”Nyt nää lähtis verotarkastukselle”

Barbie ja heppa lähdössä töihin.

Nimeltämainitsemattoman verotarkastajan tyttären barbileikit herättivät aikoinaan hilpeyttä naapurustossa, jossa barbit olivat yleensä sairaanhoitajia tai opettajia.

Mutta onko se oikeasti niin koomista? Ovathan verotarkastajat ihmisiä siinä missä muutkin lasten leikeissä esiintyvät ammattien edustajat.

Verotarkastus on useimmiten ainoa Verohallinnon toiminto, jossa asiakas ja virkailija tapaavat toisensa oikein kunnolla ja ajan kanssa.

Verotoimistoissa kun piipahdetaan usein aika pikaisesti, ja nykypäivänä se ei aina ole edes tarpeen, koska asiat voi hoitaa puhelimitse tai sähköisesti.

Tarkastuksen aikana yhtiön edustajien kanssa saatetaan keskustella paljonkin. Yleensä aloitetaan toimitiloihin tutustumisella ja niin sanotulla alkukeskustelulla. Vaikka aluksi ollaan monesti etäisiä, tarkastuksen lopuksi esiin on saattanut tulla ihminen yrittäjän tai virkailijan kuoren takana.

Varauksellisuus hälvenee vaikkapa silloin, kun yrittäjä kertoo kesken keskustelun, että haukottelun syynä on lapsen korvatulehduksen aiheuttama tolkuton univaje. ”Meillä sama!” sanoo tarkastaja ja taas jatketaan, mutta puolin ja toisin ehkä hieman aiempaa myötätuntoisemmin.

Jää rikkoutuu myös vaikkapa niissä tilanteissa, kun verotarkastaja kertoo saaneensa ylinopeussakot kiirehtiessään asiakkaan luo.

Eräässäkin tapauksessa kiire oli päässyt syntymään, kun verotarkastaja oli ensin ajanut firman varaston pihaan ja todennut, että itse toimisto onkin aivan toisessa paikassa.

Varsinaisina keskustelun kesyttäjinä voivat toimia myös eläimet – itse muistelen lämmöllä pöydän alla torkkuneita toimistokoiria, jotka välillä vaativat tarkastajalta rapsutuksia ja toisinaan palloleikkejä. Terveiset erityisesti ranskanbulldoggi Bellalle!

Huumorilla selvittiin myös seuraavissa tapauksissa:

• Yrittäjä pauhasi toimiston väelle siitä, että joku oli parkkeerannut hänen paikalleen. ”Ei se ole kukaan meistä, ne on nuo kahvihuoneessa sinua odottavat tarkastajat!”

• Naispuolinen verotarkastaja unohti toppahousunsa yrittäjän eteiseen, ja yrittäjä joutui piilottelemaan niitä epäluuloiselta vaimoltaan. 30 asteen pakkasilla viluinen tarkastaja oli vetänyt automatkalle toimistoasun päälle vähän lämmintä.

• Työmaakopissa puolalainen rakennusmies ihastui veronumerosta kertoneeseen verotarkastajaan, ja toivoi, että tarkastajalle heräisi paljon lisää kysymyksiä jo samana iltana.

• Läpikäytävien kirjanpidon virheiden lista oli niin pitkä, että epäuskoisen taivastelun jälkeen yrittäjä alkoi hohottaa ja lopulta sekä yrittäjä ja tarkastaja ulvovat naurusta.

Tarinan opetus?

Ammatti ei ihmistä muuta, vaikka työ pitääkin tehdä tietyillä säännöillä. Tämä pätee myös verotarkastajan ammattiin.

Terveisin @PiaAnsamaki

 

Luontoa

Harva tietää, että Verohallinto tuottaa mätkyjen lisäksi myös paljon tilastoja verotuksesta. Teemme yhteistyötä Tilastokeskuksen kanssa ja saamme yhdessä koko kansan käyttöön useita erilaisia ja hyvinkin tarkkoja tilastoja verotuksesta.

Jo viime vuonna julkaisimme tilastotietoa kiinteistöverotuksesta ja henkilöiden tuloverotuksesta. Tänä vuonna olemme julkaisseet tilastoja myös elinkeinoverotuksesta. Lisäksi julkaisemme kuukausittain tietoja verotulojen kehityksestä.

No mitä niin kun oikeasti tilastotietokannastamme löytyy?  Esimerkiksi henkilöverotuksen tietoja kaikista Suomen kunnista.

Koko maassa reilut 61 prosenttia henkilöiden veronalaisista tuloista on palkkatuloja, ja eläkkeiden osuus on lähes 22 prosenttia. Loppu on sitten esimerkiksi yrittäjätuloa, työttömyysetuja ja pääomatuloja. Pääomatulojahan kunta ei pysty verottamaan.

Minkä tahansa kunnan kannalta olisi tärkeää, että veropohja painottuu palkkatuloihin. Ne ovat tyypillisesti korkeammat kuin vaikkapa eläketulot.

Mitä enemmän palkkatuloa, sitä enemmän kunnallisveroja. Ja se taas tarkoittaa kunnalle enemmän mahdollisuuksia tuottaa palveluja kuntalaisille.

Tarkastellaanpa vaikka Pohjois-Karjalan kuntien veropohjia.

Pohjois-Karjalan verot

Pohjois-Karjalassa lähes 55 prosenttia tuloista on palkkatuloja ja eläkkeiden osuus on 26,5 prosenttia. Ero koko maan lukuihin (61,4 / 21,9 %) ei ole valtava, mutta hajonta on suurta.

Kontiolahdella palkkojen osuus (64,8 %) on jopa korkeampi kuin koko maassa – mutta toisessa ääripäässä on Tohmajärvi. Siellä vajaa 44 prosenttia veronalaisista tuloista on palkkatuloja. Joku voisi sanoa, että se on ”reilusti alle puolet”.

Itse asiassa Pohjois-Karjalassa on useita kuntia, joissa tilanne on sama.

Useassa sikäläisessä kunnassa eläketulot ovat yli 30 prosenttia veronalaisista tuloista. Ilomantsi pääsee nauttimaan suhteellisesti korkeimmasta eläketulojen osuudesta, joka on 36,9 prosenttia. Se on yli kaksinkertainen osuus verrattuna Uuteenmaahan.

Mitä suurempi eläketulojen osuus kunnassa on, sitä suurempi on palvelukysyntä, mutta sitä vähemmän on tuloverosta saatavaa kunnallisveroa.

Näitä tietoja voivat kuntalaiset, kunnallisvaaliehdokkaat sekä media käydä katsomassa. Tilastojen pohjalta voi arvioida vaikkapa kuntansa talousnäkymiä ja ehdokkaiden lupausten realistisuutta.

Tilastoja tulkittaessa on muistettava, että ne sisältävät tiedot vain verotettavista tuloista. Näin ollen esimerkiksi verovapaat tulot, kuten asumistuki tai lapsilisät, eivät sisälly tietoihin.

Suosittelen tilastoihin tutustumista. Saatatte hämmästyä kuinka erilaisessa asemassa maamme eri kunnat ovat vaikkapa lakisääteisten palveluiden rahoittamisen suhteen.

@AkiSavol

Odotettu OmaVero

OmaVeron logo

Niin asiakkaiden kuin Verohallinnon työntekijöiden toiveissa on jo pidemmän aikaan ollut yksi palvelu, jonka kautta pääsisi hoitamaan veroasiat ja tarkastelemaan omia verotustietojaan. Kohta olemme siellä.

Lokakuun alussa, ilman suurempaa meteliä, otimme käyttöön OmaVero-palvelun.

Meteliä ei pidetty, koska vielä tässä vaiheessa uunituoreessa palvelussa, voi ainoastaan tehdä lahjaveroon liittyviä juttuja: antaa veroilmoituksen, katsella päätöksen tietoja ja maksaa veron. Puolitoista kuukautta on nyt takana ja palaute on ollut hyvää.

Asiakkaat ovat ottaneet OmaVeron vastaan hyvin.

Syy varovaiseen alkuun on ollut halumme kokeilla palvelua pienemmällä asiakasmäärällä. Mutta pian tilanne muuttuu. Aivan, OmaVero kasvaa.

Vuodenvaihteessa OmaVeroon siirtyvät oma-aloitteisten verojen, esimerkiksi arvonlisäveron ja työnantajasuoritusten, ilmoittaminen ja maksaminen, ja samalla OmaVero korvaa Verotili-palvelun.

Mm. tästä aiheesta oli esitys viime perjantaina järjestetyssä verkkoseminaarissamme, jonka pääanti oli kertoa verotukseen tulevista lukuisista muutoksista vuonna 2017.

OmaVeron osalta tämä on vasta alkua.

Tulevaisuudessa OmaVero korvaa suurimman osan Verohallinnon nykyisistä palveluista. Tämä tarkoittaa, että OmaVeroon tulevat mukaan myös tuloverotus ja siihen liittyvät palvelut.

Askel kerrallaan olemme menossa kohti sitä, että niin henkilö- kuin yritysasiakkaat voivat milloin tahansa käydä OmaVerossa katsomassa omaa verotustilannettaan.

Kuulosta hyvältä, eikö vain?

Kiitos, kansalaiset

kiitos_kuva

Huijausviestejä on – taas vaihteeksi – viime päivinä lähetetty Verohallinnon asiakkaille, Matti ja Maija Meikäläisille. On pyydetty veronpalautuksiin liittyen luottokorttitietoja ja vähän sitä sun tätä, kaikenlaista mitä Verohallinto ei koskaan tekstiviestillä tai sähköpostilla asiakkailtaan kysy.

Vilunkimaakareiden harmistukseksi Suomen veronmaksajat ovat valistunutta kansaa.

Kun ensimmäiset tähän aaltoon liittyvät huijausviestit viime torstaina oli havaittu…. Huijausviesti

… ei kulunut aikaakaan, kun asiakkaat ympäri Suomen alkoivat ottaa yhteyttä Verohallintoon chatissa, puhelimessa, sähköpostissa ja asiakaspalvelupisteissä.

Meihin kohdistui selkeä yhteydenottojen aalto, mutta meni jokunen hetki, ennen kuin saimme tarkan kuvan siitä, mitä huijausviesteissä väitetään, miltä viestit näyttävät ja minkälaiselle huijaussivustolle asiakkaitamme yritetään ohjata.

Voitaneen kuitenkin sanoa, että vanhaksi viranomaiseksi olemme aika vetreä.

Meiltä meni 20 minuuttia ensitiedon saamisesta siihen, kun vero.fi:ssä – joka sivulla – oli kirkuvan punainen varoitusbanneri ja meidän Facebook-tilillä ensimmäinen postaus aiheesta …

Facebook-postaus

… ja havaituista huijausviesteistä oli lähtenyt tieto kouralliselle uutismedioita, jotka vuorostaan uutisoivat aihetta ripeästi: kiitos Yle, Iltasanomat ja Iltalehti.

Ripeä oli myös Viestintäviraston kyberturvallisuuskeskus CERT, jolle Verohallinto omalta osaltaan kertoi käynnistyneestä huijauksesta.

Veronpalautukset kiinnostavat huijareita.

Sama kalasteleva huijausviesti pyöri suomalaisten kiusana viime vuonna samoihin aikoihin. Intresantti yksityiskohta tässä huijausyrityksessä on, että se yrittää ratsastaa Verohallinnon verkkoasioinnin edistämisen mielikuvalla.

Totta on, että yritämme jatkuvasti kehittää verkkopalvelujamme, mutta on tärkeä huomioida, että henkilöasiakkaat voivat tunnistautua verkkopalveluihimme vain henkilökohtaisilla pankkitunnuksillaan tai sähköisellä henkilökortilla, ei koskaan luottokortilla.

Ja kenties vielä tärkeämpää: Verohallinto ei nyt eikä milloinkaan palauta kenellekään mitään tämän luottokortille.

Ja kuten yllä jo totesin, emme myöskään tiedustele pankki- tai henkilöllisyystietoja sähköpostitse tai tekstiviestillä. Saatamme toki muistuttaa sinua jostakin dediksestä tai kysyä mielipidettäsi, mutta emmepä muuta.

Meiltä toivotaan säännöllisin väliajoin mahdollisuutta asioida sähköpostitse, ja tähän asti olemme suhtautuneet siihen varauksella: asiakkaidemme luottamus ja verotustietojen turvallisuus ovat meille tärkeitä.

Huijarit hoi, teillä oli hyvä mutta huono yritys, meilläpä on maailman parhaat asiakkaat!

He kertovat meille heti epäilyttävistä kuvioista. Lisäksi he sosiaalisessa mediassa, ja toivottavasti myös kahvitauoilla ja pukuhuoneissa, jakavat tietoa kaiken maailman huijausyrityksistä.

Kiitos jokainen Matti ja Maija Meikäläinen <3

Värikkäitä valoja

Kuten Tiina keväällä kirjoitti, kansainvälisen tietojenvaihdon ympärillä on tapahtumassa suuria muutoksia lähitulevaisuudessa. Suomi on sitoutunut kansainvälisillä sopimuksilla antamaan muille maille tulo- ja varallisuustietoja, ja vastineeksi saamme niitä muilta.

Tietoja yksittäisen kansalaisen raha-asioista saadaan siis huomattavasti kattavammin kuin aiemmin.

Yhdysvaltoihin on jo tänä ja viime vuonna lähetetty tietoja amerikkalaisten omaisuuksista Suomessa. Ensi vuonna OECD-maiden yhteinen CRS ja Euroopan unionin DAC2 tuovat ja vievät tietoja yli 50 maasta.

Suomi saa jatkossa esimerkiksi seuraavia tietoja ulkomaisilta pankeilta:
• tilin haltijan (tai kontrolloivan henkilön) yksilöintitiedot
• tilin loppusumma vuoden päättyessä
• tilille maksetut korot ja osingot
• omaisuuden myynnistä saadut tulot

Muutaman vuoden kestävän siirtymäajan jälkeen saamme yli sadasta valtiosta tietoja koskien suomalaisten tuloja ja varallisuutta.

Onhan valtioiden välistä tietojenvaihtoa ollut ennenkin, mutta nyt alamme saada tietoja paljon enemmän kuin ennen. Se tulee tehostamaan Verohallinnon riskilähtöistä asiakasohjausta ja verovalvontaa.

On kuitenkin huomattava, että verojärjestelmien eroista johtuen eri puolilta maailmaa saatuja tietoja ei voida sellaisenaan laittaa verotuksen perusteeksi. Esimerkiksi Suomessa eläkkeeksi katsottava tulo voidaankin ulkomailta ilmoittaa korkotulona ja tämä meidän pitäisi osata huomioida.

Tarkoittaako tietojenvaihtosirkus, että sinun, minun tai hänen – Suomessa yleisesti verovelvollisen – ei tarvitse enää ilmoittaa maailmanlaajuisia tulojaan?

Ei tarkoita. Kuten ennenkin on veroilmoituksella ilmoitettava tulot – elleivät ne ole nätisti ja oikeanlaisena jo valmiiksi ilmoituksella – joten ilmoittamisvelvollisuuteen eivät Verohallinnon saamat lisätiedot vaikuta.

Onko sinulla ulkomainen tili ja pitäisikö nyt pelätä?

Ei pidä. Meidän täällä Verohallinnossa on hyvä ymmärtää, että puolet vuodesta etelän lämmössä asuvalla eläkeläisellä voi toki olla ulkomainen tili vaikkapa asumiskulujaan varten.

Entä jos Suomessa asuvalla henkilöllä, jolla ei ole juurikaan pääomatuloja, onkin ulkomaisilla tileillä roponen jos toinen?

Silloin karhu herää ihmettelemään.

Jatkossakin siis yhä tarvitaan jokaisen omaa tahtoa ja aktiivisuutta, jotta hommat menisivät verotuksellisesti mahdollisimman varhaisessa vaiheessa oikein. Ja tarvitaan verohallintoja, jotka ohjaavat ”veijarit” oikeaan suuntaan.

@Mattila_Jaakko

 

Monitoimitilassa miehiä töissä

Muistatko mitä tapahtui vuonna 2013? 3D oli kuuminta hottia, Yle-vero astui voimaan ja Kroatiasta tuli EU:n 28. jäsenvaltio. Sitä et ehkä rekisteröinyt, että Verohallinnossa alettiin käyttää uusia työkaluja, kuten pikaviestittelyä, internetissä siirtyviä IP-puheluja sekä online-kokouksia.

Vuonna 2013 jokainen verohallintolainen lähetti kuukaudessa keskimäärin kahdeksan pikaviestiä ja soitti noin 20 IP-puhelua. Online-kokouksia pidettiin koko Verohallinnossa yhteensä noin 4 000 kuukaudessa.

Katsoin viime vuoden lukuja ja jotain on todellakin tapahtunut.

Olemme hullaantuneet virtuaalityökaluihin.

Sijainnista riippumattomien kokousten määrä on kasvanut 726 prosenttia ja pikaviestittely 681 prosenttia. IP-puhelut ovat kasvaneet ”vain” 75 prosenttia.

Verohallinto on iso organisaatio, siksi tietysti määrätkin ovat suuria:

• 14 404 pikaviestiä talon sisällä kuukaudessa
• 64 135 IP-puhelua kuukaudessa
• 33 837 online-kokousta kuukaudessa

Myös etätyön määrä on kasvanut viime vuosina.

Tällä hetkellä noin neljännes henkilökunnastamme eli lähemmäs 1 300 henkilöä tekee säännöllisesti etätöitä ja keskimäärin yhden päivän viikossa.

Mitä näistä työn tekemisen tapojen muutoksesta on seurannut? Romahdus työviihtyvyydessä ja palvelutason lasku?

Tarkkaa tietoa ei ole siitä mikä johtuu mistäkin, mutta se tiedetään, että ajassa 2013–2015 henkilöstötyytyväisyys on hitusen parantunut (1,4 %) ja samoin tuottavuutemme (5,3 %).

Voinemme todeta, että virtuaaliset työkalut eivät ole ainakaan heikentäneet työssä viihtymistä tai työmme tehoa?

Kun tapaan kollegoita, nämä uudet työkalut ja tavat toimia nousevat keskustelussa monesti esille. Kokouksissa ja käytävillä kuulee ideoita siitä, miten kehittyisimme paremmaksi.

Viimeksi ehdotettiin, että voisimme kokonaan luopua kuukausikokousperinteestä, joka tuo ihmisiä kasvokkain saman pöydän ääreen. Että miksei kaikkia työasioita voisi hoitaa online-kokouksissa ja intranetin työtiloissa?

Niin, miksei?

Joku arvelee, että silloin vieraantuisimme täysin toisistamme. Toinen tykkää, että höpöhöpö, alkavathan toimistot olla modernisti avonaisia, jolloin kohtaamme luontevasti muutenkin. Lisäksi työpaikan intranetissä on sosiaalisen median ulottuvuuksia, jolloin sielläkin voi kohdata ja jopa yhdessä nauraa.

Itsen sanon, että ainakin virtuaalinen suuntamme on oikea.

Täällä Verohallinnossa on hyvä pössis, ja sen voimalla yritämme mahdollisimman hyvin tehdä työmme: kerätä verot asiakasystävällisesti ja kehittyä jatkuvasti.

Twitter: @mikmat68

Hejdå KHO-päätökset

Courtesy the man says goodbye. Etiquette parting smile gentleman

Eräs nimeltä mainitsematon kollegani on jo jonkun aikaan pommittanut minua – ainakin hänen omasta mielestään – hyvillä blogiaiheilla:

Suomen on sitouduttava veroriitojen ratkaisuun, Trial by media, Miksi samat yritykset ovat otsikoissa asioissa kuin asioissa ja toiset eivät?, Ihmisistä 91,3 % haluaa yksinkertaiset verosäännökset – miksi sellaisia ei tehdä?

Kyllä ne minunkin mielestäni ovat tärkeitä aiheita, todennäköisesti jopa keskustelua herättäviä, sitähän täällä blogimaailmassa olisi hyvä saada aikaiseksi.

Hassusti kuitenkin on päässyt käymään.

En ehdi tämän bloggauksen lisäksi enää muuta tekstiä tänne Veronaan kirjoittaa, koska lähden Verohallinnosta pois toisiin hommiin. Aloitan 1.11. valtionvarainministeriön vero-osastolla, jossa tehtäväni on osallistua yritysverotuksen lainsäädännön valmisteluun.

Nykyisessä roolissani Verohallinnolla olen päässyt seuraamaan tuloverotuksen saralla tapahtuvaa ratkaisutoimintaa eli sitä miten Verohallinnon tekemät päätökset ovat kestäneet tai kumoutuneet korkeimmassa hallinto-oikeudessa, ja mitä se on tarkoittanut Verohallinnon vero-ohjeiden ja yhtenäisen ratkaisukäytännön osalta.

Koska verolainsäädäntö ja KHO-päätökset ovat oikeudenmukaisen verotuksen rakennuskivet, pääsen myös uudessa tehtävässäni ministeriössä seuraamaan näiden asioiden olemusta ja kehitystä, mutta toisin kuin nykyisessä työssäni, vahvemmin osallistumaan lainvalmisteluun. Sehän ei ole Verohallinnon, vaan ministeriön ja eduskunnan eli viime kädessä kansalaisten äänestämien poliitikkojen tehtävä.

Tämä on siis jäähyväisblogi.

Jos vielä viime riveillä yrittäisin johonkin noista kollegan täkyistä tarttua, niin sitten Verohallinnon kohteluun mediassa. Trial by media on termi, jolla viitataan siihen, että yritykset tai niiden asiamiehet käyttävät julkisuutta hyväkseen omien juttujensa ajamiseksi. Annan teille tehtävän.

Seuratkaa kirjoittelua ja kiinnittäkää huomiota muutamaan asiaan.

Onko kirjoittelussa havaittavissa tiettyjä säännönmukaisuuksia? Ketkä juttuja kirjoittavat? Onko kirjoittelussa havaittavissa samoja teemoja jutuista toiseen? Löytyykö juttujen taustalta tiettyjä samoja asiantuntijoita? Liittyvätkö kirjoitukset vain tiettyjen yritysten asioihin? Ilmestyykö juttuja säännöllisesti, esimerkiksi kolmen viikon aikavälein?

Kiitos kaikille blogejani lukeneille ja hyvää syksyä ihan kaikille. Tavataan jatkossa uusien yhteistyömuotojen merkeissä. @sa_jart

Verosuonet tukossa?

doctor listening to heart beat

Verohallintoon tulee vuosittain asiakkailta noin 50 miljoonaa säännöllistä, verotusta koskevaa sähköistä ilmoitusta. Tämän lisäksi meidän ja asiakkaittemme sekä sidosryhmiemme välillä liikkuu valtava määrä muuta sähköistä tietoa, kuten tiedonvaihtoa muiden maiden verohallintojen kanssa tai asiakkaiden toimittamia lisätietoja verotarkastuksiin liittyen.

Näistä tietovirroista muodostuvat ne verosuonet, joilla verovarat saadaan jouhevasti koottua ja pumpattua yhteiskunnan käyttöön – ja niihin on tulossa kaksi valtavaa muutosta.

Ensimmäistä voisi verrata sydämen siirtoon: Valmis-hanke korvaa Verohallinnon vanhat verotusjärjestelmät yhdellä uudella ohjelmistolla. Lähikuukausina siirrämme useita satoja verosuonia eli tietovirtaliittymiä vanhasta verotuksen sydämestä uuteen.

Toinen tietovirtojen mullistaja on Tulorekisteri. Siinä verosuonia ei ole montaa, mutta niissä käy sitäkin kovempi kohina. Kun palkkatietojen raportointisykli kasvaa, tietovirtojen volyymi kolminkertaistuu. Palkkatiedot pitää saada reaaliaikaisesti niitä hyödyntävien tahojen käyttöön, ja häiriötilanteissa pitää reagoida salaman nopeasti. Samaan aikaan viemme Kansallista palveluarkkitehtuuria eteenpäin.

Verosuonten tulisi olla osa asiakkaiden ja julkishallinnon suonistoa. Tämä mahdollistaa verotukseen liittyvien prosessien automatisoinnin yli organisaatiorajojen. Ja verotuksen tulisi olla saumaton osa digitaalista taloushallintoa.

Asiakkaat siirtyivät ensin paperiasioinnista sähköisten asiointipalveluiden käyttöön. Nyt nopeimmat haluavat luopua niiden käytöstä ja siirtyä täysin automatisoituihin prosesseihin, joissa Verohallinnon ja asiakkaiden taloushallinnon järjestelmät juttelevat suoraan keskenään.

Jos esimerkiksi tilitoimisto haluaa saada asiakkaidensa verotilin saldot suoraan järjestelmäänsä, onko asia ratkaistu, kun meillä on Kansallinen palveluväylä?

No ei ihan. Tilitoimiston järjestelmän pitää osata kysyä saldot verottajan järjestelmältä, jonka puolestaan pitää tunnistaa tilitoimisto ja tietää, keiden tietoja se saa kysellä. Sen jälkeen Verohallinnon järjestelmä poimii vastaukset ja lähettää ne tilitoimistolle.

Helppoa kuin hengitys. Miksei näitä synny vauhdilla? Verottajalla verosuonet tukossa ja kehittäminen jäissä?

Kyllä ja ei. Vanhoihin poistuviin järjestelmiin emme enää tee uusia rajapintoja. Toisin on uusien järjestelmien kohdalla. Niihin teemme paraikaa tiekarttaa: mitä rajapintoja tarvitaan, missä järjestyksessä ja millä aikataululla ne olisivat toteutettavissa.

Rajapintojen sisältö meidän pitää sopia yhdessä asiakkaiden kanssa. Digitaalisen taloushallinnon toimijat, haluamme samalle tiekartalle kanssanne! Jotta verosuonet voisivat hyvin.

Jatketaan keskustelua täällä tai Twitterissä: @TarjaRautio

Alv-ilosanoma: vuodenvaihteessa muutoksia!

Radioaseman mikrofoni

Verotus näkyy, kuuluu ja puhututtaa. Ennen vanhaan lähinnä kirjepostina ja lehtien sivuilla, mutta nykyjään myös somessa, telkkarissa ja radiossa, kun me verottajat jalkaudutaan veronmaksajien pariin.

Näin myös minä.

Kävin muutama päivä sitten levittämässä verotuksen ilosanomaa Radio Voiman lähetyksessä. Keskustelun keskipisteessä olivat arvonlisäverokannat. Lähetyksessä mainitsin arvonlisäverotuksessa tapahtuvien muutosten tekevän siitä erityisen mielenkiintoista.

Voiko ALV muuttua enää mielenkiintoisemmaksi, sillä vuodenvaihteessa on muutoksia tarjolla paljon – siis todella paljon.

Ei kuitenkaan syytä huoleen. Lakipakettiin tutustuttuani voin rehellisesti sanoa, että tällä kertaa muutoksilla on erinomaiset mahdollisuudet tukea yritystoimintaa.

Yksi vuodenvaihteen lakipaketin muutoksista on pikemminkin paluu vanhaan. Nimittäin viimeiset kuusi vuotta kausiveroilmoituksella olevia virheitä on korjattu antamalla korjaava ilmoitus, mutta jatkossa ensinnäkin ei enää puhuta kausiveroilmoituksesta vaan pelkästä veroilmoituksesta ja toiseksi virheet korjataan antamalla kokonaan uusi veroilmoitus.

Uutta on myös se, että korvaavalla arvonlisäveron veroilmoituksella tulee ilmoittaa virheen syy. Toisaalta tämän uuden velvollisuuden vastapainoksi verotuksellisesti vähäarvoiset virheet voidaan korjata tulevilla veroilmoituksilla.

Tämä säästää yrittäjän tai hänen puolesta ilmoittavan kirjanpitäjän aikaa ja rahaa.

Virheisiin ja niiden korjaamiseen liittyvät oleellisesti myöhästymismaksut ja veronkorotukset. Myös näihin niin sanottuihin seuraamusmenettelyihin on tulossa huomattavia muutoksia, jotka selkeyttävät verotusta ja sen ennustettavuutta.

Jos haluat tutustua lähemmin alvin ja muiden oma-aloitteisten verojen lakimuutoksiin, käy tsekkaamassa Verotuksen muutoksia 2017 -sivusto. Jos asia kiinnostaa vielä lisää, osallistu meidän maksuttomaan verkkoseminaariin, joka järjestetään 4.11., 9.12. ja 10.1. och samma på svenska 9.12.

Muutos ei aina ole pahasta.

Verovirkailijan nenä kiinnostaa

Itsepalvelu Kluuvin verotoimistossa

Verohallinnolla on toimistoja Ivalosta Maarianhaminaan, yhteensä reilut 50, joissa asiaansa on mahdollista hoitaa virkailijan kanssa nenäkkäin. Toiset ovat auki puolipäivää viikossa ja toiset joka päivä.

Kaikkiaan verotoimistoissa käy vuosittain noin 900 000 asiakasta.

Ehdottomasti suosituin käynnin aihe on uuden verokortin hakeminen, joka yksittäisenä aiheena muodostaa karkeasti puolet kaikista käynneistä. Erityisen suosittua tämä on tammikuussa. Myöhemmin keväällä toimistomme ovat erityisen suosittuja veroilmoitusasiakkaittemme keskuudessa.

Alkusyksystä, jolloin ei ollut mitään erityistä sesonkia, tutkimusyritys haastatteli asiakkaitamme toimistojemme ovella. Meitä kiinnosti tietää esimerkiksi, miten asiakkaat haluaisivat hoitaa käsillä olleen veroasian, jos voisivat hoitaa sen miten vain.

Alle puolet vastasi, että toimistossa tietenkin. Yhtä moni asiakas olisi unelmatilanteessa hoitanut asian mieluiten verkossa tai puhelimessa, mutta asioi silti toimistossa.

Viidennes haastatelluista kertoi, että voisi kuvitella asioivansa verkossa, jos joku tukisi siinä henkilökohtaisesti – näin vastasivat vanhemmat vastaajat – ja lähes yhtä moni – enimmäkseen nuorempi vastaaja – tekisi sen, jos ohjeet olisivat paremmat.

Kaikkein yleisin yksittäinen vastaus kysymykseen, minkälaista tukea kaipaisit oli kuitenkin:

”En kaipaa mitään tukea verkkopalveluihin, osaan jo.”

Meillä käy siis asioimassa toimistoissamme vuosittain 400 000 asiakasta, jotka asioisivat mieluummin puhelimitse tai verkossa. Ja meillä käy toimistoissamme joka vuosi 300 000 asiakasta (osin samoja kuin edelliset), jotka osaisivat hoitaa asiansa myös verkossa.

Mediassa, kahvipöydissä ja toreilla puhutaan paljon, että vanhuksia, nuoria, keski-ikäisiä ja ketä tahansa pakotetaan joka puolella nettiin, vaikka ei ole nettiä, tietokonetta, pankkitunnuksia tms.

Ainakaan me ei pakoteta, meille saa tulla.

Tai jos pakotetaankin, me myös tarjoamme uuden palvelukonseptin mukaisissa toimistoissa kuten Kluuvissa mahdollisuuden käyttää meidän tietokoneita.

Sen kyllä tunnustan, että yritämme houkutella verkkoon ne, joilla on netit ja vehkeet sekä tiedot ja taidot.

Koska verkkoasiointi säästää valtion kassaa. Ja on nopeaa ja helppoa.

%d bloggers like this: