Tätä et kuule vanhemmiltasi

Mistä aiheesta vanhempien on hankalinta puhua lapsilleen? Pojat, tytöt ja paheet voi vielä selittää jotenkin, mutta verotus. Siitä harva vanhempi mielellään juttelee jälkikasvulle saunanlauteilla. Tylsää, vaikeaa ja kinkkisiä käsitteitä.

Nyt ei enää tarvitse  jättää koko hommaa koulun harteille tai turvautua Googleen, sillä veroasiaa on saatavilla livenä työpajoissa, verkossa pelin muodossa tai videoina. Voit opiskella verotusta suomeksi tai halutessasi ranskaksi, englanniksi, puolaksi, saksaksi tai vaikkapa romaniaksi.

Testaa tietämyksesi Verokurko-visassa

Kotimainen Verokampuksemme täyttää joulukuussa vuoden. Opettajille ja alle 25-vuotiaille nuorille suunnatulla sivustolla on kävijöitä kasassa jo 20 000 ja käyntejä yli 60 000. Kampusta kehitetään koko ajan nuorten ja opettajien palautteen perusteella.

Vieraile Verokampuksessa ja kerro, mistä aiheesta haluaisit lukea helposti ymmärrettävää tekstiä. Testaa samalla tietämys Verokurko-visassa tai tutustu keisseihin.

Verodiktaattorina Taxlandiassa

Nuoret ovat veromyönteisyyden valokeilassa myös kansainvälisesti. Euroopan parlamentin ja komission johdolla rakennettu Taxedu-sivusto avattiin 21.11. Taxedun tavoitteena on kertoa nuorille eurooppalaisille veroista ja verojen vaikutuksesta heidän elämäänsä.

Kolmelle sivuston kohderyhmälle – lapsille, teini-ikäisille ja nuorille aikuisille – avataan verotuksen saloja verkko-opiskelumateriaalien, lyhyiden videoiden ja pelin avulla. Opettajille on myös oma osionsa.

Taxedussa veroista kerrotaan 22 kielellä, myös suomeksi. Sivustosta on jo nyt saatu positiivista palautetta.  Erityisen suosittu on ollut osio, jossa jokainen pääsee oman elämänsä verodiktaattoriksi. Taxlandiassa voit kokeilla, mihin käyttäisit rajalliset verotulot ja kuinka hyvin valtiosi budjetti pysyy balanssissa. Ei ihan helppoa!

Työpajoissa on asennetta

Verokeskustelu ei ole pelkkää faktaa ja laskelmia, myös asenteella ja arvoilla on suuri rooli. #verottaako-työpajoissa nuoret pohtivat verorahojen käyttöä.

Tarkoituksena on auttaa nuoria ymmärtämään, mitä kaikkea verorahoilla maksetaan ja mikä merkitys veroilla on hyvinvointiyhteiskunnalle. Nuorten Akatemian, valtiovarainministeriön, Veron, Kelan, Kirkkohallituksen ja Kuntaliiton yhteistyössä järjestämät työpajat tavoittavat oppilaitoksissa kevääseen mennessä 2 000 nuorta Helsingistä Rovaniemelle.

Lue lisää #verottaako-kampanjasta  tai selaa ja hyödynnä #verottaako-työpajan materiaaleja Nuorten Akatemian sivuilta.

Seuraa myös somea

Vero.fi:hin on koottu paljon opiskelijoille tarkoitettuja videoita ja esityksiä verotuksesta. Tarjolla on materiaalia yrittäjyydestä harmaaseen talouteen, napakammin tai vähän pidempänä versiona.

Veroasioista pysyt ajan tasalla myös seuraamalla Verohallinnon somekanavia: Facebookia, Snäppiä ja Instaa.

Sitten vaan tutustumaan! Vanhempienkin kannattaa vilkaista.

Kommentoi Twitterissä @harrietmalleniu.

 

Meiltä kysytään usein, kuinka yhteisöverotulot oikein jaetaan kunnille. Verohallintohan tilittää yhteisöasiakkaiden tuloverot enää vain valtiolle ja kunnille, koska seurakuntien osuus siirtyi valtiolle vuoden 2016 alusta alkaen.

Verovuonna 2016 yhteisöasiakkaille määrätyistä tuloveroista valtion osuus on 3,8 miljardia euroa (+ 42,1 %) ja kuntien osuus on 1,7 miljardia euroa (+ 3,9 %).

Mitä tälle 1,7 miljardille tapahtuu? Jakolasku on monimutkainen, mutta katsotaanpas.

Ensin pykälät. Yhteisöverojen jakaminen kunnille perustuu Verontilityslakiin, erityisesti sen 13. pykälään.

Varsinainen jakaminen tapahtuu kahdessa eri vaiheessa. Nyt tarkkana.

Ensimmäisestä vaiheesta, eli ryhmäjako-osuudesta päättää Eduskunta. Ryhmäjako-osuudessa määritellään, kuinka yhteisöveropotti jaetaan kuntien ja valtion kesken. Tänä vuonna (2017) valtio saa 69,66 ja kunnat 30,34 prosenttia.

Toisessa vaiheessa kuntien ryhmäjako-osuus jaetaan kuntien kesken. Tämä jako puolestaan tapahtuu kuntien yritystoiminta- ja metsäerien pohjalta. Etkö ole koskaan kuullutkaan näitä termejä? Ei haittaa, selitän.

Yritystoimintaerä perustuu valmistuneen verotuksen tietoihin.

Jos yhteisöllä on vain yksi toimipaikka, yhteisöveron jakaminen on melko suoraviivaista. Koko yhteisöveropotti kohdistuu toimipaikan sijainnin mukaiseen kuntaan.

Jos yhteisöllä on useampi toimipaikka, kuten esimerkiksi konserneilla on, niiden maksama yhteisövero jaetaan kuntiin toimipaikkojen tarjoamien työpaikkojen suhteessa. Toimipaikkojen henkilöstömäärätieto saadaan Tilastokeskuksesta.

Metsäerän laskenta perustuu hakkuumääristä ja kantohinnoista laskettuun arvioon metsänomistajien saamista puunmyyntituloista. Arvion tekevät metsäkeskukset. Metsäkeskuksen bruttokantorahatulot (mikä sana!) jaetaan suhteessa eri kuntien metsämaapinta-aloihin. Luonnonsuojelualueita ei lasketa mukaan metsämaapinta-alueisiin. Niiltä kertymättä jääneet puunmyyntitulot arvioidaan erikseen ja lisätään metsäerään.

Kuntien välinen jako-osuus perustuu siis yritystoiminta- ja metsäerään.

Nyt olemme laskutoimituksessa siinä vaiheessa, että nämä erät lasketaan yhteen jokaisen kunnan osalta. Kunnan osuus ryhmäjako-osuudesta on kunnan osuus kaikkien kuntien yritystoiminta- ja metsäeristä. Esimerkki ehkä selventää. Jos kunnan yritystoimintaerä on 50€ ja metsäerä 50€ (yht. 100€) sekä koko maan yritystoiminta- ja metsäerien summa 1000, on kunnan osuus 10% kuntien yhteisövero-osuudesta.

Eikä tässä vielä kaikki.

Yhteisöverojen kuntakohtaisen jako-osuuden määräytyminen tehdään yritystoiminta – ja metsäerän kahden viimeksi valmistuneen verovuoden keskiarvon perusteella. Jos kunnan osuus koko maan yritystoiminta- ja metsäerien summasta on vuonna 2014 prosentin ja 2015 kaksi prosenttia, niin kunnan osuus kuntien yhteisövero-osuudesta vuonna 2017 on 1,5 prosenttia. Siten yksittäinen kunta hyötyy yhteisöveroaan tänä vuonna kasvattavista yrityksistä viivästeisesti saamalla suuremman jako-osuuden tuleville vuosille.

Otetaanpa loppuun vielä esimerkki laskennasta.

Oletetaan että yhteisöverokertymä olisi viisi miljardia euroa. Nykyisillä ryhmäjako-osuuksilla kunnat saisivat tästä 30,34 prosenttia eli 1,517 miljardia. Jos esimerkkikunnan osuus ryhmäjako-osuudesta olisi yksi prosentti, kilahtaisi kunnan kassaan tällöin 15 170 000 euroa.

Laskennassa siis kaikkien yhteisöjen maksama yhteisöverot lasketaan yhteen ja kohdistetaan kunnille prosenttiosuuksien mukaan.

Jatketaan Twitterissä: @akisavol

OmaVero laajeni jälleen

Verohallinnon digiloikka etenee, vanhat verkkopalvelut poistuvat ja toiminnot keskitetään OmaVeroon. Viimeisimmän harppauksen tuloksena OmaVerossa voi nyt antaa oma-aloitteisten verojen lisäksi myös yhteisöjen tuloveroilmoitukset.

Osakeyhtiöille, joille sähköinen ilmoittaminen on pakollista, muutos tuo helpotusta, kun kaikki veroasiat voi jo pääsääntöisesti hoitaa yhdessä palvelussa.

Muutosten marraskuu

Marraskuun alusta muuttui myös verolainsäädäntö. Ennakon täydennysmaksusta luovuttiin ja jatkossa on tarvittaessa haettava lisäennakkoa. Maksut täytyy maksaa verolajikohtaisilla viitteillä, jotka löytyvät kätevimmin OmaVerosta, ja myös koronlaskennassa tapahtui muutoksia.

Marraskuu toi mukanaan paljon muutoksia. On kuitenkin järkevää ajoittaa menettelymuutokset järjestelmäuudistuksen yhteyteen, sillä näin pystymme paremmin huomioimaan myös käyttäjien tarpeet uudistusten yhteydessä.

Sinulle on postia

Tilitoimistot ovat jo pitkään toivoneet mahdollisuutta saada OmaVerosta sähköpostiin ilmoituksia ajankohtaisista asioista. Toivomuksen mukaisesti toiminto otettiin nyt käyttöön. OmaVerossa julkaistavista viesteistä, päätöksistä ja kirjeistä, puuttuvista ilmoituksista sekä myöhässä olevista maksuista voi nyt saada omaan sähköpostiin ilmoituksen.

Rakensimme toiminnon niin, että herätteet on niputettu asiakaskohtaisesti, kuten tilitoimistot toivoivat. Suojaamattomassa sähköpostiyhteydessä lähetettävä viesti ei sisällä salassa pidettävää tietoa eikä Verohallinto koskaan kysy esimerkiksi pankkitunnuksia.

Sähköposti-ilmoituksiin liittyen kehitysehdotuksenne ovat erityisen tervetulleita. Haluamme kuulla, miten ilmoitukset palvelevat käyttäjien tarpeita ja miten toiminnallisuutta voisi entisestään parantaa. Palautetta voi antaa OmaVeron kirjautumissivulta ja palvelun sisältä löytyvän palautelinkin kautta.

Parannusta nykyiseen

Eniten OmaVerossa kritiikkiä aiheuttanut asia on ollut yhteenveto. Saimme moitteita sen suppeudesta ja osasta entinen Verotili-palvelu alkoi tuntua paremmalta kuin mitä se koskaan siitä saadun palautteen perusteella olikaan.

Tilannetta korjattiin syyskuussa julkaisemalla OmaVerossa tapahtumahaku. Tällä viikolla paranneltiin maksujen ja palautusten käytön näyttämistä. Nyt OmaVerosta saakin alkusaldoa lukuun ottamatta aivan vastaavat tiedot kuin Verotili-palvelusta aikoinaan ja itse asiassa paremmatkin, sillä palautusten tiedot ovat Verotili-palvelua tarkemmat.

Maksut ja palautukset voi halutessaan yhdistää tapahtumahaun tulokseen excelissä ja yhä puuttumaan jääneen alkusaldon saa kurkkaamalla edellisen kuun loppusaldon.

Mikä jäi uupumaan?

Tavoitteenamme oli marraskuun uudistusten yhteydessä mahdollistaa yhteisöasiakkaille kokonaan sähköinen asiointi. Se olisi tarkoittanut paperista luopumista ja sitä, että halutessaan osayhtiöt ja yhteisöt olisivat voineet saada meiltä kaiken postin sähköisessä muodossa. Valitettavasti se ei vielä tässä vaiheessa onnistunut, mutta eipä huolta, tämäkin asia on työlistallamme ja sitä edistetään!

Jatketaan Twitterissä @KuuriSanna

Itsenäinen tutkimusyritys IROResearch Oy toteutti tilauksestamme elo-lokakuussa 2017 asennetutkimuksen. Olemme toteuttaneet edellisen vastaavan tutkimuksen vuonna 2015.

Vastausten perusteella voi sanoa, että suomalaiset kokevat verojen maksamisen tärkeäksi kansalaisvelvollisuudeksi. 79 % suomalaisista maksaa veronsa mielellään. Luku on noussut neljässä vuodessa peräti 10 prosenttiyksikköä.

Miten tutkimus oikein toteutettiin? Ajattelimme vastata kerralla muutamaan kysymykseen, jotka aika ajoin nousevat esiin, kun kerromme teettämiemme asennetutkimusten tuloksista.

Kysymys 1: Kysyttiinkö vain verojen nettosaajilta?

Vastaus 1: Tutkimusyrityksen tutkijat valitsevat haastateltavat satunnaisotannalla kaikista suomalaisista. Mukana on 1000 erilaisista taustoista tulevaa ihmistä. Käytännössä tutkimukseen mukaan valikoituneet vastaajat edustavat Suomea minikoossa: mm. eri tuloluokista, koulutustaustoista, sukupuolesta, ikärakenteesta, ammattiryhmistä ja maakunnista on mukana vastaajia samassa suhteessa kuin suomalaisia on isossa kuvassakin.

Vastaajissa on mukana niin työntekijöitä, maanviljelijöitä, opiskelijoita, eläkeläisiä, johtavassa asemassa olevia, yrittäjiä tai ammatinharjoittajia, ylempiä ja alempia toimihenkilöitä kuin kotiäitejä ja -isiä. Ikähaarukka ulottuu 15-74 vuoden väliin.

Vastauksista näkee, että myönteisesti veroihin suhtautuvia löytyy kaikista eri vastaajaryhmistä. Esimerkiksi viidessä eri bruttotuloluokassa väitteestä ”verojen maksaminen on kansalaisen tärkeä velvollisuus” samaa mieltä olevat jakaantuvat seuraavasti:

  • alle 1000 € / kk = 94 % samaa mieltä
  • 1001-2000 € = 94 %,
  • 2001-3000 € = 96 %,
  • 3001-4000 € = 98 %,
  • yli 4001 € = 98%.

Kysymys 2: Onko uskottavaa, että Verohallinnon tutkimuksessa asenteet verotusta kohtaan ovat myönteisiä?

Vastaus 2: Tutkimukseen vastaajista 96 % pitää verojen keräämistä tärkeänä, koska siten voidaan ylläpitää hyvinvointivaltiota. Luvut ovat olleet myönteisiä jo useiden vuosien ajan.

Olemme kehittäneet asiakaspalveluamme ja neuvontaa pitkäjänteisesti, ja uskomme, että tekemämme työ vaikuttaa myös ihmisten asenteisiin. Tutkimukseen vastaajista 85 % kokee, että Verohallinto kannustaa ohjeillaan ihmisiä toimimaan oikein, kun vuonna 2015 vastaava luku oli 79 %. Verohallinnon palveluita parin viime vuoden aikana käyttäneistä 80 % on tyytyväisiä saamaansa palveluun.

Selvitämme asiakastyytyväisyyttä nykyisin myös tekstiviesteillä, jolloin pääsemme kiinni paremmin siihen, missä, milloin ja miten asiakas on kanssamme asioinut.

Kysymys 3: Ohjeistettiinko vastaajia vastaamaan jostakin tietystä näkökulmasta?

Vastaus 3: Tutkimuksen toteuttava itsenäinen yritys ei ohjeista vastaajia vastaamaan millään tietyllä tavalla. Tutkimus toteutetaan puhelinhaastatteluna. Haastateltavalle esitetään väite, ja useimmissa väitteissä vastaus pyydetään antamaan asteikolla: täysin eri mieltä, jokseenkin eri mieltä, jokseenkin samaa mieltä, täysin samaa mieltä. Mukana on myös aina vaihtoehto En osaa sanoa. Tutkimusfirma valvoo puolestaan omien haastatteluidensa laatua tutkimusalan ISO-standardin mukaisesti.

Vanha viisaus on, että mitä ei voi mitata, sitä ei voi kehittää. Se pätee kaikkeen, myös veronmaksajien asenteisiin. Emme missään tapauksessa voi ottaa kaikkea kunniaa asenteiden hyvästä kehityksestä, mutta uskaltaisin väittää, että omalta osaltamme olemme tehneet asioita oikein.

Jatketaan Twitterissä: @jannemyyry

Kun sain kunnian olla konserniverokeskuksen airuena Veroblogeissa, en voinut vastustaa kiusausta aloittaa ensimmäinen kirjoitukseni pienellä muistelolla. Muutoksen puhurit ovat nimittäin hulmuttaneet tukkaa niin voimakkaasti viime vuosina, että joskus on suorastaan vaikea muistaa, mistä on lähdetty liikkeelle reilu kymmenen vuotta sitten.

Down Memory Lane…

Kun ensimmäistä kertaa astuin tuoreena asiantuntijana sisään Haapaniemenkadulla sijainneen punatiilisen ”vanhan Koven” ovista, vuosi taisi olla 2005. Tunsin heti päässeeni mukaan vahvaan asiantuntijaorganisaatioon, jossa työtä tehtiin pieteetillä ja laadusta tinkimättä. Porukka jakautui organisaatiossamme tuolloin vielä tarkastajiin ja ”verottajiin” eli veroasiantuntijoihin, jotka ainakin omasta vinkkelistäni muodostivat selvästi erilliset siilonsa.

Silloista työtä voisi kuvailla aika paperin makuiseksi – ihan kirjaimellisestikin, koska kaikki verotuksen materiaali oli paperisena ja sitä oli paljon!

Toisaalta paperin makua aiheutti se, että veroasiantuntijan työssä ei juuri päässyt asiakkaita tapaamaan.

Tarkastuspuolella toki käytiin asiakkaiden luona verotarkastuksilla, mutta verotuspuolella yhteydenpito painottui satunnaisten puhelinkeskustelujen lisäksi kirjelmien vaihtoon. Muutenkin toimintaympäristö oli vielä suhteellisen kapea ja esimerkiksi kansainvälinen yhteistyö oli nuoren asiantuntijan silmin hyvin kaukana omasta tehtäväkentästä

..with the Winds of Change…

Pyörähdin välissä muutaman vuoden Saksassa ja palattuani töihin vuonna 2010, suuri muutos oli juuri alkamassa. Olen ilokseni saanut olla mukana rakentamassa tätä muutosta ja nykyisin astun sisään hyvin erilaisen työpaikan ovesta kuin reilu kymmenen vuotta sitten. Osin muutos on käsin kosketeltavaa – ovi sijaitsee eri osoitteessa ja paperipinot ovat pitkälti kadonneet siinä missä omat työhuoneetkin. Huikein muutos on kuitenkin tapahtunut toimintatavoissa ja –kulttuurissa.

Ohjauksen ja valvonnan painopiste on siirtynyt lähemmäs reaaliaikaa muutenkin kuin vain puheiden tasolla.

Myös tarkastuksen ja verotuksen siilot alkavat olla historiaa, kun asiakkaiden veroasioiden hoitaminen nähdään yhtenä kokonaisuutena. Samalla vuorovaikutus asiakkaiden ja eri sidosryhmien kanssa on noussut aivan keskiöön toiminnassamme.

Uudet työkalut, erityisesti syvennetty asiakasyhteistyö ja ennakolliset keskustelut, ovat tarjonneet tähän toimivan väylän. Toimintaympäristön muutos on myös tuonut kansainvälisen ulottuvuuden konkreettisesti jokaisen asiantuntijan työpöydälle sekä avannut mahdollisuuksia todella innovatiivisillekin projekteille, kuten kollega Wireksen Veroblogissaan hehkuttamalle startup-yhteistyölle.

…and They Lived Happily Ever After?

Kymmenessä vuodessa on tapahtunut paljon – olemmeko me siis nyt onnellisessa vuorovaikutussuhteessa asiakkaiden ja sidosryhmien kanssa, kehityskaaremme huipulla? Lainatakseni Little Britain –sarjan suurta filosofia Vicky Pollard’ia: ”Yeah, but, no, but”.

Kehitys on ollut huimaa, mutta olemme raapaisseet vasta pintaa.

Ennakolliset toimintatavat ja vuorovaikutuksen lisääminen asiakkaiden ja eri sidosryhmien – kyllä, myös konsulttien – kanssa voivat tarjota runsaasti mahdollisuuksia. Sama koskee kansainvälistä yhteistyötä ja innovatiivisia ratkaisuja.

Tulenkin Veroblogeissa raottamaan verhoa Koven toimintaan ja kokemuksiin näiden asioiden osalta, ne kun eivät usein suoraan näy asiakkaillemme. Lisämausteena otan mukaan ajatuksia opinnoistani Laurean Service Design and Innovation – ohjelmasta, josta saatuja oppeja pääsen varmasti jakamaan ja soveltamaan ihan käytännössä Koven toiminnassa. Ideoita siitä, mistä haluaisitte kuulla enemmän saa mielellään myös heittää kommenttikenttään tai voimme jatkaa keskustelua Twitterissä @johanna_waal.

 

Muistatteko, kun loppukesästä Helsingin Olympiastadionilta putkahti purkutöiden alta esiin pari niin sanottua mysteerilompakkoa?

Seurasimme erityisesti toisen mysteerilompakon omistajan selvittämistä tiiviisti. Lompakon asiapaperit olivat säilyneet hämmästyttävän hyvin. Omistajaksi paljastuikin vuonna 1931 syntynyt, Helsingin Olympiastadionin kaarteessa, katsomoiden alla sijainneessa verovirastossa työskennellyt nainen.

Rouva ei halua nimeään julkisuuteen, mutta hänen äänensä hymyili, kun otimme häneen yhteyttä.

Rouva työskenteli Verohallinnon palveluksessa koko ikänsä. Lompakon häviämisen aikaan hän teki töitä perintö- ja lahjavero-osaston toimistopäällikkönä.

Keskustelimme pienen tovin verottajana työskentelystä silloin ja nyt. Alun perin stadionin kaarteen katsomoiden alla olevaa tilaa ajateltiin käytettäväksi kansakouluna. Lopulta tilat suunniteltiin veroviraston käyttöön Toivo Jäntin luonnospiirustusten pohjalta. Verovirasto muutti Hesperiankadulta stadionille loppuvuodesta 1955, kun noin 3 000 neliömetrin toimistotilat lopulta valmistuivat.

Verottajat pääsivät konkreettisesti näköalapaikalle – yhdelle maailman arkkitehtonisesti upeimmista urheiluareenoista. Rouva tosin kertoi, että tilat eivät olleet erityisen modernit ja toimivat, vaikka niin ehkä olettaisikin. Hassua oli, että esimerkiksi huoneiden välissä oli ikkunat. Ne oli maalattu valkoisella värillä antamaan hieman näkösuojaa.

Verovirastossa oli jo silloin liukuva työaika. Kellokortti leimattiin ensimmäisessä kerroksessa töihin tultaessa. Leimausten perusteella sitten laskettiin esimerkiksi tuntityöntekijöiden palkat. Asiakkaat ohjattiin ensimmäiseen kerrokseen asiakaspalveluun, jossa verovelvollisia palveltiin suomeksi ja ruotsiksi.

Nykyisin puhumme asiakkaista, vaikka laki toki yhä tuntee termin verovelvollinen.

Rouvan mukaan toimistossa oli 1960-luvulla yksi mies, joka oli erityisen kiinnostunut tietokoneista. Hänelle jaettiin kaikki ne työt, joihin tietokone kuului. Näitä töitä oli tuohon aikaan vielä niin vähän, että ne tulivat hoidetuksi vain yhden henkilön työpanoksella. Yleensä asiakirjaluonnokset kirjoitettiin käsin ja konekirjoittajat kirjoittivat ne puhtaaksi.

Helsingin verovirasto oli itse asiassa ensimmäinen virasto Suomessa, jonne hankittiin Herman Hollerithin 1800-luvun lopulla kehittämä reikäkorttilaite jo vuonna 1947.

Reikäkorttikone oli kortistojen käsittelyä helpottava laite, ja sitä kutsuttiin lempinimellä ”aivot”.

Kone lävisti korttiin reikiä, ja kukin reikä vastasi tiettyä tietoa – esimerkiksi sitä, oliko korttiin kirjattu henkilö mies vain nainen. Tietyn ryhmän tiedot voitiin siten poimia esiin helposti, ja reikäkorttien tiedot pystyttiin myös muuttamaan aiempaa helpommin veroluetteloiksi ja kantokirjoiksi.

Maaliskuussa 1960 tuli voimaan suuri välittömän verotuksen uudistus, jossa luovuttiin valtiollisen ja kunnallisen verotuksen erillisyydestä. Suomeen perustettiin 215 veropiiriä ja niihin verotoimistot.

Verovirasto sijaitsi stadionin eteläkaarteessa 1970-luvulle saakka. Nyt käynnissä olevan stadionin remontin myötä uudet tuulet odottavat vanhoja verottajan tiloja. Paljon on muutoksia tapahtunut niin stadionilla kuin Verohallinnossa.

Kiitos siis Sinulle mysteerilompakon omistaja! Meitä on täällä edelleen noin 4900 kollegaa, ja iso osa meistä jää eläkkeelle vasta pitkän työuran jälkeen — aivan kuten Sinäkin teit.

Verohallinnossa työhyvinvoinnille on uunituoreessa VmBaro-työtyytyväisyyskyselyssä annettu kouluarvosanaksi tasan 8. Arvosana kertoo siitä, että meillä viihdytään edelleen hyvin.

Jatketaan Twitterissä: @mikmat68

Kuvassa Neiti Jääskeläinen tarkkailee Hollerith-koneen käyntiä vuonna 1949. Neiti Jääskeläinen ei ole mysteerilompakon omistaja. Kuvaaja: Matilainen

 

Koiran hännän nostamisella on puolensa

Me verohallintolaiset olemme aktiivisia rummuttamaan onnistumisistamme. Nostamme saamamme kiitokset näkyviin intranetissä ja jaamme niitä somessa.

Olin viime viikolla puhumassa eräässä asiakaspalvelutilaisuudessa. Minua esitellessään tilaisuuden puheenjohtaja huomautti, että usein juuri Verohallinnon asiakaspalvelu mainitaan esimerkkinä hyvästä asiakaskokemuksesta.

Sain erityistä kiitosta siitä, että toin esityksessäni rehellisesti esille myös kohtaamiamme haasteita asiakaspalvelun kehittämisessä, enkä mielestäni ollut edes kovin itsekriittinen. Toki huomiota herättivät myös varsin kovat asiakastyytyväisyystutkimuksen tulokset, joita tilaisuudessa ylpeänä esittelin. Näitä tuloksia olemme nostaneet näkyviin osana asiakaspalvelun viikkoa, jota vietetään tällä viikolla.

Onnistumisia pitää ja kannattaa tuulettaa. On tärkeää, että asiakaspalvelussa onnistuminen saa huomiota organisaatiossamme verotehokkuuden rinnalla. Myös tuottavuudessa ja tehokkuudessa olemme petranneet koko ajan.

Positiivinen rummuttaminen nostaa odotuksia meidän suuntaamme. Olemme yllättävän monta vuotta peräkkäin pystyneet ylittämään asiakkaiden odotukset, mutta voiko noususuunta jatkua loputtomiin? Kohta asiakaspalvelumme hyvä taso ei enää yllätä, ja oman erinomaisuuden tuulettaminen nostaa julkisuuteen myös kriittisempiä ääniä. Kritiikki auttaa meitä löytämään parannettavia kohteita, mutta on varottava keskittämästä liikaa voimavaroja niihin, jotka huutavat kovimmalla äänellä.

Viimeksi kirjoitin rankasta keväästä, joka asiakastyytyväisyyslukujen valossa oli kuitenkin sangen valoisa. Yli 80 % vastaajista arvioi asiakaspalvelumme olevan hyvää tai erittäin hyvää. Heikoimmat arviot kyselyssä  annettiin OmaVeron puhelinpalvelulle. Ennustin tuolloin tulosten paranevan, kunhan palvelusta tulee käyttäjille tutumpi. Toistimme kyselyn nyt syksyllä ja tulos oli ennustukseni mukainen: OmaVeron puhelinpalveluun tyytyväisten osuus oli noussut kevään 70 prosentista 84 prosenttiin!

Tulevaisuus on täynnä uusia palveluita. OmaVero laajenee vähitellen henkilöasiakkaiden käyttöön, ja asiakastyytyväisyytemme tulee varmasti sahaamaan ylös ja alas. Sain juuri käsiini tulokset asennetutkimuksestamme, jossa selvitämme suomalaisten asenteita verotusta ja veronmaksua kohtaan. Veronmaksumyönteisyys on Suomessa kansainvälisestikin verrattuna erittäin korkealla tasolla, ja tänä vuonna se on korkeammalla kuin koskaan aiemmin. Tuuletetaan nyt kun siihen on tilaisuus ja otetaan hattu päästä, kun on sen aika.

Keskustelllaan Twitterissä @jannemyyry

Pyyntöihinne on vastattu

Asiakaslähtöisyys on OmaVeron kehittämisen lähtökohta. Asiakkailta saatu palaute on aina palvelun rakentamisessa määräävämmässä asemassa kuin Verohallinnossa tehdyt määrittelyt.

OmaVerosta saatiin keväällä paljon palautetta. Monet kummastelivat, miksi emme tehneet Verotilin kaltaista palvelua, kun se kerta oli toimiva.

Niin kuin jo edellisessä kirjoituksessani totesin: Kun palvelun asiakkaina tulevat olemaan kaikki suomalaiset, on asiakasta ohjaavan käyttöliittymän suunnittelu haastavaa. Haluamme kuitenkin kuulla kaikkia ja kaikki asiakaspalautteet käsitellään ja huomioidaan.

Palautteen perusteella on myös tehty muutoksia: muistutusten näkymistä eri käyttäjien kesken on parannettu, tulosteiden pituutta on tiivistetty ja verokauden tapahtumatiedot voi nyt ladata csv-tiedostona.

Eniten kriittistä palautetta olemme saaneet siitä, ettei OmaVerosta saa vanhaa verotiliotetta vastaavia tietoja. Nyt tähänkin kritiikkiin on vastattu, sillä viime viikolla palvelussa julkaistiin tapahtumahaku verokauden tapahtumille. Uudella toiminnolla saa haettua oma-aloitteisten verojen verokauden tapahtumatietoja esimerkiksi tietyltä ajanjaksolta kootusti. Hakutuloksen saa myös ladattua tiedostoksi.

Tapahtumahaun kehittäminen aloitettiin keväällä yhdessä taloushallinnon ammattilaisten kanssa. Toimintoa testattiin ennen julkaisua asiakkailla ja sen toimivuutta tarkastellaan vielä julkaisun jälkeenkin käytettävyyden arviointitilaisuudessa.

Kauden alkusaldoa ei hakutuloksella näytetä, mutta valitun kauden loppusaldo on aina nähtävissä yhteenvedolla. Päiväkohtaisen saldotiedon saa OmaVerosta toki hakemalla, mutta jälkeenpäin sellaisen tiedon saaminen ei ole mahdollista. On tosin hyvä muistaa, että verotus tehdään kirjanpidon perusteella, ei toisin päin.

Marraskuussa OmaVeroon on tulossa parannus maksujen ja palautusten käytön näkymiseen sekä asiakkaalle maksettujen palautusten tietojen näkymiseen OmaVerossa. Moni kokee nykyisen logiikan sekavana, joten olemme pyrkineet selkeyttämään sitä. Mutta tästä lisää reilun kuukauden päästä. Käykää testaamassa tapahtumahakua ja antakaa meille palautetta – se vaikuttaa!

p.s. Jos haluat nähdä, millainen OmaVero on marraskuussa, kun sinne siirtyy myös yhteisöjen tuloveroilmoittaminen, ilmoittaudu mukaan verkkoseminaareihimme.

Kommentoi Twitterissä @sannakuuri

TaxFinland – #readytohelpU

Mitäpä jos olisimmekin samalla pelikentällä ja samassa joukkueessa, edessä yhteinen maali ja päämäärä? Siis me – Vero, yritykset, ihmiset – yhdessä. Verohallinto on olemassa meitä kaikkia varten ­­­– ja valmis auttamaan Sinua!

Yhteiskuntaa pyöritetään kuitenkin sinun ja minun veroveroin, joiden keräämiseen liittyy läjäpäin velvoitteita – tai muuten vaan ärsyttäviä byrokratiakiemuroita.

Verovelvoitteiden tulisi hoitua mahdollisimman huomaamattomasti ja sujuvasti, ilman kipulääkitystä tai rauhoittavia

Aina tässä ei onnistuta, mutta tahtotila ja fokus on syytä pitää kirkkaana mielessä, jotta kehitystä tapahtuisi.

Suomalaiset ovat erittäin verotunnollista kansaa ja huikea enemmistö haluaa hoitaa veroasiat oikein (95 % suomalaisista Verohallinnon asiakastutkimusten mukaan), verrattain korkeasta verotuksen tasosta huolimatta. Niinpä heitä, tai siis meitä, täytyy pystyä palvelemaan parhaimmalla mahdollisella tavalla, mehän myös koko lystin maksamme.

Verohallinnon kasvuyrityspalvelu, jonka kapuna kirjoittaja päsmäröi, toimii hyvänä esimerkkinä siitä miten helpottamme yhden asiakasryhmämme elämää. Konseptilla tähdätään siihen, että kovaa kasvua hakevat yritykset voivat keskittyä olennaiseen ja jättää verotukseen liittyvät päänsäryt Veron hoidettavaksi, ilman verokilareita.

Haluamme auttaa ihmistä menestymään ja Suomen taloutta kasvamaan – eli meillä on yhteinen missio, eikö vain?

Eräs startup-yrittäjä, asiakkaamme, kuvasi oikeastaan varsin hyvin mistä Veron kasvuyrityspalvelussa on pohjimmiltaan kysymys (hänellä ei muuten ollut pelkästään hyviä asiakaskokemuksia menneiltä vuosilta Verohallinnon kanssa asioidessaan).

”Tahtoisin, että verottaja ois mun ystävä”, yrittäjä kertoo. ”Katsos, startupille verotus voi olla kovaakin tuskaa. Oma liiketoimintamalli elää päivittäin. Myyntiä tehdään alusta asti kansainvälisesti, useilla veroalueilla. Jo oman maan verosäännösten tunteminen on haastavaa”. Ja tämän päälle täytyy hänen mukaan vielä ymmärtää esimerkiksi EU:n erinäisiä ALV-käytäntöjä, Yhdysvaltain nexus-määrittelyä ja veroalueittaista raportointia sekä tilityssäännöksiä ja Aasian maiden omia mallejaan.

Tämä startup-yrittäjä kertoi myös käyttäneensä  viikkoja omaa työaikaansa – ja isoja kasoja rahaa – selvitellessään, miten verkkopalvelun, mobiililaitteen tai appin veroasiat järjestellään lakien puitteissa ja ilman kohtuutonta työtaakkaa. Hän kertoo maksaneensa konsulttifirmoille kasapäin euroja joukkorahoituskampanjan verokohteluun liittyvästä selvityksestä, jonka sisällön saisi savolaisukolta ilmaiseksi:

”Voipihan tuo olla, vuan voipihan tuo olla olemattakin”

”Satuin hiljattain naamatusten verottajan kanssa. Sain keskustella vuosia vaivanneista kysymyksistä. Poikkeuksellisesti verottajan ilmentymänä ei ollutkaan kirje tai puhelinnumero, ei päänsäärky eikä pettymys, vaan ihminen. Sain 15 minuutissa harteiltani pois huolia, jotka ovat vaivanneet vuosia”, yrittäjä kertoo. ”Tuli kovasti sellainen olo, että verottaja saattaakin olla mun puolella”.

”Tahtoisin, että verottaja olisi jokaisen startupin ystävä”

Tapasimme tämän startup-yrittäjän kanssa myös suomalaisen startup-delegaation missiolla Buenos Airesissa kesäkuussa, missä tarkoituksena oli kasvattaa yhteistyötä suomalaisten ja argentiinalaisten startupien välillä, mutta saimme aikaiseksi jotain paljon suurempaa (palataan tähän myöhemmin). Verohallinnon edustajana olin siis reissussa osana startup-ekosysteemiä, kuinkas muutenkaan. Yhdessä. Ja totta tosiaan, mehän ollaan sun puolella.

Maailman parhaalle veroviranomaisen tarjoamalle kasvuyrityspalvelulle on siis kysyntää maailmallakin. Kuulemma Kiinassakin, mutta palataan tähän(kin).

Jatketaan twitterissä, @miikarw

Nyt jos koskaan on hyvä aika olla uusi yrittäjä – ainakin jos mittarina on se, kuinka paljon tarjolla on apua veroasioihin.

Yrittäjäuran alkuvaiheessa on muutamia sudenkuoppia, joihin harmillisesti joku aina kompastuu ja monesti vielä turhaan. Yksi Verohallinnon tehtävistä on ohjata kiertämään pahimmat töyssyt ja tarvittaessa auttaa, vaikka jonkinlainen vahinko olisikin jo tapahtunut.

Uusi yrittäjä on kaikissa kanavissa

Uusi yrittäjä on muutaman viime vuoden ollut Verohallinnon ennakoivan ohjauksen VIP-asiakas. Meihin voi olla yhteydessä jo siinä vaiheessa, kun oma yritys on vasta unelma-asteella. Kerromme mielellämme siitä, miten yritysmuoto vaikuttaa verotukseen ja mitä kannattaa pystytysvaiheessa muistaa.

Alkutaipaleella auttaa vaikkapa Youtubeen kerätty videosarja, verkkolähetykset (seuraava on muuten 18.10.) tai sähköpostiin säännöllisesti saapuva uutiskirje. Vero.fissä kaikki tarpeellinen on kerätty uuden yrittäjän omalle sivulle: vero.fi/uusiyritys.

Myös henkilökohtainen apu on lähellä. Uusi yrittäjä voi varata ajan asioiden läpikäyntiin verotoimistosta tai saada soiton – onnekkaimmat jopa useamman. Monesti verohallintolaisen kohtaa kasvoista kasvoihin yrittäjätapahtumissa.

Valikoima on kattava, jotta jokainen löytää oman kanavansa. Mies ja paku oy:llä ja maailmanvalloitukseen tähtäävällä start upilla on erilaiset haasteet, ja Verohallinto pyrkii vastaamaan niihin kaikkiin.

Alusta lähtien oikein – ja sen jälkeenkin

Vero-ohjauksen tarve on yleensä suurin yrityksen alkutaipaleen aikana. Sen jälkeen jo helpottaa. Verohallinto muistaa kuitenkin myös kokeneempaa yrittäjää. Lähes tulkoon samat kanavat ovat käytössä, vaikka oman firman perustamisesta olisikin vierähtänyt jo joku hetki.

Jos yrittäjän päivässä on pieni tauko, vilkaise miltä näyttävät uudet videot:

Jatkuvasti mieluisaa verotuksen lopputulosta tai täydellistä vaivattomuutta emme lupaa, mutta sen sijaan sen, että apu on aina varmasti lähellä.

Hyvää yrittäjän päivää!

Osallistu somessa #uusiyrittäjä

twiittaa @HarrietMalleniu

%d bloggers like this: