Mistä uudet verottajat on tehty – kirjastopölystä?

Kävin pari viikkoa sitten haastattelemassa lähemmäs 30 Verohallinnon kesätyöntekijää Vantaalla. Osoittautui, että he kaikki opiskelivat korkeakoulussa, ja lähes puolet heistä oli tulevia oikeustieteen maistereita. Heistä jokainen oli opinnoissaan lukenut enemmän tai vähemmän vero-oikeutta, jotkut peräti pääaineenaan.

Hyvä näin, koska Verohallinnolla on tulevaisuudessa yhä enemmän tarvetta vero-oikeuden asiantuntijoista. Verohallinto on tärkeä vero-oikeutta soveltava virasto, ja se on pitkään panostanut korkeaan ammattitaitoon. Tarvetta ei vähennä se, että verovalvonta sekä ennakoiva ohjaus ja neuvonta digitalisoituvat yhä korkeammassa määrin. Ei siis ole ihme, että kaikilla kesätyöntekijöiksi rekrytoiduilla on jo entuudestaan vero-osaamista.

KIRJOISTA SAATU TIETO EI RIITÄ

Itse opiskelen Turun yliopistossa oikeustiedettä. Oikeustieteen maisterin tutkintoon kuuluu myös vero-oikeus. Aiempaan, Åbo Akademissa suorittamaani oikeusnotaaritutkintoon kuului vero-oikeuden perusteiden lisäksi käytännön kurssi, jossa opettelimme täyttämään oikein erinäisiä Verohallinnon lomakkeita. Viime vuoden kesätyössäni Verohallinnon henkilöverotustehtävissä opin vielä paremmin, kuinka vero-oikeutta oikeasti sovelletaan ja mitä niille täytetyille lomakkeille oikeasti tapahtuu.

Yliopistokursseilla minulla ei ollut hajuakaan, että veroilmoitukset luetaan sähköisesti ja käsitellään digitaalisesti. Yhtä nopeasti kuin vero-oikeus muuttuu, kehittyy myös Verohallinnon sähköistyminen: kohta lomakkeetkin ovat historiaa!

Vero-oikeuden kirjakaan ei kertonut, kuinka verotus käytännössä toteutetaan, vaan käsitteli verotuksen oikeudellista sääntelyä. Kesätyössä opin myös, että itse verotustyö ei ole niin paljon numeroiden pyörittelyä ja tulojen laskemista kuin kuvittelin, vaan enemmänkin oikeudellista tulkintaa.

ÄLÄ PELKÄÄ NUMEROITA!

Koska juristien vahvuus ei ole numeroissa, tuntuu moni oikkari sivuuttavan vero-oikeuden mielenkiintoisena oikeudenalana, vaikka todellisuudessa Verohallinnossa laskemisen suorittavat tietokoneet. Veroasiantuntijan tehtävä on tehdä oikeudellista tulkintaa, ja siihen tarvitaan oikeudellista asiantuntemusta. Siksi Verohallinto on yhä houkuttelevampi työnantaja yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta kiinnostuneille juristeille ja muille veroalan opiskelijoille, kuten kauppatieteilijöille ja hallintotieteilijöille.

Kun olin ELSA Finlandin hallituksen puheenjohtaja, järjesti tämä eurooppalaisten lakiopiskelijoiden Suomen osasto oikeustapauskilpailun vero-oikeudesta. Kuulin kilpailijoilta, että heistä moni ei aiemmin ollut erityisen kiinnostunut vero-oikeudesta, mutta kilpailun päätteeksi suuri osa suunnitteli lähtevänsä sille uralle.

Verohallinnon ennakoivaan ohjaukseen ja neuvontaan kuuluu myös oppilaitosyhteistyö, ja Verohallinto on kuulemma jopa ollut edelläkävijä verkkokurssien käyttöönotossa Vero-opiston aikana 2000-luvun alussa.

Siitä huolimatta peräänkuulutan yhä tiiviimpää Verohallinnon ja korkeakoulumaailman välistä yhteistyötä. Sieltä ne uudet verottajat tulevat! Kirjastojen uumenista ja tuomioistuinten penkeiltä harjoittelemasta.

Kommentoi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: