T&K-lisävähennys verotuksessa

Osakeyhtiö voi vaatia tutkimus- ja kehittämistoiminnan lisävähennystä verotuksessa vuosilta 2013 ja 2014. Olemme jo saaneet joitakin T&K-vähennysvaatimuksia ja osassa vaatimuksia lisävähennyksen perusedellytykset eivät täyty. Verohallinto julkaisikin tiedotteen, jossa kerrataan vielä lyhyesti T&K-lisävähennyksen edellytyksiä.

T&K-lisävähennyksen edellytykset

Erityisesti nostaisin T&K-lisävähennysedellytyksistä esiin ”kirjalliset vaatimukset”. Jotta vähennyksen saa, on sen perusteena olevan T&K-toiminnan tapahduttava hankkeen muodossa. Hankkeen muodossa tapahtuva toiminta on suunnitelmallista (selkeä tavoite) ja sillä alku- ja loppupäivämäärä. Kirjallisella hanke-/projektisuunnitelmalla yhtiö osoittaa, että kyse on hankkeesta.

T&K-lisävähennyksen perusteenahan ovat em. hankkeeseen kohdistuvat palkkakulut. Palkkakulujen osalta edellytetään luotettavaa dokumentointia siitä, mikä osa henkilöiden työajasta kohdistuu T&K-hankkeeseen. Kirjallisella seurantaraportilla voi osoittaa, että mikä osa työajasta kohdistuu hankkeeseen.

Edellytyksenä on lisäksi, että samaan T&K-hankkeen palkkakustannuksiin ei ole saatu muuta valtiontukea. TEKES on käsittääkseni suurin T&K-toiminnan tukija Suomessa, joten kannattaa huomioida, että valtiontukena pidetään TEKES:n myöntämää sekä raha-avustusta että myös lainaa. Jos hankkeeseen on siis saanut TEKES:n rahoitusta, ei verotuksen lisävähennystä tavallisesti voi saada.

Jos olet vaatimassa T&K-lisävähennystä, kannattaa vielä kerrata sen edellytykset tiedotteesta ja aiheesta kirjoitetusta laajasta ohjeesta.

6B:n ongelmakohdat ja veronkorotukset

Kehotan myös katsomaan läpi toisen tiedotteemme koskien veroilmoituksen 6B muutamia yleisimpiä ongelmakohtia.

Aina aika-ajoin ovat yritysten saamat veronkorotukset nousseet keskusteluihin. Veronkorotushan voidaan määrätä, jos verotettavasta tulosta on vähennetty selvästi vähennyskelvoton meno. Nämä ovat sinänsä ikäviä tilanteita, koska kyseessä voi olla vain inhimillinen virhe veroilmoituksen täyttämisessä eli vähennyskelvoton meno on lipsahtanut vähennyskelpoiseksi ja näin ollen tullut vähennetyksi verotettavasta tulosta.

Ongelmakohdista erityisesti arvonalenemiset ja menetykset ovat sellaisia tavallisesti vähennyskelvottomia menoja, joita on ilmoitettu osana jotakin vähennyskelpoista kuluerää. Suosittelinkin aina tarkistamaan veroilmoitusta annettaessa, että verotettava tulo tai tappio vastaa varmasti sitä, mitä ilmoittaja tarkoittaa.

2 Comments on “T&K-lisävähennys verotuksessa

  1. 6B-lomakkeelta ja 62-liitelomakkeelta puuttuu kokonaan kohta epäonnistuneiden keskeneräisten investointien alaskirjaukselle, mikä on elinkeinoverotuksessa vähennyskelpoinen menetys. Tilinpäätöksen taseessa tällaiset investointimenot on kirjattu Pysyviin vastaaviin ryhmään Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat. Kun keskeneräinen hankinta ei koskaan valmistu tuotantokäyttöön, tilinpäätöksessä kirjataan koko kertyneestä investoinnista joko arvonalentuminen pysyvien vastaavien hyödykkeistä tai suunnitelman mukainen poisto (ainakin isommista pitäisi mielestäni käyttää arvonalentumista).

    Jos 62-lomakkeella irtaimen käyttöomaisuuden kohdalle merkitsee lisäpoiston, Verohallinto sanoo, että lisäpoisto hyväksytään vain, jos kaiken irtaimen käyttöomaisuuden käypä arvo on korkeintaan menojäännös verovuoden lopussa. Mutta kun puheena oleva keskeneräinen investointi ei koskaan kypsy irtaimeksi käyttöomaisuudeksi – se ei ikinä valmistu sellaiseksi käyttöomaisuudeksi, jolla olisi muuta tulontuottamiskykyä kuin romuraudan arvo. Jos yritys investoi esim. miljoona euroa uutta teknologiaa hyödyntävään koneeseen, mutta teknologiaa ei koskaan saada toimintakuntoon, yritys on yksinkertaisesti menettänyt miljoona euroa elinkeinotoiminnassa – lopullisesti – eikä sillä ole mitään tekemistä sen irtaimen käyttöomaisuuden kanssa, josta tehdään vuosittain max. 25 % menojäännöspoisto.

    Minulla on oma ratkaisuni, kuinka lomakkeet 62 ja 6B kannattaa täyttää, mutta verohallinnon pitäisi tiedottaa oikea tapa ja mieluiten korjata lomakkeet.

    Tykkää

    • Hei Controller!
      Ymmärsin, että tarkoitit siis investointia käyttöomaisuuteen, jota ei ole vielä ehditty ottaa käyttöön. Jos esim. konetta ei ole vielä ehditty ottaa käyttöön eikä siitä ole siis vielä voinut tehdä poistoja, voinee tällaisen virheinvestoinnin vähentää muissa kuluissa? Sitähän ei ole vielä kirjattu/aktivoitukaan käyttöomaisuuteen. Tällaista en ole ennen joutunutkaan pohtimaan!
      Jos taas kone on jo otettu käyttöön ja se on osa irtainta käyttöomaisuutta ja vaikkapa vuoden käytön jälkeen ilmenee, että investointi oli virheellinen, niin oikea tapaa vähentää se on lisäpoisto. Jos kyse on merkittävästä investoinnista tällöin lisäpoiston edellytykset täyttyvät kohtuu helposti. Pienempien investointien osalta, jos lisäpoiston edellytykset eivät täyty, investoinnin voi vähentää sitten poistoina.
      Onneksi erityisesti irtaimen käyttöomaisuuden osalta poistotahti on kuitenkin aika nopea (25 %).

      Tykkää

Kommentoi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: