Verkko vie, eikä Verohallinto vikise

Suomalaiset ovat veromyönteistä kansaa ja asiakkaiden mielestä asioiminen Verohallinnon työntekijöiden kanssa on helppoa, kertoo uusin asiakastutkimuksemme. Hyvä näin!

Sähköinen asiointi on lopullisesti lyönyt läpi ja meidän ammatilliseen osaamiseemme sekä tehokkuuteemme luotetaan vahvasti. Sähköinen asiointi palvelee asiakkaitamme hyvin! Aiomme kehittää ja laajentaa sähköisiä palveluitamme myös jatkossa.

Muuttuva Verohallinto?

Suomalaisten mielestä emme kuitenkaan ole pystyneet muuttumaan muun yhteiskunnan mukana niin hyvin kuin aikaisempina vuosina. Vuonna 2010 jopa 70 prosenttia koki että olemme muuttuneet muun yhteiskunnan mukana, mutta neljä vuotta myöhemmin 56 prosenttia on enää samaa mieltä.

Haluavatko asiakkaamme viestiä, että emme nykymenettelyillä ja -säännöksillä kykene enää turvaamaan verotuloja?

Verojen kerääminen koetaan tärkeäksi

Lievä enemmistö vastaajista kokee, että emme kohtele kaikkia asiakkaita tasapuolisesti. Voivatko esimerkiksi laajaa julkisuutta saaneet verosuunnittelutapaukset vaikuttaa kansalaisten näkemykseen yhdenvertaisuudesta? Vai vaikuttaako asiaan harmaan talouden näkyvyys mediassa? Omien veropäätösten oikeellisuuteen kuitenkin luotetaan vahvasti.

Asiakkaamme ovat erittäin tyytyväisiä toimintaamme kaiken kaikkiaan. Henkilökohtaisesti olen todella iloinen siitä, että 96 prosenttia suomalaisista kokee verojen keräämisen tärkeäksi, koska siten ylläpidetään hyvinvointiyhteiskuntaa. Jopa 74 prosenttia suomalaisista maksaa veronsa mielellään.

Verohallinnon asiakastutkimus 2014

8 Comments on “Verkko vie, eikä Verohallinto vikise

  1. Verohallinnon tutkimusta koskevassa tiedotteessa todettiin seuraavasti: ”Enemmistö (73 %) kokee Suomen verojärjestelmän vaikeaselkoiseksi. Tämä tunne on vahvistunut voimakkaasti vuodesta 2010 (64 %). Viljelijöistä 100 % pitää verotusta vaikeaselkoisena. Sen sijaan yrittäjät eivät enää koe verotusta vaikeaselkoisemmaksi kuin mitä palkansaajat kokevat.”

    Yrittäjät eivät koe verotusta vaikeaselkoiseksi, koska tilitoimistot hoitavat sitä heidän puolestaan. Mm. eri yritysmuotojen erilainen verotus, sekava arvonlisäverotus ja tulkinnanvaraiset kirjanpidon säännökset ovat vaikeaselkoisimpia asioita yritysten ja yrittäjien verotuksessa. Nyt kun kirjanpitolakia ollaan uusimassa, pienimmille alle 5 henkilöä työllistäville nanoyrityksille pitää luoda yksinkertaiset säännökset. EU:kin edellyttää tätä omissa kannanotoissaan ja säädöksissään.

    Tykkää

    • Kiitos kommentistasi, Lassi! Mekin Verohallinnossa haluamme Suomeen helposti ymmärrettävän ja toimivan verotusjärjestelmän. Tilitoimistoyhteistyön osalta olemme jo pitkään järjestäneet mm. veroinfotilaisuuksia taloushallinnon ammattilaisille. Tilaisuuksissa käsitellään mm. yritysverotuksen muutoksia ja ajankohtaisia aiheita. Kirjanpitolaissa on ammatinharjoittajan kirjanpitoa koskeva poikkeus, jonka mukaan heillä on mahdollisuus pitää niin sanottua yhdenkertaista kirjanpitoa. Tämä yksinkertaistaa kirjanpitovelvollisten velvoitteita jonkin verran.

      Tykkää

      • Tunnen aika hyvin kirjanpidon ja yritysverotuksen käytännöt, koska olen hoitanut satojen yritysten kirjanpitoja ja veroasioita yli 45 vuoden aikana. Kirjanpitolaki on muuttunut tänä aikana useita kertoja mutta yhdenkertaisen kirjanpidon säännökset ovat olleet laissa koko tämän ajan. Viimeksi 1997, kun kirjanpitolakia uudistettiin, ehdotin yhdenkertaisesta kirjanpidosta luopumista ja siirtymistä yksinkertaiseen kirjanpitoon. Nimittäin, yhdenkertainen kirjanpito on niin monimutkaista, että sitä eivät ammattilaiset tee. Sitä tekevät vain amatöörit, jotka saavat sitä käyttäen kirjanpitonsa sekaisin. Tärkeätä olisi rakentaa nanoyritysten kirjanpito ja myös yritysverotus maksuperusteen ja kassavirtalaskennan pohjalle. Se toteuttaisin oikeudenmukaisen verotuksen, helpottaisi harmaan talouden torjuntaa, yksinkertaistaisi kirjanpitoa ja estäisi yrityksiä ajautumasta konkurssiin. Tarvittaessa voin selostaa tätä asiaa tarkemmin.

        Tykkää

  2. Täytyy sanoa, että arkielämän havainnot eivät tue veromyönteisyyttä. Omalta kohdaltani voin kertoa etten maksaisi lanttiakaan veroja ellei olisi pakko. Samaa mieltä tuntuu olevan käytännössä kaikki tuttavatkin. Yksikään ei maksaisi vapaaehtoisesti. Ehkä tuttavapiirini mielipiteet ovat vääristyneet mutta en tähän oikein usko. Veroja on vihattu ja vältetty siitä saakka kun niitä on alettu perimään, enkä usko että tällä hetkellä ja tässä maassa tilanne olisi toinen. Miksi olisi?

    Jokainen meistä varmasti kannattaa hyvinvointiyhteiskuntaa ja siitä saatavia palveluja mutta jos vaihtoehto löytyy, sen rahoittaminen jätetään toisten huoleksi. Sama kuvio toistuu kaikissa yhteisrahoitteisissa järjestelmissä ja korostuu kun koko kasvaa niin suureksi ettei osallistujat henkilökohtaisesti tunne muita. Ilmiö näkyy hyvin jo taloyhtiöissä. Harva sinne oma-aloitteisesti mitään maksaisi.

    Sähköisen asioinnin lisäämisestä olen samaa mieltä – sitä sietääkin lisätä – yrityspuolelle. Verohallinnon tapauksessa näin henkilöasiakkaana voin tehdä käytännössä kaikki tarvittavat asiat jo nyt sähköisesti. Kiitos siitä!

    Tykkää

    • Kiitos Antti kommenteistasi!

      Hienoa, että olet löytänyt myös sähköiset palvelumme. Asiakastutkimuksessamme veromyönteisyys on yksi mitattu ulottuvuus suhtautumisessa veroihin ja verotukseen. Käsitteenä se kuvaa ihmisen asennetta. Verojen maksu ei voi perustua vapaaehtoisuuteen, vaan se on jo lähtökohdiltaan pakollista. On kuitenkin merkille pantavaa, että lähes kaikki (94%) haastatelluista pitää verojen maksua tärkeänä velvollisuutenaan. Syy-yhteys hyvinvoinnin, kehittyneen infrastruktuurin, yhteiskuntarauhan ja verotuksen välillä on Suomessa ja muissa Pohjoismaissa ymmärretty paremmin kuin muualla. Verotuksen taso ja järjestelmän selkeys ovat poliittisia kysymyksiä, ja todella toivoisin, että myös sillä taholla paremmin ymmärrettäisiin, että matalat verokannat, laaja veropohja ja selkeä järjestelmä olisi kaikkien etu pidemmällä tähtäimellä. Ratkaisut viime vuosina eivät ole olleet tähän suuntaan vieviä.

      TNS Gallupin tutkimuksen mukaan sekä veromyönteisiä että -kielteisiä löytyy kaikista ryhmistä, iästä, sukupuolesta, ammatista tai koulutuksesta riippumatta. Kaikista ryhmistä löytyy henkilöitä, jotka maksavat veronsa mielellään ja toisaalta henkilöitä, jotka eivät tee sitä mielellään. Yksi voimakas vaikutin asenteisiin on varmasti suhtautuminen mainitsemaasi hyvinvointiyhteiskunnan rahoittamiseen.

      Tykkää

      • Matalat verokannat ja laaja veropohja ei ole kaikkien etu pidemmällä tähtäimellä. Talouskasvun kannalta olisi järkevää kaventaa yritysverotuksen veropohjaa sallimalla 100 %:n poistot. Nykyinen verojärjestelmä suosii kasvua karttavia yrityksiä ja lyö nuijalla päähän kasvuyrityksiä.

        Tykkää

  3. Lassi Mäkinen:. Matalista verokannoista ja laajasta veropohjasta ajatellaan yleisesti aivan toisin.

    Hyvänä yleisenä veropoliittisena tavoitteena pidetään pyrkimystä neutraaliin verojärjestelmään. Ajatuksen taustalla on se näkemys, että talous toimii tehokkaimmin silloin, kun julkinen valta puuttuu siihen mahdollisimman vähän. Neutraali verotus ei vääristä taloudellista päätöksentekoa eikä siten aiheuta kokonaistaloudellisia tehokkuustappioita. Tätä toteutetaan parhaiten laajalla veropohjalla ja matalalla verokannalla.

    Kansantaloudellisesti tehokkain poistojärjestelmä perustuisi hyödykkeiden taloudelliseen kulumiseen. Tällöin verotuksessa vähennettävät poistot vastaisivat kirjanpidon suunnitelmanmukaisia poistoja. Poistojärjestelmä ei loisi investoinneille niiden taloudellisesta järkevyydestä riippumatonta verokannustinta tai -haittaa.

    Mikäli investoinnit voitaisiin aina vähentää kokonaan suoraan vuosikuluina (100 %:n poisto), se voisi yksittäisissä tilanteissa helpottaa investointien tekemistä. Yleisellä tasolla ja pitkän päälle täysi kertapoisto kuitenkin aiheuttaisi talouteen huomattavia vääristymiä ja tehokkuustappioita, koska investointeja olisi kannattavaa tehdä myös pelkästään verotussyistä.

    Tykkää

    • Jos aina ajatellaan, että mitään muuta ei saa sanoa kuin sen, joka on yleinen mielipide, maailma ei muutu.

      Meidän pitää unohtaa vanhat mantrat, kuten neutraali verojärjestelmä, matala verokanta ja laaja veropohja sekä poistojärjestelmän perustuminen taloudelliseen kulumiseen, sekä sen sijaan ajatella uudella tavalla, jos haluamme Suomen selviytyvän nykyisistä talousvaikeuksistaan.

      Verojärjestelmä ei milloinkaan ole neutraali eikä siihen oikeasti edes pyritä, kun verojärjestelmään tehdään muutoksia. Esimerkiksi viimeksi tehdyn yritysverouudistuksen hallituksen perusteluissa kerrottiin, mihin sillä pyritään. Poliittiset tavoitteet eivät ole neutraalisuutta.

      Nykyinen yritysverojärjestelmä ei ole neutraali. Se suosii kasvua vältteleviä yrityksiä. Kun yritys ei investoi, se tuottaa voittoa ja voi kerätä nettovarallisuutta, että osakkaat saavat edullisesti verotettuja osinkoja. Tämä ei hyödytä yhteiskuntaa eikä edes yrityksen omistajia.

      Jos poistot sallittaisiin heti, kun investointeihin uhrataan rahat, yrityksellä olisi veronmaksukykyä, kun verot tulevat maksettavaksi. Nykyjärjestelmässä yritys saattaa ajautua konkurssiin siksi, että se on ensin panostanut kaikki omat ja lainatut rahat investointeihin ja heti sen jälkeen se joutuu yleensä ottamaan lisää lainaa, kun verot lankeavat maksettavaksi ennen kuin tulot ylittävät kaikkien vähennysten määrän.

      Verohallinto hakee yrityksiä ahkerasti konkurssiin väittäen, että niillä on verovelkaa, mutta ei ota huomioon sitä, että yrityksellä on mahdollisesti vaihto- ja käyttöomaisuutta, joiden perusteella sillä on verosaatavaa. Nämä verosaatavat jäävät lopullisesti saamatta, kun yritys asetetaan konkurssiin. Valtio ja muut veronsaajat hyötyvät siitä, että yrityksiä ajetaan konkurssiin. Tällainen on nurinkurista talouspolitiikkaa.

      Poistojen perustuminen taloudelliseen kulumiseen on käsittämätön ajatus, kun verotuspoistot määräytyvät elinkeinoverolain prosenttien mukaan. Byrokraattisesti ja asenteellisesti määrätyillä poistoperusteilla ei ole mitään tekemistä taloudellisen kulumisen kanssa. Asenteellisuus on tullut monesti esiin, kun valtiovarainministeriö on halunnut alentaa poistoprosentteja (esimerkiksi irtain omaisuus 30 %:sta 25 %:iin).

      Tykkää

Kommentoi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: