ei ole juurikaan perintöverosopimuksia, joten perintöverovelvollisuus Suomeen määräytyy useimmiten pelkästään Suomen lainsäädännön perusteella. Suomeen täytyy maksaa perintöveroa, vaikka perittävä asui kuollessaan ulkomailla, jos perillinen asuu Suomessa.

Suomen perintöveron välttäminen edellyttää käytännössä sitä, että perittävän lisäksi myös perilliset asuvat ulkomailla perittävän kuollessa. Perittävän ja perillisten asuinpaikasta riippumatta Suomeen tulee maksaa perintöveroa siltä osin kuin jäämistöön sisältyy Suomessa olevia kiinteistöjä tai asunto-osakkeita.

Yksinkertaisin tapa välttää perintövero on luopua perinnöstä.

Kenelläkään ei ole velvollisuutta ottaa vastaan perintöä. Perinnöstä luopumalla välttää perintöveron ja kaiken sen hankaluuden, jota omaisuuden hallinnointiin ja realisointiin liittyy. Mahdollisuus saada lisää omaisuutta on kuitenkin useimmille kuin seireenin kutsu, johon on vaikeata vastata kieltävästi. Moni ottaa perinnön mielellään vastaan, mutta osa nurisee perintöverolipun saatuaan.

PERINTÖVERON TULEVAISUUS

Perintövero on lähes satavuotisen olemassaolonsa aikana tuottanut miljardeja euroja suomalaisen yhteiskunnan hyväksi. Todennäköisesti tämä jatkuu tulevaisuudessakin. Perintövero on varma ja luotettava vero, sillä vaikka ihmisen elinikä nousee, kuoleman valta ei kukistu.

Tulevaisuudessakin ihmiset kuolevat, sukupolvet vaihtuvat ja omaisuusesineet siirtyvät henkilöltä toiselle.

Perintövero kirpaisee vuorollaan jokaista perimispolvea, mutta vainajaa se ei satuta, sillä hän lähtee täältä joka tapauksessa niin kuin tänne tuli: yksin, alasti ja tyhjin käsin.

5 Comments on “Kunnes kuolema verottaa

  1. Tässä maassa pitäisi suhtautua yrittäjyyteen vähintään neutraalisti ja arvostaa sitä, että yrittäjä ottaa vastuun omasta ja perheensä toimeentulosta.
    Jos hyvin menee, niin moni muukin perhe saa elantonsa yrityksestä. Näitä menestystarinoita pitää saada lisää. Sukupolvenvaihdoksen verotuksen kiristämisellä siinä tuskin onnistutaan. Nyt verottajaltakin odotetaan asennemuutosta. Munivaa kanas ei kannata tappaa. Lait säätää eduskunta ja verottaja soveltaa niitä.

    Tykkää

    • Kiitos kommentista.

      Yritykset ovat talouden moottori, joka pitää yhteiskunnan rattaat käynnissä. Lähipiirissäni on paljon yrittäjiä ja arvostan heitä.

      Blogissani nostin omana mielipiteenäni esille sen, että yrityksen sukupolvenvaihdoshuojennussäännöksen ala ulottuu käytännössä laajemmalle kuin niihin tilanteisiin, joissa täysimääräinen perintövero vaarantaisi yritystoiminnan jatkuvuuden. Siitä ovat varmasti kaikki samaa mieltä, että huojennus on ehdottoman tarpeellinen silloin, kun perintövero asettaa yrityksen toiminnan ja työpaikat vaaran alle.

      Taneli Lallukka

      Tykkää

Kommentoi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: