Sanaa jakamistalous kuulee nykyään yhä enemmän, ja vaikka nimen luulisi olevan melko yksiselitteinen, ei kovinkaan monella edelleenkään ole täyttä kuvaa siitä, mistä tässä ilmiössä on pohjimmiltaan kyse. Jakamistaloutta pidetään myös jonakin tulevaisuuden käsitteenä, johon nyt vasta totutellaan.
Tässä artikkelissa käsittelemme yleistajuisesti kaiken sen, mitä sinunkin kannattaisi tietää jakamistaloudesta. Tulet huomaamaan, että siihen on helppo päästä mukaan tai että mahdollisesti olet jo mukana siinä – kyseistä asiaa ei vain sanota jakamistaloudeksi.
Mitä jakamistalous tarkoittaa?
Jakamistalous (eli englanniksi sharing economy) on malli, jossa ihmiset omistavat yhdessä jonkin sellaisen hyödykkeen, joka perinteisesti on kallis kertakulu yksittäiselle henkilölle. Tavoitteena on, että jakamistalouteen osallistuvat henkilöt jakavat hankittavan hyödykkeen kulut ja ylläpidon keskenään, jotta taloudellinen rasite olisi henkeä kohden pienempi. Hyödykettä pääsee käyttämään aina sovitusti ja sen käytöstä sopivat kaikki yhdessä.
Joillakin saattaa tässä vaiheessa alkaa kello soida. Jos asut esimerkiksi taloyhtiössä, sillä saattaa olla yhteinen ruohonleikkuri ja muita työkaluja pihatöiden tekemiseen. Taloyhtiön asukkaat voivat hakea niitä omaan käyttöönsä silloin kun tarvitsevat ja ruohonleikkurin bensan kulut jaetaan tasan kaikkien kesken. Tämä on esimerkki jakamistaloudesta ja siihen osallistuvat kymmenet tuhannet suomalaiset – ja ovat osallistuneet jo kauan ennen kuin termi ”jakamistalous” alkoi näkymään uutisotsikoissa.
Jakamistalouteen ei tarvitse liittyä ostamista, vaan jotain haluttua hyödykettä voi myös vuokrata. Tällöin sen käyttäjät maksavat ainoastaan itse käytöstä eli hinnat pysyvät kuluttajan näkökulmasta hyvinkin maltillisella tasolla. Jakamistalouteen osallistujat voivat myös vaihtaa tavaroita ja palveluita keskenään. Tämä vaatii luonnollisesti sitä, että ensin neuvotellaan vaihtosuhteesta.
Jakamistalous ei tarkoita samaa asiaa kuin sosialisointi, sillä hyödykettä, vaikkapa nyt sitä ruohonleikkuria, saavat käyttää lähtökohtaisesti vain ne, jotka ovat osallistuneet sen hankintaan ja ylläpitoon. Ulkopuolisten käyttöön luovuttamisesta täytyy sopia kaikkien kesken ja siitä on saatava jonkinlainen kompensaatio esimerkiksi vuokratulon muodossa. Vaikka jakamistalouden periaatteella ostetun tuotteen omistajuus on hajautettu, se ei kuitenkaan ole julkista omaisuutta.
Miksi ihmiset lähtevät tähän mukaan?
Tärkein syy lähteä mukaan esimerkiksi hankkimaan naapureiden kesken yhteinen ruohonleikkuri, on totta kai rahallinen säästö. Itse laitteen ostaminen tulee halvemmaksi, mutta niin tulevat myös sen ylläpito ja huollot. Ruohonleikkuri on myös sellainen laite, joka ei ole jokapäiväisessä käytössä, eli samalla ruohonleikkurilla tulisi ajella nurmensa pari kolmekin kesää ennen kuin laite on maksanut itsensä takaisin. Jakamistalouden periaatteella hankittu ruohonleikkuri maksaa itsensä takaisin jopa vuodessa.
Toinen syy tehdä isoja hankintoja yhdessä liittyy myös säästämiseen; tällä kertaa tosin luonnonvarojen säästämiseen. Yhä ympäristötietoisemmat kuluttajat pyrkivät eroon kertakäyttökulttuurista ja haluavat panostaa laatuun. Tämä kuitenkin maksaa ja yksittäiselle ihmisellä tällainen taloudellinen isku voi olla kova. Jakamistaloudessa voidaan kuitenkin yhdessä tehdä paljon kestävämpiä ja pidemmälle tähtääviä ratkaisuja. Tämä tulee kuitenkin pitää mielessä vaikkapa esimerkkimme ruohonleikkuria hankittaessa: monet tavarat markkinoilla on tarkoitettu yksittäisen kuluttajan käyttöön ja kun käyttäjiä on useita, tuotteen elinkaari on lyhyempi. Siksi on tärkeää sopia etukäteen, että yhteiskäyttöön tuleva ruohonleikkuri on esimerkiksi keskimääräistä kestävämpi ja helposti huollettavissa.
Jakamistalouden avulla yksittäisen ihmisen on myös mahdollista laittaa omistamansa melko passiivinen asia poikimaan hieman lisätuloja. Jos sinulla on esimerkiksi parkkiruutu, jota käytät harvakseltaan, voi sitä alkaa vuokraamaan kännykkäsovelluksen kautta. Tällöin parkkiruudun käyttöaste pysyy korkeana ja sen omistaja jakaa sitä tehokkaasti tehden siinä sivussa pientä voittoa.
Voiko yritys toimia jakamistalouden periaatteilla?
Lyhyt vastaus: kyllä. Jakamistalous on siinä mielessä houkutteleva ala, että sen avulla on mahdollista saavuttaa iso määrä asiakkaita melko pienellä vaivalla. Tämä puolestaan vetää puoleensa sijoittajia. Toisaalta jotkin jakamistalouden parissa toimivat yritykset ovat voittoa tavoittelemattomia. Tällaisia ovat esimerkiksi ruokaosuuskunnat, joissa osuuskunnan tekemä mahdollinen voitto investoidaan saman tien itse toiminnan kehittämiseen.
Suomessa tunnetuimmat jakamistalouteen perustuvat brändit ovat tori.fi ja huuto.net, joissa yksityiset ihmiset käyvät kauppaa käytetyillä, mutta kuitenkin käyttökelpoisilla tavaroilla. Ostamisen ja myymisen lisäksi tavaraa voi myös vaihtaa ja vuokrata, mikä on koko jakamistalouden idea.
Nykyajan kova sana on myös alustatalous, jossa esimerkiksi puhelinsovellus yhdistää sinut ja freelancer-yrittäjän, joka käyttää sovelluksen tarjoamaa brändiä. Esimerkkejä tästä ovat muun muassa Uber (taksipalvelut), Wolt (ruokalähetit) ja Tier (sähköpotkulaudat). Internet, ja se että se kulkee käytännössä kaikkien mukana koko ajan, onkin ollut avainasemassa tällaisten yritysten kasvun mahdollistajana.
Viimeisimmät kommentit