kesäihmisiä

Verona-blogimme alkoi pyöriä kaksi vuotta sitten. Halusimme blogin avulla antaa kasvottomalle verottajalle kasvot, tai useammatkin, ollaanhan me extreme-lajien harrastajia, autoilun ystäviä, käsityöhulluja, kulinaristeja, turkulaisia, vaasalaisia ja ties mitä – joka tapauksessa enemmän ihmisiä kuin verottajia.

Halusimme blogilla myös lisätä kiinnostusta verotusta kohtaan tarjoamalla näkökulmia, joita syventävät vero-ohjeet eivät tarjoa. Halusimme yllättää positiivisesti.

Kahdessa vuodessa olemme oppineet paljon – tai ainakin sen, että tietyt aiheet herättävät tunteita enemmän kuin toiset.

Kun verottaja bloggaa jääkiekosta tai verotarkastuksesta, se kiinnostaa. Kun verottaja pyytää saada kuulla yrittäjien tarinoita byrokratiasta, se synnyttää keskustelun lakimuutoksista.

Joskus bloggauksiimme tulleet kommentit ovat kipakoita, joskus kannustavia, mutta jokaisesta kommentista olemme ilahtuneet, kuten myös jokaisesta tykkäyksestä ja yhteydenotosta. Kiitos!

Miten olemme onnistuneet blogin pyörittäjinä, ei ole meidän itsemme määriteltävissä. Kovasti kuitenkin jatkossakin yritetään yrittää.

Kesapiha odottaa lomailijaa.Ja varmaa on, että jossakin kohtaa vaivaamme teitä hyvät lukijat palautekyselyllä.

Verona joka tapauksessa lomailee kesäkauden ja palaa framille elokuun puolivälissä virkistyneenä ja kenties hieman uudistuneena.

Hyvät ihmiset ja ystävät – vai sanoisimmeko leikillisesti verovelvolliset – koko skribenttitiimin puolesta toivotan kaikille tasapuolisesti yhtä ihanaa kesää.

Jatketaan keskustelua vaikka Twitterissä: @mikmat68

PS. Suuntaamassa kesällä Poriin?

Olemme mukana, kun SuomiAreenan yhteiskunnallinen keskustelu valtaa kaupungin heinäkuussa. Järjestämme ma 11.7. klo 17–18.15 Kauppakeskus BeBOPissa keskustelutilaisuuden Kuka pelkää verovajetta?. Siinä meikäläinen pureutuu yhdessä Mikael Jungnerin ja Taru Tujusen kanssa verovajeeseen, sen yhteiskunnalliseen merkitykseen sekä siihen, miten Verohallinto yhdessä muiden toimijoiden kanssa voi huolehtia siitä, että verovaje säilyy alhaisella tasolla. Tämän lisäksi tapahtumatelttamme on kaikille avoinna Kansalaistorilla 11.–13.7. Nähdään Porissa!

 

Verohallinto ei lomaile

Verona Riikka1

Verohallinto ei täysin hiljene kesäksi vaan työllistää valtakunnallisesti toista sataa kesätyöntekijää ja korkeakouluharjoittelijaa.  Jututin Henkilöverotusyksikköön Ouluun kesätöihin tulleita nuoria ja kyselin heidän tunnelmiaan uudesta työstä ja työnantajasta.

”Työ on haastavaa ja mielenkiintoista uutena kun tulee. Täällä pääsee hyödyntämään omaa osaamista ja koulutusta ja työpäivät menevät nopeasti”, kertoo Marjut.

KESÄ(T)YÖSSÄ VALVOTAAN

Kesätyöntekijät ovat tärkeässä roolissa henkilöasiakkaiden veroilmoitusten läpikäynnissä ja osaltaan vaikuttamassa siihen, että vuoden 2015 verotus valmistuu lokakuun loppuun mennessä. Verotusslangilla ilmaistuna kesätyöntekijät valvovat.

Valvonnassa on tavallista, että asiakkaat ovat ilmoittaneet tietoja vajavaisesti tai epäselvästi. Välissä esimerkiksi kodin ja työpaikan välisten matkakulujen valvonta on varsinaista salapoliisin työtä, kun etsitään paikkahaun avulla osoitetietoja ja matkan pituutta. Mitäs sitten tehdään, jos kotitalousvähennystä on haettu könttäsummalla ilman erittelyä siitä, missä työ on tehty tai mikä on työn osuus?

TYÖ ON HULLUN OPETTAVAISTA

Uuden tulijan infoähky on realiteetti, joten opiskelujen aikana hankitusta tiedonhakuosaamisesta sekä lakitekstien ymmärtämisestä on etua. Kesäpestiläiset opiskelevat useimmiten oikeuden ja hallinnon aloja.

”Vero-oikeuden opinnoista on ollut hyötyä, sillä niiden pohjalta on osannut paremmin hakea tietoa ja ainakin teorian tasolla tiennyt, mistä puhutaan”, sanoo Laura.

Koulutustaustaa vastaava haasteellinen työ motivoi oppimaan.

”Vaikka alussa kaikki olikin sekavaa ja sovellusten käytössä oli  paljon opeteltavaa, ovat työtehtävät pikkuhiljaa kirkastuneet”, vakuuttaa Elisa.

ENSIN ISKI PANIIKKI – NYT MÄ VAAN HOIDAN TÄN

Osa kesätyöläisistä vastaa puheluihin. Koska kysymyksiä tulee maan ja taivaan väliltä, saa vastaaja olla skarppina.

”Puhelimen soidessa ei etukäteen tiedä asiakkaan asiaa ja kysymykset vaihtelevat, mikä on kasvattanut osaamista kovaan tahtiin. Vastaaminen jännitti aluksi paljon, mutta tilanteesta selvisi tsempillä ja rauhallisuudella. Oman osaamisen karttuminen ja se, että pärjää tilanteessa itsenäisesti on ihan parasta”, Tea sanoo.

Onnistumisen tunteita ja työn iloa tulee siitä, kun asiakas saa tarvitsemansa avun ja kiittää palvelusta.

”Kuukaudessa on oppinut asiaa enemmän kuin koulussa kokonaisuutena”, tuumaa Jenni.

Uusi työnantaja saa kehuja.

”Verohallinto on yllättänyt uudistuksenhaluisena ja joustavana työnantajana”, kiittelee Riina.

Omasta mielestäni uudet tulijat virkistävät työyhteisöä. Uudet ideat hyödynnetään puolin ja toisin ja omaa osaamista on ilo jakaa.

Olisiko sinusta verottajaksi? Avoimet paikat löydät valtiolle. fi:stä, Twitterin @VeroRekry-tililtä ja LinkedInistä.

Kommentoi Twitterissä @TaavettilaR

Verotarkastushehkutusblogi

Grillaamisesta se lähti

Edellisen blogikirjoitukseni kommenteissa minua pyydettiin olemaan kirjoittamatta hehkutusblogeja. Varoitus, tämä taitaa olla sellainen. Taidanpa nimittäin ylistää verotarkastusta ammattina.

Verotarkastajan ura ei ole pöllömpi vaihtoehto.

Kun rekrytoimme, odotamme hakijoilta muun muassa ylempää korkeakoulututkintoa. Sopivia tutkintonimikkeitä ovat esimerkiksi kauppatieteiden maisteri KTM tai hallintotieteiden maisteri HM. Tulevilta verotarkastajilta odotamme myös verolainsäädännön, kirjanpidon ja laskentatoimen hyvää hallintaa, talouselämän tuntemusta sekä suomen, ruotsin ja englannin taitoa. Lisäksi tarvitaan ongelmanratkaisukykyä, sillä yhdistelemällä eri tietolähteitä ja havaintoja verotarkastaja ratkoo, onko verotus mennyt oikein ja vastaavatko asiakkaan antamat ilmoitukset havaittuja tosiseikkoja.

Verotarkastajan työssä onnistumiselle vuorovaikutustaidotkin ovat tärkeät. Hän kun ei ainoastaan etsi harmaata rahaa tai maksamattomia veroja, vaan myös palvelee asiakasta eli ohjaa toimimaan oikein. Hyvä keskusteluyhteys asiakkaan kanssa edistää lopputulemaa ja tekee työstä antoisampaa.

Verotarkastajan työhön haetaan erilaisilla taustoilla. Kuka on vastavalmistunut nuori aikuinen, kuka on jo konkaroitunut yksityisellä sektorilla tai muualla valtionhallinnossa. Osa uusista verotarkastajista tulee Verohallinnon sisältä toisista tehtävistä: polku on voinut alkaa vaikkapa kesätyöstä korkeakouluharjoittelijana tai henkilöverotuksen valmistelutehtävissä.

Verotarkastustiimiläisten erilaiset taustat ovat rikkaus, jota hyödynnetään Verohallinnossa laajasti.

Itse aloitin Verohallinnon palveluksessa vuonna 2010. Sitä ennen olin toiminut mm. laskentatoimen opettajana ja kirjanpitäjänä. Nämä ammatit toivat hyvää pohjaa verotarkastajan työssä pärjäämiselle, mutta niin teki myös nuorena saatu työkokemus grillimyyjänä.

En nyt tarkoita kehittyneitä grillaustaitoja, enkä valomerkkien jälkeisten snagaritappeluiden selvittelytaitoja, vaan sitä miten myyjänä oppi hoitamaan kioskin rahaliikennettä. Niin sanotun  taloushallinnon ketjun osaaminen käytännössä auttaa hahmottamaan sitä, miten tuloja voisi vetää välistä.

Kun aloitin verotarkastajana, työn mielekkyys ja monipuolisuus tulivat itselleni pienenä yllätyksenä, vaikka minulla olikin ollut jonkinlainen myönteinen ennakkokäsitys siitä mitä verotarkastajan työ on – enhän muuten olisi ammattiin hakeutunut.

Työ ei ollutkaan sitä rutiininomaista tositteiden plaraamista, miltä se asiakkaan näkökulmasta näytti. Se oli kokonaiskuvan rakentamista ennakkotiedoista, tarkastuksella havaituista asioista, kirjanpidosta ja lainsäädännöstä.

Tältä pohjalta uskallan lämpimästi suositella verotarkastajan hommaa sinulle tai hänelle, jolla on yllä mainittuja taitoja ja jota kiinnostaa olla ohjaamassa euroja oikeaan paikkaan, vaikkapa harmaasta taloudesta valtion kassaan eli yhteiskunnan tueksi. Verohallinto tarjoaa hyvät mahdollisuudet uralla etenemiseen ja työssä erikoistumiseen, ja työyhteisönä tämä on kiva paikka.

Tällä hetkellä avoinna on useita verotarkastajan tehtäviä. Seuraa meidän työpaikkoja valtiolle.fi-sivulta tai Twitterissä @VeroRekry

Jatketaan jutustelua vaikkapa Twitterissä: @PiaAnsamaki.

 

 

 

Poikkeuksen poikkeukset riesanamme

Futurismi

Jo Adam Smithin Kansojen varallisuudessa korostetaan, ettei verotuksen pitäisi rasittaa veronmaksajaa paljoa yli sen, mitä verot kuluttava yhteiskunta saa veroista hyötyä. Nämä opit ovat tänä päivänä yhtä totta kuin vuosisatoja aikaisemminkin.

Lähtökohtaisesti verot on kerättävä omaisuudesta ja taloudellisesta aktiivisuudesta. Jos valtiolla ja muilla veronsaajilla on paljon menoja, on verojenkin oltava korkeat. Kuitenkin, jos verotus on liian mutkikasta, tulkinnallista tai epäselvää, veronmaksajan taakka kasvaa ilman vastapainona tulevaa hyötyä. Verojen kerääminen on kallista ja hankalaa ja oikean veron määrän tai toimintatavan selvittämiseksi joudutaan tekemään liikaa töitä.

IHMISTÄ TARVITAAN

Kaikkea tulkinnallisuutta ei verotuksesta varmaankaan koskaan saada pois, mutta erityisen hankaliksi asiat muuttuvat, kun laissa säädetään poikkeuksia. Silloin pitää määrittää, miksi ja miltä osin tavallisuudesta poiketaan. Rajatapauksia syntyy aina. Mitä moninaisempia tulkintatilanteita keksitään, sitä enemmän virkamiehiä tilanteita tarvitaan pohtimaan.

Yleensä Verohallinto suhtautuukin karsaasti poikkeuksiin ja poikkeuksen poikkeuksiin, joissa joudutaan tekemään monimutkaisia harkintoja ja laskutoimituksia. Varsinkin, jos harkintaa tai laskemista ei voida siirtää tietokoneille.

KONEELLINEN MALLI

Poliittiset päätöksentekijät haluavat silti aika ajoin poikkeuksia. Yksittäisille poikkeuksille voi olla järkeviä syitäkin. Tällaisten poikkeuksien lainvalmisteluun pitäisi varata kunnolla aikaa ja voimavaroja.

Päätöksentekijöiden pitäisi selvästi ja ajoissa määrittää se, kenelle halutaan normaalista poikkeava verotus, kuinka suuri poikkeuksen pitää olla ja millaiset rajaukset poikkeukselle halutaan. Sen jälkeen pitäisi olla kunnolla aikaa hakea malli, jossa halutut tavoitteet ja kohteet saisivat halutun poikkeuksen ilman kohtuuttomia selvittely- tai hallintokustannuksia. Oleellista olisi hahmottaa kattavasti kaikki ne tilanteet, joissa poikkeuksen poikkeusta sovelletaan. Jos kaikki tämä vielä voitaisiin hoitaa tietokoneella, tilanne paranisi entisestään.

Erityisen akuuttia tällaisten tavoitteiden seuraaminen on juuri nyt. Verohallinnossa on menossa historiallinen tietojärjestelmäuudistus ja verotusmenettelylainsäädännön muutos. Samalla SOTE-uudistus väistämättä muuttaa verotuksen rakennetta perustavanlaatuisesti. Päätettiinpä se rahoittaa miten hyvänsä.

Kun verojärjestelmä on kokonaisuus, jossa kaikki vaikuttaa kaikkeen, on huomioon otettavia asioita liki rajattomasti. Silti virkamiesten järki ja määrä ovat aivan yhtä rajalliset kuin aiemminkin.

JÄRKEVYYDEN POHTIMINEN JÄÄ MUIDEN TEHTÄVÄKSI

Kun valmistelussa on monia lakihankkeita ja Verohallinnolta pyydetään kantaa erilaisiin vaihtoehtoihin säätää asioita, joudumme aina kertomaan sen, mitä sellainen tai tällainen asia toiminnallemme tarkoittaa. Kun arvioimme poikkeuksen poikkeuksia, emme mieti tavoitteiden järkevyyttä. Se on muiden tehtävä.

Sen sijaan arvioitavaksi tulee, miten asian saattaminen lainmukaisesti ja yhtäläisesti verotetuksi onnistuu. Jos arvio on huono, on se yleensä melko painava tekijä koko poikkeusta vastaan. Siksi kaikkien verotukseen muutosta ajavien olisi viisasta pohtia, pystyykö homman hoitamaan tietokone tai keskinkertainen virkamies kohtuullisella työllä. Niitä Verohallinnolla kuitenkin tavallisesti on käytössä.

Yrittäjä, puhu meille byrokratiasta

close up of hands with calculator and notebook

Me verottajat haluamme kehittyä. Haluamme tehdä yrityksille asioinnin mahdollisimman helpoksi. Lainsäädäntöönkin pyrimme lähtökohtaisesti vaikuttamaan niin, että verotusta koskevat lait olisivat yksinkertaisia soveltaa. Monella muullakin viranomaisella on sama tavoite – asiakkaan etu.

Tahtoa meillä siis on. Kenties jopa osaamista ja joskus hieman resursseja. Ajatuksenpoikaakin kehitettävistä kohteista löytyy, mutta mikä kaikki byrokratian rattaissa mättää, sen tietävät parhaiten yritysasiakkaamme.

KERRO, KERRO JUHANNUKSEEN MENNESSÄ!

Oletko yrittäjä tai oletko jonkun yrityksen palvelussa? Onko sinulla kokemusta turhasta tai hankalasta viranomaisbyrokratiasta yritystoiminnassa? Nyt haluaisimme kuulla sinun tarinasi! Se voi koskettaa muutakin viranomaista kuin Verohallintoa. Erityisen hienoa olisi kuulla, miten asiat voitaisiin hoitaa paremmin. Sallittua on myös kertoa positiivinen kokemus siitä, miten joku asia jo hoituu hyvin.

Oman tarinansa byrokratiassa voi lähettää osoitteeseen suomi100@vero.fi. Aikaa on juhannukseen saakka. Kokemuksensa tai kehitysideansa voi kertoa nimettömästi tai nimellä, mutta toivomme saavamme lähettäjien yhteystiedot mahdollista yhteydenottoa varten.

LUOTTAMUKSELLINEN TARINOINTI EDISTÄÄ YHTEISTÄ ASIAA  

Viranomaisenkin on välillä hyvä herätä siihen, miksi täällä ollaan ja innostua työn tarkoituksesta! Mitä me voimme siis tehdä, että tämän yhteiskunnan rahoittaminen ei olisi niin vaikeaa? Itse tunnen aina piston sydämessäni, kun kuulen tarinan, jossa veroasiat ovat menneet solmuun yrittäjän hyvistä aikomuksista huolimatta. Muistanko aina, että oikein toimimisen pitää olla yrittäjille mahdollista ja mieluimmin jopa helppoa?

Saamiamme tarinoita käytämme taustatietona tulevassa Suomi 100 -kampanjassamme, josta kerromme lisää tuonnempana. Saatamme julkaista tarinoita kampanjan yhteydessä, mutta ilman, että kirjoittaja tai hänen edustamansa yritys olisi tunnistettavissa.

Kerro tarinasi tai kehota jotakin muuta kertomaan. Koska yrittäjät maksavat minunkin palkkani, haluan ja haluamme palvella yrityksiä paremmin.

Kommentoi Twitterissä @rantalatii

Pelaamalla verottajan unelma-asiakkaaksi

Blogikuva

Jaakko, 27 vuotta, on syrjäytynyt nuori. Hän käyttää aikaansa maleksien vuokra-asunnossa. Yläkerrassa asuva vakityössä käyvä sovinnainen aviopari paheksuu hänen elämäänsä. Porraskäytävässä häntä katsotaan alaspäin.

Jaakko pelailee videopelejä. Hän addiktoituu niihin ja päivät kuluvat huomaamatta. Suoritukset paranevat koko ajan.

Eräänä päivänä Jaakko törmää netissä sanaan striimaaminen. Pienen kipinän saaneena hän kokeilee netin kautta mainosten myymistä omaan pelaamiseensa ja pelaamisen tilausmyyntiä.

KAKSOISELÄMÄÄ

Jaakosta kehittyy vähitellen virtuoosi striimaamisessa. Jaakolla alkaa uusi salainen kaksoiselämä netissä, mutta surkeassa lähiössä. Rahaa alkaa kertyä valtavia määriä verrattuna peruspäivärahaan.

Netissä Jaakko kysyy varmuuden vuoksi verokarhun chat-palvelusta pitääkö rahoista maksaa veroa. Hän kuulee kauhukseen sanat tulovero, harrastustoiminta, muu tulonhankkimistoiminta ja elinkeinotoiminta.

Vero-chatissa tarjotaan vaihtoehdoiksi ennakonpidätystä tai ennakkoperintäperintärekisteriä. Ennakkoperintärekisteriin pääseminen alkaa pelottaa Jaakkoa, sillä luottotiedot ovat menneet aikaisemmin pienen kulutusluoton takia. Lopuksi chat tyrmää hänet sanalla arvonlisävero.

Netistä löytynyt tilitoimisto nauraa ja selittää Jaakolle tilanteen. Shokista laannuttuaan Jaakko löytää itsekin ohjeet verokarhun nettisivuilta. Bitcoineistakin on oma ohjeensa.

PIENESTÄ SUUREKSI

Toiminnan kasvettua Jaakko perustaa oman yhtiön ja palkkaa työntekijöitä. Toiminta laajenee alustoihin. Silloin hän saa kysymyksillään verokarhunkin haukkomaan henkeä. Mutta tietysti vain hetkeksi.

Ylimääräistä rahaa Jaakko alkaa sijoittamaan IT-startuppeihin. Suomen verohistorian kuriositeettia bisnesenkelivähennystä hän ei saa, mutta kaikkiin eri verolajeihin ja verokarhun palveluihin hän pääsee tutustumaan.

Sähköiset palvelut pelastavat lomakekammoisen Jaakon päivät. Oman veroilmoituksensa hän saa hoidettua helposti sähköisesti, mutta yrityksen asiat hän antaa suosiolla tilitoimiston hoidettavaksi. Jaakon yrityksen suora ja epäsuora verojalanjälki ovat roimassa kasvussa.

TIE JOHTAA KIVILINNAAN

Eräänä päivänä Jaakon muuttotavaroita kannetaan vuokra-asunnosta harmaan talouden torjunnan rakentamisilmoituksia käyttäen rakennettuun kivilinnaan. Yläkerran aviopari katselee muuttomiehiä ja hymyilee sovinnaisesti.

Jaakko nauraa mielessään, että he varmaan kuvittelevat hänen kaksoiselämästään tietämättöminä surkean luuserin saavan viimeinkin nauttia nyt pitkään toivotusta ulosottomiehen maksullisesta häätöpalvelusta. Palvelu on vuokranantajalle verovähennyskelpoinen vähemmän toivotuissa tilanteissa. Arvonlisäverottomana tietysti.

Kommentoi Twitterissä @ManninenPetri

Ainahan se on mielessä, verovaje

160509_shutterstock_small_390163645

Verovajeen pienentäminen on meidän työmme keskeisin tavoite ja horisontissa siintävä maali. Vaje on eräänlainen mittari sille, miten hyvin Verohallinto ja verojärjestelmä onnistuvat tavoitteissaan.

Verovajeella tarkoitetaan lainmukaisen ja todellisen verokertymän erotusta: mitä meidän kuuluisi lain mukaan kerätä ja mitä todellisuudessa saamme kerättyä. Verovajetta aiheutuu virheistä, osaamattomuudesta, maksukyvyttömyydestä ja sekä tietenkin tahallisesta velvoitteiden laiminlyönnistä. Ilmiönä se liittyy moniin muihin ilmiöihin, joista tahallisten laiminlyöntien kansoittama harmaa talous on ehkä tunnetuin.

Verohallinto on vuodesta 2013 alkaen kehittänyt realistista, toistettavaa ja kansainvälisen tieteellisen arvioinnin kestävää verovajeen arviointimenetelmää. Tähän mennessä olemme soveltaneet mallia arvonlisäverovajeeseen, mistä julkaisimme alkuvuodesta laskelmia Kansainvälisen valuuttarahasto IMF:n kanssa yhteistyössä.

Julkisuudessa esitetään välillä erilaisia arvioita verovajeen tai harmaan talouden koosta. Teimme sinulle muistilistan, jota kannattaa hyödyntää erilaisia arvioita lukiessa:

Verovajeen tason mittaaminen kaikilla menetelmillä on hyvin vaikeaa. Tästä syystä kannattaa kiinnittää huomiota erityisesti trendiin ja katsoa sen suuntaa: onko vaje kasvamassa vai pienenemässä.

Nopeasti tehtyihin, vain yhtä vuotta koskeviin arvioihin kannattaa suhtautua kriittisesti. Erityisesti koko EU-aluetta koskevat arviot ovat haastavia, koska lainsäädäntö eri maissa vaihtelee ja vertailuaineistoissa on eroja. Esimerkiksi ensimmäisessä EU:n julkaisemassa ALV-vajetutkimuksessa Suomen vajeeksi arvioitiin noin 15 prosenttia. Nykyiset arviot Suomen alv-vajeesta ovat noin 5 prosenttia. Ensimmäisessä tutkimuksessa eräitä arvonlisäverottomia kansantalouden tilinpidon eriä käsiteltiin virheellisesti verollisina, mistä ero syntyi.

Verovaje ei ole sama asia kuin kerättävissä olevat verot. Arviointiin liittyy paljon epävarmuutta tuovia tekijöitä. Esimerkiksi tupakan salakuljettamisen vähentämiseen tähtäävät toimenpiteet voivat hyvinkin pienentää vajetta, mutta verotulojen ei voi arvioida kasvavan samassa suhteessa.

Jos jonkin yksittäisen toimenpiteen vaikuttavuudelle ilmoitetaan jokin summa, kokonaisverovaje ei välttämättä kutistu ko. summalla. Tämä on totta erityisesti harmaan talouden kohdalla. Rikolliset kehittävät jatkuvasti uusia keinoja lakien kiertämiseen. Esimerkiksi EU:n sisäkaupassa petosten vähentämiseksi on tehty Euroopassa paljon, mutta rikolliset keksivät aina uusia ja monimutkaisempia keinoja petosten tekemiseen. Näin ollen hyvätkään viranomaistoimenpiteet eivät välttämättä riitä verovajeen pienentämiseksi.

Verojäämät eli ilmoitetut mutta maksamatta jääneet verot eivät ole yhtä kuin harmaa talous. Jäämien kehitykseen vaikuttavat keskeisesti suhdannevaihtelut. Esimerkiksi finanssikriisin seurauksena vuonna 2008 arvonlisäverojäämät kasvoivat yli 36 miljoonaa euroa (+29 %) edelliseen vuoteen verrattuna.

Suomen talouden keskeisin ongelma on talouskasvun puute ja siitä seurannut julkisen talouden alijäämä. Tätä alijäämää ei voida poistaa verovajetta pienentämällä. Tarvitaan toimenpiteitä, joilla saadaan Suomen talous kasvamaan. Verovajeen tulisi olla mahdollisimman pieni, mutta todellisuudessa sitä ei koskaan voi saada täysin kurottua umpeen.

Miksikö?

Koska se on liikkuva maali, abstraktio, ja melkein kuin elävä organismi. Aina muuttumassa.

Jatka keskustelua vaikkapa Twitterissä: @AkiSavol.

Paratiisimaalaus

Vanhojen kertomusten mukaan maailma oli aikojen alussa paratiisi, siihen asti kun ihminen valitsi väärin. Alkuperäisen paratiisin kadotettuaan ihminen on sukupolvesta toiseen rakentanut itselleen monenlaisia paratiiseja ja utopioita. Yksi ihmisen rakentamista paratiiseista on veroparatiisi.

Veroparatiisiin niin kuin muihinkin paratiiseihin pääsevät vain harvat ja valitut. Veroparatiisiin ei pääse hyvillä teoilla tai tietynlaisella uskolla, veroparatiisiin pääsee rahalla. Veroparatiisit kutsuvat luokseen ihmisistä kaikkein ahneimpia.

VEROPARATIISIN MÄÄRITELMÄ

Veroparatiisi määritellään yleensä erilaisten tunnusmerkkien perusteella. Veroparatiisille on tunnusomaista matala tai olematon veroaste, tiukka pankkisalaisuus ja niukka tietojen vaihto sekä mahdollisuus kätkeä omistukset esimerkiksi bulvaanien ja trustien taakse. Maailmalla on kymmeniä valtioita ja alueita, joita voidaan kutsua veroparatiisiksi.

Veroparatiisien käyttötarkoitus erityisesti yksityishenkilöillä on yleensä tulojen salaaminen verottajalta tai rikollisella toiminnalla hankitun omaisuuden kätkeminen. Harvemmin veroparatiisi liittyy aidon yritys- tai sijoitustoiminnan harjoittamiseen.

VEROPARATIISEISTA SAADAAN TIETOA

Kansainvälisen painostuksen johdosta useimmat veroparatiisialueet ovat viimeisten vuosien aikana tulleet mukaan tietojenvaihtosopimuksiin. Suomellakin on nykyään tietojenvaihtosopimus kaikkien perinteisten veroparatiisien kanssa. Suomella on tietojenvaihtosopimus esimerkiksi Panaman, Monacon, Liechtensteinin, Caymansaarten, Mansaaren, Vanuatun, Belizen, Jerseyn ja Guernseyn kanssa. Tietojenvaihtosopimuksia on käytännön verotustyössä sovellettu ja tietoa on veroparatiiseista Suomeen saatu.

Tietojenvaihtosopimusten ongelmana on kuitenkin ollut se, että ne eivät yleensä velvoita automaattiseen tietojenvaihtoon. Tietoa saadaan useimmiten vain pyynnöstä, mikä tarkoittaa sitä, että verottajalla täytyy olla vihiä yksittäisen henkilön asioista, jotta osataan pyytää ulkomailta tarkempia tietoja.

Tietojenvaihto tehostuu huomattavasti vuodesta 2017 ja 2018 alkaen, kun lähes sata valtiota ja lainkäyttöaluetta aloittaa keskenään automaattisen tietojenvaihdon. Tietojenvaihto perustuu OECD:n ja Euroopan neuvoston piirissä laadittuun yleissopimukseen veroasioissa annettavasta virka-avusta (Convention on Mutual Administrative Assistance in Tax Matters). Tietoa vaihdetaan automaattisesti yhteisen mallin, niin kutsutun Common Reporting Standardin mukaisesti. Suomi tulee saamaan vuosittain automaattisesti tietoa Suomessa asuvien henkilöiden ulkomailla olevasta varallisuudesta ja pääomatuloista. Uudessa automaattisessa tietojenvaihtomenettelyssä on mukana myös useita veroparatiisialueita.

TIETOVUODOT

Yllättävän avun tiedonsaantiin ovat viime vuosina tarjonneet useat tietovuodot. Ne ovat johtaneet eri valtioiden verohallinnot lukuisten veronkiertäjien jäljille. Panama-tietovuoto on jatkoa tälle trendille.

Tulevaisuudessa tullaan hyvin todennäköisesti näkemään useita vankeustuomioihin johtavia veropetos-oikeudenkäyntejä. Lisäksi odotettavissa on vahingonkorvausoikeudenkäyntejä, joissa vaaditaan vanhentuneiden verosaamisten korvaamista valtiolle.

VEROPARATIISIEN LOPPU

Valtioiden mitta alkaa olla täynnä veronkiertäjiä kohtaan. EU:n komissio on arvioinut jäsenvaltioiden menettävän veroparatiisien vuoksi joka vuosi tuhannen miljardin euron verotulot. Kyseessä on päätä huimaavan suuri rahamäärä, jonka verolle saamiseksi tehdään entistä lujemmin töitä.

On hyvin mahdollista, että kansainvälisen yhteistyön tuloksena veronkiertäjät saadaan tulevaisuudessa ajettua pois veroparatiiseista. Veroparatiisien ovet suljetaan ja portinvartijoiksi jäävät kansainvälinen yhteisö ja veroviranomaiset.

 

 

 

 

Muuttuva muutosverotus on kaikkien etu

smiling young man jumping in air

Elämä on ainaista muutosta, niin myös verotus, puhumattakaan muutosverotuksen muutoksesta. Sellaiset tuulet joka tapauksessa puhaltavat.

Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen lakipaketista, joka tuo vuonna 2017 monia muutoksia muutosverotukseen. Sitä yhtenäistetään, virtaviivaistetaan ja yksinkertaistetaan. Muutosverotuksesta on kyse, kun Verohallinto tai asiakas huomaa että, verotuspäätöksen jälkeen asiakkaan verotukseen pitäisikin tehdä jokin muutos.

oikaisuaika

Oikeusturva paranee

Muutoksenhakuaika tulee olemaan kolme vuotta verovuoden päättymistä seuraavan vuoden alusta – tällä hetkellä se on tuloverotuksessa viisi vuotta. Määräaika on sama meille viranomaisena ja asiakkaille, ja se pätee kaikkiin verolajeihin.

Lisäksi eräissä poikkeustapauksissa Verohallinnon on mahdollista pidentää oikaisuun käytettävää aikaa vuodella. Erittäin poikkeuksellisissa tapauksissa Verohallinnon oikaisuaika on kuusi vuotta.

Pidempi kuuden vuoden määräaikaa koskee siirtohinta-asioita, joitakin yritys- ja rahoitusjärjestelyjä sekä kansainvälisen tietojenvaihdon kautta esiin nousevia tapauksia. Eli suurinta osaa yrityksistä ja henkilöistä pidennys ei koske lainkaan. Rikosprosessista nousevaa verotuksen muutostarvetta koskee omat määräaikansa.

Asiakkaiden kannalta muutokset tarkoittavat oikeusturvan ja ennustettavuuden paranemista. Kun oikaisuaika pääsääntöisesti lyhenee viidestä vuodesta kolmeen, Verohallinnolta vaaditaan entistä reaaliaikaisempaa valvontaa, mikä onkin toimintaamme ohjaava tavoite.

Jatkossa Verohallinto voi oikaista verotusta varsin vapaasti – luottamuksen suoja ja uudelleen harkinnan kielto rajoittavat oikaisumahdollisuutta. Uudelleen harkinnan kielto tarkoittaa, ettei Verohallinto voi ottaa ratkaisemaansa asiaa uudelleen käsiteltäväksi, ellei se ole saanut uutta tietoa kyseessä olevasta asiasta.

Virtaviivaiset menettelyt

Oma-aloitteiset verot ovat niitä veroja, joita yrittäjät joutuvat maksaan nimensä mukaisesti oma-aloitteisesti ns. kausiveroilmoituksilla, kuten esimerkiksi arvonlisävero. Näiden verojen menettelysäännöksiin on tulossa muutoksia, jotka kootaan uuteen oma-aloitteisten verojen verotusmenettelylakiin.

Suuri muutos on, että muutosprosessit yhtenäistetään ja myös oma-aloitteisista veroissa haetaan ensin oikaisua. Oikaisuvaatimukset ratkaisee oikaisulautakunta, kuten tuloverotuksessakin. Tällä hetkellähän oikaisulautakunta ei käsittele arvonlisäverotusta.

Oikaisulautakunnan päätöksistä asiakkaat ja Verohallinto voivat valittaa hallinto-oikeuteen. Verovelvollisen on tehtävä valituksensa 60 päivässä. Nykyisellään valituksen jättämistä voi tuloverotuksessa pantata peräti viisi vuotta.

Ei mitään kiirettä oppia uutta

Jos lakipaketti nuijitaan eduskunnassa läpi, uudet säännökset tulevat arvonlisäverotuksessa voimaan kaudesta 1/2017 ja tuloverotuksessa verovuodesta 2017.

Hallinto-oikeuden 60 päivän valitusaikaa lukuun ottamatta, uuden lain mukaisia määräaikoja, joudutaan ensimmäisen kerran laskemaan toden teolla vasta loppuvuonna 2020. Joten meillä kaikilla on hyvin aikaa omaksua uudet säännöt.

Täällä Verohallinnossa käynnistyvät massiiviset koulutukset, joilla varmistetaan, että jokainen verottaja tulkitsee muutoksenhakua koskevia sääntöjä samalla tavalla verolajista ja verotoimiston sijainnista riippumatta. Lisäksi vero.fi:ssä julkaistaan toukokuun aikana kampanjasivu, jolle kootaan suurelle yleisölle tieto tästä lakipaketista.

Ei ehkä kuulosta virtaviivaiselle eikä yksinkertaiselle, mutta on sitä – usko minua. Yhtenäiset määräajat ja oikaisumenettelyt virtaviivaistavat muutoksenhakuprosessia. Lisäksi käsittelyajat tulevat varmasti lyhenemään.

Kaikki voittavat.

blog

Veroilmoitus on joskus pähkinä purtavaksi. Saamme vuosittain kymmeniätuhansia puheluita ja vastaamme ahkerasti chatissä ja Vastauspankissa – samoihin kysymyksiin!

Jos kuulut enemmistöön, myös oma kysymyksesi löytyy melko varmasti seuraavien joukosta. Tässä TOP 7 suomalaisten meille esittämiä suosikkikysymyksiä vastauksineen:

Kysymys 1: Milloin esitäytetty veroilmoitus saapuu?

Veroilmoitus saapuu kotiinkuljetuksella huhtikuun loppuun mennessä. Ei syytä huoleen, vaikka naapuri tai puoliso olisi jo saanut omansa. Näet palautuksia tai mätkyjä lukuun ottamatta kaikki paperilla olevat tiedot jo nyt osoitteessa vero.fi/veroilmoitus. Tee samalla mahdolliset muutokset, kun kerran kirjaudut palveluun.

Kysymys 2: Milloin veroilmoitus täytyy palauttaa?

Suurin osa veroilmoituksen saajista voi huokaista helpotuksesta – 3,5 miljoonan tarvitsee vain tarkistaa ilmoitus, sillä tiedot ovat siinä valmiiksi oikein. Noin 1,5 miljoonalla on täydennettävää. Jos kuulut siihen joukkoon, varmista oma palautuspäiväsi veroilmoituksen yläkulmasta tai verkkopalvelussa.

Tänä vuonna suurimman osan h-hetki on joko 4.5. tai 13.5.

Pieni vinkki! Ilmoituksen tekoa ei kannata jättää ihan viime tippaan. Viimeisinä palautuspäivinä samoissa puuhissa on kymmeniätuhansia suomalaisia, joten se saattaa aiheuttaa ruuhkaa.

Kysymys 3: Miten ilmoitan matkakulut veroilmoituksessa?

Avaa Veroilmoitus verkossa -palvelu ja kirjaudu pankkitunnuksilla. Jos kyseessä on perinteinen asunnon ja työpaikan välinen matka, avaa palvelussa kohta Matkakulut ja lisää uusi asunnon ja työpaikan välinen matka.

Jos ei tällä vinkillä ja palvelun ohjeiden avulla vielä avautunut, perusmatkoja käydään läpi verkkolähetyksessä 26.4.

Matkakuluja ilmoittaa muuten noin 800 000 työmatkalaista ja se on ykkössyy palauttaa veroilmoitus. Et siis ole yksin, jos olet ilmoittamassa näitä tietoja.

Onko sulla vähän harvinaisempia matkakuluja, kuten erityisalojen matkoja, työmatkoja tai viikonloppumatkoja perheen luo? Vilkaise vero.fistä, miten ilmoitat ne näppärimmin ja kerralla oikein.

Kysymys 4: Voiko veroilmoitukseen verkossa tehdä vielä myöhemmin muutoksia sen jälkeen, kun sen on jo kerran palauttanut?

Ilman muuta voi. Voit tehdä korjauksia verkossa palautuspäivääsi saakka. Verkossa ilmoittamisen etuja tämäkin!

Kysymys 5: Miten ilmoitan vuokratulot?

Haluatko päästä helpolla? Siinä tapauksessa ilmoitat vuokratulot ja niihin kohdistuvat kulut osoitteessa vero.fi/veroilmoitus. Verkossa et nimittäin tarvitse liitelomakkeita.

Kinkkisemmissä kysymyksissä myös apu löytyy verkosta. Verohallinto on räätälöinyt juuri sinua varten verkkolähetyksen. Ilmoittaudu mukaan 27.4. klo 9 alkavaan Vuokranantajan veroinfoon vero.fi:ssä.

Kysymys 6: Olen jo ilmoittanut matkakulut / vuokratulot / kotitalousvähennyksen verokortille, pitääkö ne ilmoittaa vielä uudelleen keväällä?

Jos olet ollut kaukaa viisas ja ilmoittanut matkakulut ja kotitalousvähennyksen tiedot jo edellisen vuoden verokortilla, ne näkyvät automaattisesti veroilmoituksella. Tarkista, että ne ovat ok ja sen jälkeen voit keskittyä onnittelemaan itseäsi. Homma on sillä selvä.

Vuokratulot sen sijaan eivät siirry valmiiksi veroilmoituksellesi verokortilta tai ennakkoverojen perusteella. Ilmoita vuokratulot Veroilmoitus verkossa -palvelussa.

Kysymys 7: Miten ilmoitan kotitalousvähennyksen?

Kotitalousvähennys onkin mukava juttu, sillä vähennys tehdään suoraan veron määrästä. Vaikutus on siis yleensä tuntuva. Helpoiten – yllätys, yllätys – ilmoitat kotitalousvähennyksen tiedot verkossa.

Jos haluat hypätä paperiviidakkoon, valitse työn laadusta riippuen liitelomake 14A, 14B tai 14C ja muista sen lisäksi täyttää tiedot veroilmoitukselle. Suosittelen kuitenkin valitsemaan verkon!

rekka_blog (2)

En löydä vastausta omaan kysymykseeni. Mitä teen?

Ei hätää, sillä tähänkin kysymykseen on vastaus valmiina. Löydät omaan uniikkiin pulmaasi vastauksen käymällä Vastauspankissa tai kysymällä chatissa. Jos haluat kokeilla jotain uutta, osallistu verkkolähetykseen tai hyppää Verorekan kyytiin.

Kaikki hyötyvät, kun saat hoidettua veroasiasi mahdollisimman helposti. Usein puhelinsoitto tai käynti ei ole nopein tapa saada vastausta yleisimpiin kysymyksiin. Niihin törmäät nimittäin todennäköisesti muissa palvelukanavissamme vaikka vahingossa.

 

Seuraa

Get every new post delivered to your Inbox.

Liity 163 muun seuraajan joukkoon

%d bloggers like this: