Kun vanha väistyy uuden tieltä

OmaVero

Uusi verkkopalvelumme OmaVero avautui oma-aloitteisten verojen ilmoittamiseen 3. tammikuuta. Viikon aikana palvelussa on ehtinyt käydä noin 65 000 yksittäistä käyttäjää, joista moni on ollut kirjanpitäjiä. Tässä ajassa 160 000 asiakkaan tietoja on katseltu ja peräti 115 440 veroilmoitusta annettu.

Tällä hetkellä OmaVeroa käyttävät ensisijaisesti taloushallinnon ammattilaiset ja yrittäjät päivittäisessä työssään hoitaessaan veroasioita sekä yksityishenkilöt satunnaisemmin. Lähivuosien aikana OmaVerosta rakentuu palvelu, jossa käytännöllisesti katsoen kaikki voivat hoitaa kaikki veroasiansa.

Paitsi että OmaVero askel kerrallaan korvaa liudan vanhoja verkkopalveluja, OmaVeroon rakentuu täysin uusia toiminnallisuuksia ja uusia mahdollisuuksia hoitaa veroasioita sähköisesti – ja suunnittelutyössä pitää huomioida koko tuleva käyttäjäkunta.

Tammikuussa siis iso ja tärkeä kohderyhmä – taloushallinnon ammattilaiset – pääsi asioimaan OmaVeroon.

Uudesta palvelusta kun on kyse, on luonnollista, että käyttäjiltä on tullut kysymyksiä ja kehitysehdotuksia. Osa ammattikäyttäjistä on ihmetellyt missä jotkut Verotili-palvelusta tutut toiminnot ovat, esimerkiksi kuukausiyhteenvedot.

Joltain osin OmaVeron ja vanhan Verotili-palvelun eroavaisuudet johtuvat siitä, että vanhat toiminnot ovat käytettävissä uudistuneessa muodossa. Toisaalta tietoja näytetään eri logiikalla ja jotkut toiminnot ovat siksi jääneet tarpeettomiksi.

Esimerkiksi, koska OmaVeroon ilmestyy kuukausittain yhteenveto oma-aloitteisten verojen tapahtumista, palveluun ei ole toteutettu erikseen toiminnallisuutta, jolla saisi muodostettua kuukausiyhteenvetoja verokauden tapahtumista.

Joidenkin Verotili-palvelun vanhojen toiminnallisuuksien osalta olemme päätyneet kompromisseihin, jotta ehtisimme – ja ehdimmekin – rakentaa OmaVeroon kokonaan uusia, asiakkaiden toivomia toiminnallisuuksia:

OmaVerossa voi vastata selvityspyyntöihin esimerkiksi oma-aloitteisiin veroihin tai rekisteröintiin liittyen.

OmaVerossa on nähtävillä oma-aloitteisten verojen osalta voimassa olevat ilmoitustiedot riippumatta mitä ilmoituskanavaa on käytetty.

OmaVerossa on nähtävillä siellä olevien verojen osalta erääntyneet verot riippumatta ovatko ne vielä perinnässä vai ei.

Samalla kun tasapainoilemme suunnittelutyötä tehdessämme vanhojen palvelujen ominaisuuksien ja OmaVeron uusien toiminnallisuuksien kanssa, olemme pyrkineet huomioimaan, että asiakkaiden tarvitsemat tiedot ovat saatavilla uudessakin palvelussa.

Ja saadun palautteen perusteella OmaVeroa voidaan edelleen kehittää sen nykyisten toimintojen sekä uusien tarpeiden osalta. Samalla valmistaudumme rakentamaan palvelun seuraavaa vaihetta.

OmaVero jatkaa kasvuaan vielä monta vuotta.

Kommentoi vaikka Twitterissä @katja_sene

PS. Pian vero.fi:ssä on saatavilla lisäohjeita yhteenvedosta. Ohjevideoita esimerkiksi maksamisesta ja ilmoituksen korjaamisesta löytyy OmaVeron etusivulta ja YouTubesta, videoita tehdään lisää ajan kanssa. Ja Vastauspankissa on monia OmaVeroon liittyviä kysymyksiä ja vastauksia – kenties sinunkin kysymyksesi?

Joukkorahoituksen veroviidakko

Astronaut in outer space against the backdrop of the planet earth. Elements of this image furnished by NASA.

Näet mainoksen, jossa kehotetaan tukemaan hyvää elokuvahanketta. Pääset verotarkastajan avaruusasussa esiintymään Verotähtien imperiumi -nimisen elokuvan joukkokohtaukseen ja saat kiitokseksi kannustamisesta äänivallattoman osakkeen. Sinulle luvataan myös hieman rahaa, jos elokuva lähtee lentoon ja menestyy.

Jokainen voi osallistua ja ei tarvita mahdollisesti hankalasti saatavissa olevaa pankkirahoitusta.

Eri aikakausina syntyy erilaisia ilmiöitä. Myöhemmin niistä kehittyy veroilmiöitä. Verotuksen paneutuneet tarkastelevat, miten ilmiöt sopeutuvat voimassa olevaan lainsäädäntöön. Niistä voi tulla verotuksen kuumia perunoita, joista keskustellaan paljon.

Yksi tällainen kuuma peruna on joukkorahoitus, jolla on lukemattomia erilaisia ilmenemismuotoja. Rahaa kerätään erilaisiin hankkeisiin erilaisilla tavoilla. Jokainen voi osallistua ja ei tarvita mahdollisesti hankalasti saatavissa olevaa pankkirahoitusta.

Osapuolet eivät välttämättä ymmärrä, että asiaan voi liittyä monimutkaisia verotuksellisia nyansseja. Ne eivät välttämättä tule edes mieleen.

Asiaa pitää katsoa esimerkiksi tuloverotuksen ja arvonlisäveron näkökulmasta.

Mitä pitäisi pohtia?

Pitäisi miettiä rahan kohdentumista ja sitä, onko rahaa sijoitettu johonkin pääomana, onko sitä lainattu tai onko sillä ostettu jotakin.

Asiaa pitää katsoa esimerkiksi tuloverotuksen ja arvonlisäveron näkökulmasta. Tuloverotus on usein suurpiirteisempää kuin arvonlisävero, jossa asioita tarkastellaan usein veromikroskoopilla tai tehdään magneettikuvaus.

Esimerkkinä mainittakoon Korkeimman hallinto-oikeuden vanhat ennakkoratkaisut koirien herkku- ja puruluista. Niitä verotetaan eri arvonlisäveroprosentilla. Ihmettelin asiaa, mutta koiria paremmin tuntevat kertoivat minulle, että koira syö vain toisen luista.

Joukkorahoituksen veroviidakkoon tarvitset kunnollisen viidakkoveitsen.

Kunnon työkalut

Verotuksesta innostuneet ovat aivan yhtä innostuneita kuin suuri yleisö joukkorahoituksesta. Mitä nyt sitten pitäisi tehdä?

Etukäteen on hyvä miettiä, miten verotus menee oikein. Tarvittaessa voi hakea ennakkoratkaisun.

Joukkorahoituksen veroviidakkoon tarvitset kunnollisen viidakkoveitsen. Raskaan sarjan harvennushakkuutyyppinen verometsätyökone helpottaisi varmasti elokuvan tuottajan elämää.

Kommentoi Twitterissä @ManninenPetri

 

Myös joulupukki maksaa veronsa

Christmas background, all elements are editable on different layers

Joulupukki voi käydä ihmisten luona auttamisen ilosta ja palkkiota pyytämättä, jolloin ei synny veroseuraamuksia. Maksullinen pukki on kuitenkin velvollinen maksamaan tuloistaan veroa siinä missä muutkin. Älä siis pilaa joulun tunnelmaa harmaan talouden pimeällä pukilla, vaan pysy verotuksen valoisalla puolella ja valitse veronsa maksava pukki.

Veroseuraamukset vaihtelevat sen mukaan, onko pukki palkkasuhteessa kotitalouteen vai toimiiko hän joulupukkipalveluja tarjoavan yrityksen kautta.

Joulupukin palkannut kotitalous pääsee verotuksessa helpolla.

Palkka-pukki

Joulupukin ja kotitalouden välille voi syntyä yhden illan kestävä työsuhde. Tällöin joulupukin palkkio on veronalaista palkkatuloa samaan tapaan kuin jos naapurin tyttö käy illan hoitamassa perheen lapsia tai sukulaispoika leikkaamassa kesällä pihanurmikon vastiketta vastaan.

Joulupukin palkannut kotitalous pääsee verotuksessa helpolla. Kotitalouden ei tarvitse toimittaa joulupukin palkasta ennakonpidätystä eikä maksaa työnantajan sosiaaliturvamaksua, jos joulupukille verovuoden aikana maksettu palkka ei ylitä 1 500 euroa. Myöskään vuosi-ilmoitusta ei tarvitse antaa, jos palkkio on alle 200 euroa vuodessa. Kotitalouden ei tarvitse verottajaan nähden tehdä muuta kuin säilyttää palkanmaksun tositteet kuuden vuoden ajan.

Palkka-pukin täytyy muistaa ilmoittaa saamansa palkkatulot ja niihin kohdistuvat menot omalla veroilmoituksellaan.

Yrittäjä-pukki

Joulupukki voi harjoittaa joulupukkitoimintaa kausiluonteisena liiketoimintana yksityisenä elinkeinonharjoittajana. Joulupukki voi myös työskennellä joulupukkipalveluja tarjoavan yrityksen työntekijänä, jolloin yritys laskuttaa kotitaloutta ja joulupukki saa palkan yritykseltä.

Pukin täytyy ilmoittaa tulonsa ja menonsa omalla veroilmoituksellaan.

Kotitalouden ei tarvitse toimittaa ennakonpidätystä ennakkoperintärekisteriin merkitylle yritykselle maksamastaan työkorvauksesta. Siinäkään tapauksessa, että yritystä ei ole merkitty ennakkoperintärekisteriin, kotitalouden ei tarvitse periä veroa joulupukin palkkiosta, jos sen määrä ei ylitä 1 500 euroa vuodessa. Myöskään vuosi-ilmoitusta ei tarvitse tällöin antaa.

Myös yrittäjä-pukin täytyy ilmoittaa tulonsa ja menonsa omalla veroilmoituksellaan.

Ulkomainen pukki

Suomalaisessa kodissa saattaa vierailla myös ulkomailla asuva rajoitetusti verovelvollinen pukki.

Kotitalouden täytyy periä ulkomailta tulevalle pukille maksamastaan palkasta 35 %:n lähdevero ja antaa vuosi-ilmoitus, jollei pukki ole hakeutunut progressiiviseen verotukseen. Lähdeveroa ei kuitenkaan tarvitse periä, jos palkka on sen verran pieni, että veron määrä on enintään 10 euroa.

Pohjoismaiden verosopimuksen rajankävijämääräys vapauttaa suomalaisen kotitalouden veron perinnästä silloin, kun joulupukki asuu Ruotsissa tai Norjassa Suomen maarajaan rajoittuvassa kunnassa ja käy joulupukkina kyseisen rajan Suomen puoleisessa kunnassa. Esimerkiksi Torniossa asuvan kotitalouden ei tarvitse periä veroa Haaparannalla asuvalle pukille maksamastaan palkasta, sillä pukki maksaa veronsa Ruotsiin.

Ainoa kohta, jossa byrokratia iskee hiukan vastaan, on työntekijän eläkevakuutusmaksu.

Vakuutukset

Yrittäjä-pukit hoitavat itse vakuutuksensa eikä kotitalouden tarvitse niihin puuttua.

Kotitalouden ei tarvitse maksaa palkka-pukkien työttömyysvakuutusmaksua eikä tapaturmavakuutusmaksua, jos vuoden aikana maksetut palkat jäävät alle 1 200 euroon.

Ainoa kohta, jossa byrokratia iskee hiukan vastaan, on työntekijän eläkevakuutusmaksu. Eläkevakuuttamisvelvollisuus koskee myös kotitaloustyönantajaa. Eläkevakuutus täytyy ottaa vakuutusyhtiöstä, jos joulupukille maksettava palkka ylittää 57,51 euroa. Eläkevakuutusta ei kuitenkaan tarvitse ottaa, jos joulupukki on yli 68-vuotias tai alle 18-vuotias.

Eläkevakuutusasiat voi hoitaa kätevästi verkkopankkitunnuksilla palkka.fi –palvelussa.

Metsästetäänkö pukkeja?

Pukkien suuresta määrästä huolimatta niiden metsästys ei edelleenkään ole Verohallinnon ykköshankkeita.

Jos näet jouluiltana tontun ikkunasi takana, se on ihan tavallinen tonttu, eikä tonttuasuun pukeutunut verotarkastaja selvittämässä sitä, käykö kodissasi maksullinen pukki.

 

Myönteisyyttä monessa polvessa

Suomalaiset ovat tunnetusti veromyönteistä kansaa. Viimeisimmän tutkimuksemme mukaan lähes yhdeksän suomalaista kymmenestä suhtautuu verotukseen myönteisesti.

Kirjoitin viimeksi henkilöasiakkaistamme, jotka tykkäävät hoitaa veroasioitaan henkilökohtaisesti toimistoissamme. Siitäkin huolimatta, että osaisivat ja osin jopa mieluummin hoitaisivat asiansa verkkopalvelussa. Sittemmin teetimme syksyllä Taloustutkimuksella henkilöasiakkaiden asiakastutkimuksen ja ilmeni, että tyytyväisiä asiakkaita löytyy myös puhelin- ja verkkopalveluistamme.

Tutkimuksessa kävi ilmi, että vastaajista, jotka yleensä asioivat toimistossa hoitaessaan veroasioita, peräti 91 prosenttia oli tyytyväisiä.

Mielenkiintoinen yksityiskohta oli, että asiakkaat, jotka eivät asioi toimistoissamme, arvioivat mahdollisen jonotusajan toimistoissa puolitoistakertaiseksi verrattuna niihin vastaajiin, jotka niissä pääasiallisesti asioivat.

Mutta jos antoivat käyntiasiakkaat hyviä arvosanoja, niin puhelinasiakkaat ne vasta hyviä arvosanoja antoivatkin. Niistä vastaajista, jotka asioivat yleensä puhelimessa hoitaessaan veroasioita, peräti 97 prosenttia oli tyytyväisiä.

Entäpä sitten verkkopalveluiden käyttäjät, miten heidän kanssa onnistuimme?

Kaikista vastaajista, jotka ovat käyttäneet jotakin henkilöasiakkaiden verkkopalveluamme, vaikkapa vain kerran, tyytyväisten osuus oli 84 prosenttia. Eli sama kuin puhelin- ja käyntiasiakkailla.

Selvitimme tarkemmin verkkopalveluiden onnistumista Net Promoter Scoren, tuttavallisimmin nettisuositteluindeksin, avulla.

Menetelmässä vastaajalta kysytään ”Kuinka todennäköistä on, että suosittelisitte palvelua?”

Verkkopalveluidemme käyttäjistä kaksi kolmesta suosittelisi palvelua muillekin, jolloin suositteluindeksiksi muodostui 59. Erinomaisen raja on 40 pistettä.

Ja jotta homma ei menisi ihan pohjoiskorealaiseksi, niin tottahan se on, että emme mekään aina onnistu.

Toisinaan asiakastyytymättömyyttä aiheuttaa toimintatapamme, esim. kun asianhoito ei onnistukaan sähköpostilla. Joskus puolestaan asiakkaan odotukset saattavat olla hieman epärealistisia  – ”kun naapurikin sai..” –  ja toisinaan mielipahaa aiheuttaa yksinkertaisesti lain mukaan meneminen.

Niin tai näin, harjoittelemme jatkuvasti aktiivisempaan ja huolellisempaan vuorovaikutukseen asiakkaidemme kanssa.

Erinomaisiin tuloksiin on hankala päästä, mutta vielä hankalampi niissä on pysyä. Yritämme kuitenkin.

Tammikuusta lähtien selvitämme kaikkien puhelinasiakaspalvelumme onnistumista tekstiviesteillä; tätähän harjoittelimme jo keväällä.

T: @jannemyyry

Verotonttu kurkkii nettikaupan ikkunasta

Verotonttu kurkistaa

Joulu saa ja kilisee, kilisee kassakone – kaupassa ja nettikaupassa.

Hieno homma. Näin verottajan näkökulmasta olisi kiva, että kaupankäynnistä maksetaan lailliset alvit.

Kuten aiemmin syksyllä bloggasin, verkkokauppiaat eivät aina maksa arvonlisäveroa, vaikka pitäisi, tai maksavat sen väärään maahan. Tästä kirjoitti tänään myös Kauppalehti.

Työmme sähköisen kaupan projektissa on jatkunut tiiviinä.

Olemme yhdistäneet erilaisten asiantuntijoidemme voimat. Siten analysointityön jälkeen käytössämme on ollut moninaiset toimenpiteet aina asiakaskohtaisesta ohjauksesta verotarkastukseen.

Syksyn aikana olemme lähestyneet noin sataa ulkomaista yritystä, joiden osalta on ollut epäilys, etteivät kaikki eurot kilahda oikeaan maahan.
Yleisin toimenpide on ollut lähettää kuulemiskirje alv-rekisteriin merkitsemisestä eli suomeksi sanottuna olemme kertoneet, että alv-ilmoitukset pitää antaa.

Samalla olemme esittäneet nettikauppiaalle arvion maksettavasta arvonlisäverosta. Sen olemme tehneet tiedossamme olevien myyntien pohjalta.

Kuulemiskirjeisiimme yritykset ovat usein vastanneet lähettämällä meille omat myyntilaskelmansa korvaamaan lähettämämme arviot. On ollut ilo huomata, että yritykset ovat tehneet korjausliikkeitä myös oma-aloitteisesti.

Ulkomaisten yritysten rekisteröinneissä on siis nähtävissä kasvua.

Tämänhetkinen arviomme on, että vuosien 2013–2015 maksuunpantavat arvonlisäverot ovat yli kymmenen miljoonaa euroa. Tarkempia lukuja projektimme tuloksista pystymme kertomaan ensi vuoden puolella.

Lopuksi jouluinen ja ilmainen vinkki verkkokaupasta ostaville:

Jos haluat varmistua siitä, että käyttämäsi eurooppalainen verkkokauppa toimii reilusti tai oikein, voit tarkistaa ytj.fi:stä tekemällä yrityshaun löytyykö firmalta suomalainen y-tunnus.

Tämä siis tapauksissa, jossa myyjän volyymi Suomeen ylittää 35 000 euroa vuodessa, jolloin se on velvollinen tilittämään alveja näistä myynneistä tänne eikä kotimaahansa.

Kotimainen verkkokauppias on alv-velvollinen samalla tapaa kuin mikä tahansa suomalainen yritys: jos sen vuosittainen myynti ylittää 10 000 euroa.

Talouden barometrit lupailevat viime vuoteen nähden kasvanutta joulukauppaa. Se on hyvä juttu yritysten ja valtion kassan kannalta.

T: @Mattila_Jaakko

9 hyvää ja 1 huono syy hankkia uusi verokortti

sieppaa

Verokortti on Verohallinnon ehdoton hittituote. Noin puolet kaikista Verohallintoon tulevista puheluista, verkkoasioinnista ja verotoimistokäynneistä koskee verokorttia. Vaikka jokainen saa omansa joulu-tai tammikuussa, yksi ei aina riitä. Joka vuosi tilataan lähes kaksi miljoonaa lisää.

Miksi kotiin tuleva verokortti lentää usein roskiin?

Tässä yhdeksän hyvää syytä ja yksi vähän kehnompi:

  1. Palkkasi on noussut tai laskenut.
  2. Elämäntilanteesi on muuttunut ja olet alkanut saada vanhempainpäivärahaa, työttömyystukea tai jotain muuta etuutta.
  3. Haluat ilmoittaa matkakulut jo verokortille, jotta saat pienemmän veroprosentin, eikä sinun tarvitse ilmoittaa niitä enää uudestaan veroilmoituksella
  4.  Teet töitä usealle työnantajalle ja tarvitset useamman verokortin.
  5. Verokorttisi on hukkunut.
  6. Olet jäänyt eläkkeelle.
  7.  Ilmoitat vähennykseen oikeuttavia jäsenmaksuja ja työttömyyskassamaksuja jo verokortille.
  8. Saat vuokratuloja ja haluat muuttaa ennakkoverojasi.
  9. Ilmoitat kotitalousvähennyksen jo verokortille. Näin saat pienennettyä veroprosenttiasi.
  10. Haluat ns. joululahjarahaa ja pyöristät siksi prosenttisi aina hieman yläkanttiin.

Parinkympin heittelyiden takia ei kannata verokorttia muuttaa.

Älä tee uutta verokorttia turhaan

Moni meistä nostaa veroprosenttiaan yhden tai pari prosenttiyksikköä – joululahjoja tai muuta säästökohdetta varten. Siihen kuitenkin riittää, että ilmoitat korotuksesta työnantajalle vapaamuotoisesti.  Laita työnantajallesi vaikka sähköpostia tai tekstiviesti.

Parinkympin heittelyiden takia ei kannata verokorttia muuttaa. Vaikutus on pieni, kun tuloja katsotaan vuositasolla.

Verokorttia ei myöskään tarvitse repiä moneen suuntaan, vaikka työpaikkoja olisi kerralla useampi. Sivutuloverokorttia voit vapaasti kopioida, kunhan tulojen yhteismäärä pysyy hanskassa.

Siirry reaaliaikaan myös verotuksessa

Seuraat maailmanmenoa reaaliajassa ja olet yleensä ajan tasalla pankkitilin saldosta. Miksi maksaisit veroja muulla tavalla? Muutaman vuoden päästä verokortti saattaakin olla historiaa. Reaaliaikaisen verotuksen myötä veroprosentti määräytyy ajantasaisesti myös silloin, kun tulot vaihtelevat. 2020-luvulla joululahjarahat on siis säästettävä toisella keinolla. Hei hei pakkosäästökorotus!

Reaaliaikaista verotusta voi treenata jo nyt. Ilmoita tiedossa olevat vähennykset verokortilla, äläkä jemmaa niitä kevään veroilmoitusaikaan asti. Yritä arvioida myös tulot mahdollisimman oikein. Jos saat tuloja epäsäännöllisesti ja kärryillä pysyminen on haastavaa, tarkista vuoden mittaan, onko prosentti edelleen kunnossa. Muutaman euron heitto lopullisessa verotuksessa on napakymppisuoritus.

Reaaliaikaista verotusta voi treenata jo nyt.

Muuta vaan, mutta muuta verkossa

Elämme positiivisen poikkeuksellista verokorttiaikaa. Muutaman vuoden rauhallisen kasvun jälkeen on tapahtunut jotain radikaalimpaa. Verkossa on tilattu kymmeniätuhansia verokortteja enemmän kuin viime vuonna. Syytä selvitetään. Ehkä kerralla moni on huomannut, että verokortin saa verkosta nopeammin ja suoraan käyttöön.

Verokortin uusiminen ei ole niin hauskaa hommaa, että sitä kannattaisi huvikseen tehdä. Kannattaa tarkistaa tarve veroprosenttilaskurilla. Jos laskuri näyttää muutostarvetta, siirry osoitteeseen vero.fi/verokortti.

 

Kommentoi Twitterissä @harrietmallenius

”Nyt nää lähtis verotarkastukselle”

Barbie ja heppa lähdössä töihin.

Nimeltämainitsemattoman verotarkastajan tyttären barbileikit herättivät aikoinaan hilpeyttä naapurustossa, jossa barbit olivat yleensä sairaanhoitajia tai opettajia.

Mutta onko se oikeasti niin koomista? Ovathan verotarkastajat ihmisiä siinä missä muutkin lasten leikeissä esiintyvät ammattien edustajat.

Verotarkastus on useimmiten ainoa Verohallinnon toiminto, jossa asiakas ja virkailija tapaavat toisensa oikein kunnolla ja ajan kanssa.

Verotoimistoissa kun piipahdetaan usein aika pikaisesti, ja nykypäivänä se ei aina ole edes tarpeen, koska asiat voi hoitaa puhelimitse tai sähköisesti.

Tarkastuksen aikana yhtiön edustajien kanssa saatetaan keskustella paljonkin. Yleensä aloitetaan toimitiloihin tutustumisella ja niin sanotulla alkukeskustelulla. Vaikka aluksi ollaan monesti etäisiä, tarkastuksen lopuksi esiin on saattanut tulla ihminen yrittäjän tai virkailijan kuoren takana.

Varauksellisuus hälvenee vaikkapa silloin, kun yrittäjä kertoo kesken keskustelun, että haukottelun syynä on lapsen korvatulehduksen aiheuttama tolkuton univaje. ”Meillä sama!” sanoo tarkastaja ja taas jatketaan, mutta puolin ja toisin ehkä hieman aiempaa myötätuntoisemmin.

Jää rikkoutuu myös vaikkapa niissä tilanteissa, kun verotarkastaja kertoo saaneensa ylinopeussakot kiirehtiessään asiakkaan luo.

Eräässäkin tapauksessa kiire oli päässyt syntymään, kun verotarkastaja oli ensin ajanut firman varaston pihaan ja todennut, että itse toimisto onkin aivan toisessa paikassa.

Varsinaisina keskustelun kesyttäjinä voivat toimia myös eläimet – itse muistelen lämmöllä pöydän alla torkkuneita toimistokoiria, jotka välillä vaativat tarkastajalta rapsutuksia ja toisinaan palloleikkejä. Terveiset erityisesti ranskanbulldoggi Bellalle!

Huumorilla selvittiin myös seuraavissa tapauksissa:

• Yrittäjä pauhasi toimiston väelle siitä, että joku oli parkkeerannut hänen paikalleen. ”Ei se ole kukaan meistä, ne on nuo kahvihuoneessa sinua odottavat tarkastajat!”

• Naispuolinen verotarkastaja unohti toppahousunsa yrittäjän eteiseen, ja yrittäjä joutui piilottelemaan niitä epäluuloiselta vaimoltaan. 30 asteen pakkasilla viluinen tarkastaja oli vetänyt automatkalle toimistoasun päälle vähän lämmintä.

• Työmaakopissa puolalainen rakennusmies ihastui veronumerosta kertoneeseen verotarkastajaan, ja toivoi, että tarkastajalle heräisi paljon lisää kysymyksiä jo samana iltana.

• Läpikäytävien kirjanpidon virheiden lista oli niin pitkä, että epäuskoisen taivastelun jälkeen yrittäjä alkoi hohottaa ja lopulta sekä yrittäjä ja tarkastaja ulvovat naurusta.

Tarinan opetus?

Ammatti ei ihmistä muuta, vaikka työ pitääkin tehdä tietyillä säännöillä. Tämä pätee myös verotarkastajan ammattiin.

Terveisin @PiaAnsamaki

 

Pohjois-Karjalan liian suuret eläkeläistulot

Luontoa

Harva tietää, että Verohallinto tuottaa mätkyjen lisäksi myös paljon tilastoja verotuksesta. Teemme yhteistyötä Tilastokeskuksen kanssa ja saamme yhdessä koko kansan käyttöön useita erilaisia ja hyvinkin tarkkoja tilastoja verotuksesta.

Jo viime vuonna julkaisimme tilastotietoa kiinteistöverotuksesta ja henkilöiden tuloverotuksesta. Tänä vuonna olemme julkaisseet tilastoja myös elinkeinoverotuksesta. Lisäksi julkaisemme kuukausittain tietoja verotulojen kehityksestä.

No mitä niin kun oikeasti tilastotietokannastamme löytyy?  Esimerkiksi henkilöverotuksen tietoja kaikista Suomen kunnista.

Koko maassa reilut 61 prosenttia henkilöiden veronalaisista tuloista on palkkatuloja, ja eläkkeiden osuus on lähes 22 prosenttia. Loppu on sitten esimerkiksi yrittäjätuloa, työttömyysetuja ja pääomatuloja. Pääomatulojahan kunta ei pysty verottamaan.

Minkä tahansa kunnan kannalta olisi tärkeää, että veropohja painottuu palkkatuloihin. Ne ovat tyypillisesti korkeammat kuin vaikkapa eläketulot.

Mitä enemmän palkkatuloa, sitä enemmän kunnallisveroja. Ja se taas tarkoittaa kunnalle enemmän mahdollisuuksia tuottaa palveluja kuntalaisille.

Tarkastellaanpa vaikka Pohjois-Karjalan kuntien veropohjia.

Pohjois-Karjalan verot

Pohjois-Karjalassa lähes 55 prosenttia tuloista on palkkatuloja ja eläkkeiden osuus on 26,5 prosenttia. Ero koko maan lukuihin (61,4 / 21,9 %) ei ole valtava, mutta hajonta on suurta.

Kontiolahdella palkkojen osuus (64,8 %) on jopa korkeampi kuin koko maassa – mutta toisessa ääripäässä on Tohmajärvi. Siellä vajaa 44 prosenttia veronalaisista tuloista on palkkatuloja. Joku voisi sanoa, että se on ”reilusti alle puolet”.

Itse asiassa Pohjois-Karjalassa on useita kuntia, joissa tilanne on sama.

Useassa sikäläisessä kunnassa eläketulot ovat yli 30 prosenttia veronalaisista tuloista. Ilomantsi pääsee nauttimaan suhteellisesti korkeimmasta eläketulojen osuudesta, joka on 36,9 prosenttia. Se on yli kaksinkertainen osuus verrattuna Uuteenmaahan.

Mitä suurempi eläketulojen osuus kunnassa on, sitä suurempi on palvelukysyntä, mutta sitä vähemmän on tuloverosta saatavaa kunnallisveroa.

Näitä tietoja voivat kuntalaiset, kunnallisvaaliehdokkaat sekä media käydä katsomassa. Tilastojen pohjalta voi arvioida vaikkapa kuntansa talousnäkymiä ja ehdokkaiden lupausten realistisuutta.

Tilastoja tulkittaessa on muistettava, että ne sisältävät tiedot vain verotettavista tuloista. Näin ollen esimerkiksi verovapaat tulot, kuten asumistuki tai lapsilisät, eivät sisälly tietoihin.

Suosittelen tilastoihin tutustumista. Saatatte hämmästyä kuinka erilaisessa asemassa maamme eri kunnat ovat vaikkapa lakisääteisten palveluiden rahoittamisen suhteen.

@AkiSavol

Odotettu OmaVero

OmaVeron logo

Niin asiakkaiden kuin Verohallinnon työntekijöiden toiveissa on jo pidemmän aikaan ollut yksi palvelu, jonka kautta pääsisi hoitamaan veroasiat ja tarkastelemaan omia verotustietojaan. Kohta olemme siellä.

Lokakuun alussa, ilman suurempaa meteliä, otimme käyttöön OmaVero-palvelun.

Meteliä ei pidetty, koska vielä tässä vaiheessa uunituoreessa palvelussa, voi ainoastaan tehdä lahjaveroon liittyviä juttuja: antaa veroilmoituksen, katsella päätöksen tietoja ja maksaa veron. Puolitoista kuukautta on nyt takana ja palaute on ollut hyvää.

Asiakkaat ovat ottaneet OmaVeron vastaan hyvin.

Syy varovaiseen alkuun on ollut halumme kokeilla palvelua pienemmällä asiakasmäärällä. Mutta pian tilanne muuttuu. Aivan, OmaVero kasvaa.

Vuodenvaihteessa OmaVeroon siirtyvät oma-aloitteisten verojen, esimerkiksi arvonlisäveron ja työnantajasuoritusten, ilmoittaminen ja maksaminen, ja samalla OmaVero korvaa Verotili-palvelun.

Mm. tästä aiheesta oli esitys viime perjantaina järjestetyssä verkkoseminaarissamme, jonka pääanti oli kertoa verotukseen tulevista lukuisista muutoksista vuonna 2017.

OmaVeron osalta tämä on vasta alkua.

Tulevaisuudessa OmaVero korvaa suurimman osan Verohallinnon nykyisistä palveluista. Tämä tarkoittaa, että OmaVeroon tulevat mukaan myös tuloverotus ja siihen liittyvät palvelut.

Askel kerrallaan olemme menossa kohti sitä, että niin henkilö- kuin yritysasiakkaat voivat milloin tahansa käydä OmaVerossa katsomassa omaa verotustilannettaan.

Kuulosta hyvältä, eikö vain?

Kiitos, kansalaiset

kiitos_kuva

Huijausviestejä on – taas vaihteeksi – viime päivinä lähetetty Verohallinnon asiakkaille, Matti ja Maija Meikäläisille. On pyydetty veronpalautuksiin liittyen luottokorttitietoja ja vähän sitä sun tätä, kaikenlaista mitä Verohallinto ei koskaan tekstiviestillä tai sähköpostilla asiakkailtaan kysy.

Vilunkimaakareiden harmistukseksi Suomen veronmaksajat ovat valistunutta kansaa.

Kun ensimmäiset tähän aaltoon liittyvät huijausviestit viime torstaina oli havaittu…. Huijausviesti

… ei kulunut aikaakaan, kun asiakkaat ympäri Suomen alkoivat ottaa yhteyttä Verohallintoon chatissa, puhelimessa, sähköpostissa ja asiakaspalvelupisteissä.

Meihin kohdistui selkeä yhteydenottojen aalto, mutta meni jokunen hetki, ennen kuin saimme tarkan kuvan siitä, mitä huijausviesteissä väitetään, miltä viestit näyttävät ja minkälaiselle huijaussivustolle asiakkaitamme yritetään ohjata.

Voitaneen kuitenkin sanoa, että vanhaksi viranomaiseksi olemme aika vetreä.

Meiltä meni 20 minuuttia ensitiedon saamisesta siihen, kun vero.fi:ssä – joka sivulla – oli kirkuvan punainen varoitusbanneri ja meidän Facebook-tilillä ensimmäinen postaus aiheesta …

Facebook-postaus

… ja havaituista huijausviesteistä oli lähtenyt tieto kouralliselle uutismedioita, jotka vuorostaan uutisoivat aihetta ripeästi: kiitos Yle, Iltasanomat ja Iltalehti.

Ripeä oli myös Viestintäviraston kyberturvallisuuskeskus CERT, jolle Verohallinto omalta osaltaan kertoi käynnistyneestä huijauksesta.

Veronpalautukset kiinnostavat huijareita.

Sama kalasteleva huijausviesti pyöri suomalaisten kiusana viime vuonna samoihin aikoihin. Intresantti yksityiskohta tässä huijausyrityksessä on, että se yrittää ratsastaa Verohallinnon verkkoasioinnin edistämisen mielikuvalla.

Totta on, että yritämme jatkuvasti kehittää verkkopalvelujamme, mutta on tärkeä huomioida, että henkilöasiakkaat voivat tunnistautua verkkopalveluihimme vain henkilökohtaisilla pankkitunnuksillaan tai sähköisellä henkilökortilla, ei koskaan luottokortilla.

Ja kenties vielä tärkeämpää: Verohallinto ei nyt eikä milloinkaan palauta kenellekään mitään tämän luottokortille.

Ja kuten yllä jo totesin, emme myöskään tiedustele pankki- tai henkilöllisyystietoja sähköpostitse tai tekstiviestillä. Saatamme toki muistuttaa sinua jostakin dediksestä tai kysyä mielipidettäsi, mutta emmepä muuta.

Meiltä toivotaan säännöllisin väliajoin mahdollisuutta asioida sähköpostitse, ja tähän asti olemme suhtautuneet siihen varauksella: asiakkaidemme luottamus ja verotustietojen turvallisuus ovat meille tärkeitä.

Huijarit hoi, teillä oli hyvä mutta huono yritys, meilläpä on maailman parhaat asiakkaat!

He kertovat meille heti epäilyttävistä kuvioista. Lisäksi he sosiaalisessa mediassa, ja toivottavasti myös kahvitauoilla ja pukuhuoneissa, jakavat tietoa kaiken maailman huijausyrityksistä.

Kiitos jokainen Matti ja Maija Meikäläinen <3

%d bloggers like this: