Maksaako artisti alvin?

Viime aikoina on julkisuudessa käyty keskustelua esiintyvien artistien keikkapalkkioiden arvonlisäverokohtelusta. Ainakin osa artisteista toivoo, että keikkapalkkioiden arvonlisäverottomuus poistuisi. Tässä yhteydessä keikkailevalla artistilla tarkoitetaan todellista yritystoimintaa pyörittävää artistia, eikä niinkään harrastuksenomaista toimintaa harjoittavaa muusikkoa. Kuulin tästä keskustelusta ensi kertaa reilu vuosi sitten. Muistan asiaa ihmetelleeni, sillä yleensähän arvonlisäverovelvollisuus mielletään yritystoiminnan rasitteeksi. Aiheeseen liittyvää uutisointia luettuani ja aiheeseen muutenkin paneuduttuani aloin ymmärtämään myös artistien kantaa asiassa.

Arvonlisäverolain mukaan esiintyvä taiteilija ei maksa palkkiostaan arvonlisäveroa. Hallituksen esityksessä eduskunnalle arvonlisäverolaiksi tätä linjausta on perusteltu lähinnä hallinnollisista syistä. Taustalla on myös ajatus, että esiintyvän taiteilijan toiminta ei useinkaan olisi liiketoimintaa ja toiminnasta saatu korvaus rinnastettaisiin palkkaan. Näin asiat ovat varmaan olleetkin 90-luvun alkupuolella, kun arvonlisäverolaki on laadittu. Ymmärtääkseni tämä ei enää kuitenkaan vastaa nykytilaa. Koska lainsäädännön muuttaminen on ymmärrettävästi hitaanlainen prosessi, pidän tärkeänä asiana, että artistit yhtenä ammattiryhmänä ovat lähteneet herättelemään lainsäätäjiä lain muutostarpeesta ja päivittämisestä vastaamaan nykyaikaa.

Mistä on kyse?

Nykytilan mukaan artisti ei maksa arvonlisäveroa saamastaan keikkapalkkiosta, mutta ei myöskään pysty vähentämään esiintymistään varten hankkimiensa tavaroiden ja palveluiden ostohintojen sisältämiä arvonlisäveroja. Koska keikkapalkkiosta ei makseta arvonlisäveroa, ei myöskään siihen kohdistuvista hankinnoista voida arvonlisäveroa vähentää. Tällaisten vähennyskelvottomien hankintojen määrän kasvu aiheuttaa artistien mukaan sen, että keikkapalkkioita joutuu ehkä nostamaan.

Jäin miettimään, että voiko keikkapalkkioiden arvonlisäverollisuus todella olla kannattavaa artistien näkökulmasta. Kyllä voi. Ainakin silloin, kun artistin keikkapalkkioiden sisältämä arvonlisävero jäisi pienemmäksi kuin ostojen arvonlisävero, joka vähennyskelvottomuuden vuoksi jää nyt artistin ylimääräiseksi kuluksi. Tällöin verovelvollisuuden mukanaan tuoma ”paha” olisi nykyistä vähennyskelvottomuuden mukanaan tuomaa haittavaikutusta pienempi. Artistit voisivat hyötyä keikkapalkkioiden arvonlisäverovelvollisuudesta myös silloin, jos keikkapalkkioihin sovellettaisiin alennettua verokantaa (10 %). Näin ollen artistin hankintojen arvonlisäverot voisivat olla myynnin veroja suuremmat, jolloin rahallista hyötyä voisi kertyä arvonlisäveron palautuksen myötä. Toisaalta jos alennettua verokantaa ei sovellettaisi keikkapalkkioihin, konkreettista hyötyä syntyisi myös silloin, jos artistin tekemät hankinnat ylittäisivät myyntien määrän. Tämä tosin tarkoittaisi tappiollista toimintaa. Mikäli arvonlisäverotuksen soveltamisalaa päätetään laajentaa, tulee ottaa huomioon myös mahdolliset lisääntyvät riskit liittyen arvonlisäverorekisterin väärinkäytöksiin.

Artistin näkökulma – Jannika Wirtanen vastaa

Jannika Wirtanen käsittelee blogissaan ”Artisti Maksaa” (12.11.2013, www.teosto.fi/teosto/blogi/artisti-maksaa) keikkapalkkioiden arvonlisäverovelvollisuutta ja nostaa esille hyviä pointteja keikkapalkkioiden arvonlisäverollisuuden puolesta. Yhtenä seikkana hän mainitsee, että arvonlisäverolain astuessa voimaan vuonna 1994, vastasivat yleishyödylliset yhdistykset valtaosasta tanssilavojen toiminnasta. Toimintansa yleishyödyllisyyden vuoksi nämä yhdistykset eivät pääosin olleet toiminnastaan arvonlisäverollisia, joten keikkapalkkioiden arvonlisäverollisuus olisi ollut niille suora lisäkulu.

Jannika Wirtanen puhuu blogissaan täyttä asiaa. Välttyäkseni liialliselta veropaatokselta, päätin soittaa Jannikalle ja kysyä hänen mielipiteitään keikkapalkkioiden arvonlisäverokohtelusta. Hän on perehtynyt aiheeseen niin ammattinsa kuin koulutuksensakin myötä, sillä hän on artisti ja suorittanut ylemmässä ammattikorkeakoulussa MBA-tutkinnon. Juteltaessa puhelimessa ja selatessani hänen opinnäytetyötään ”The effect of implementing value added tax on live music in Finland” Jannika korostaa, että teoriassa ei ole olemassa täysin arvonlisäverotonta toimintaa, ellei koko tuotantoketju ole arvonlisäveroton. Lisäksi Jannika uskoo vahvasti, että keikkapalkkioiden arvonlisäverollisuus ei siirtyisi välillisesti tilaisuudenjärjestäjän myymien lippujenhintoihin, vaan uraa luovat artistit voisivat jopa myydä keikkoja entistä enemmän ja halvemmalla joutumatta silti tinkimään liiaksi toimentulostaan. Opinnäytetyössä on myös laskelmia, jotka tukevat Jannikan väitettä.

Maksaako lopulta artisti – vai yleisö?

Arvonlisäverolaissa veronkertaantuminen on pyritty estämään oikeudella vähentää verolliseen liiketoimintaan kohdistuvien hankintojen arvonlisävero. Jotta veronkertaantumista ei pääsisi tapahtumaan, edellyttäisi se mahdollisimman laajaa arvonlisäverotuksen soveltamisalaa. Julkisuudessa käydyn keskustelun mukaan arvonlisäverovelvolliset yritykset järjestävät suurimman osan nykypäivänä pidettävistä konserteista tai keikoista. Näin ollen keikkapalkkioiden arvonlisäveron osuus ei välttämättä siirtyisi kokonaisuudessaan kuluttajan maksettavaksi pääsylipun hinnassa, sillä keikkapalkkion maksajalla olisi vähennysoikeus palkkion sisältämän arvonlisäveron osalta.

Toisaalta on syytä muistaa, että parturi- ja kampaamoalalle suunnattu alennetun verokannan kokeilu ei näkynyt hintojen alentumisena, vaikka näin alun perin oli toivottu tapahtuvan. Osittain tästä syystä suhtaudun varauksella myös keikkapalkkioiden arvonlisäverollisuuden hintoja alentavaan vaikutukseen. Tästä huolimatta ja keikoista suunnattomasti nauttivana kuluttajana toivonkin, että arvonlisäveron kertaantuminen keikkapalkkioissa voitaisiin jollakin tavalla estää. En toivoisi loistavien kotimaisten artistien keikkalippujen hintojen karkaavan normaalikuluttajan saavuttamattomiin.

2 Comments on “Maksaako artisti alvin?

  1. Liittyen artistien keikkailuihin, esimerkiksi Jannika B:n keikkoihin, ansainta riippuu myös keikkojen yleisömäärästä. Suurin osa artistien keikoista Suomessa järjestetään baareissa, jonne on ikäraja, ainakin K-18, useinmiten enemmänkin. Jo tämä rajaa fanien mahdollisuutta nähdä artisti, esimerkiksi Jannika B:llä on aivan varmasti paljon teinifaneja. Toinen juttu on esiintymisajankohta. Yleensä show on vasta puoleltaöin. Tänä päivänä elämänrytmi työelämässä on sellainen, että tuohon ajankohtaan on vaikea mennä katsomaan keikkaa sotkematta omaa vuorokausirytmiään. Pelkän verotuskysymyksen lisäksi musiikkibusineksessa pitäisi tapahtua jotain, jotta mahdollisimman monella fanilla olisi mahdollisuus nähdä artisteja… nykyään tämä onnistuu oikeastaan vain joissain kauppakeskusten avajaisissa …

    Niin, ja baareissa ihmiset ovat enemmän tai vähemmän kännissä. Menokin on useinmiten sen mukaista…..

    Tykkää

  2. Keikkapalkkioiden arvonlisäverollisuus kannattaa myös silloin, kun artistin maksama alv on suurempi kuin vähennettävä alv, kunhan järjestäjä on toiminnastaan alv-velvollinen. Esimerkki: artisti laskuttaa keikastaan 1.240e, 1.000e + alv 240e. Järjestäjä saa vähentää 240e valtiolle tilitettävästä verosta = nettovaikutus 0e keikkajärjestäjälle. Artisti saa vähentää esim 20e alv:n joistain omista hankinnoistaan, jolloin tilittää valtiolle 220e (240e-20e). Artisti siis saa entisen 1.000e ”palkan” + saa vähennettyä ostoihin sisältyneen alv:n keikkajärjestäjältä veloittamastaan alv:sta saaden esimerkissä 20e hyödyn. Tässä esimerkissä siis olettamus, että keikkapalkkioon lisätään alv. Artisti voisi halutessaan laskuttaa vähennyskelpoisen alv:n verran keikkajärjestäjää 980e (1.000e-20e), silti saaden entisen hyödyn.

    Tykkää

Kommentoi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: